Keräyspäällikön opas

Näin toteutat Yhteisvastuukeräyksen

Keräyspäällikkö! Käytä hyväksesi myös Materiaalit-sivun sisällöt, jonne on vuoden 2021 keräystä ennakoiden lisätty erityisen paljon korona-ajan sähköisiä keräysmuotoja tukevia sisältöjä.

SISÄLLYS:

Mikä on Yhteisvastuukeräys?

Miksi Yhteisvastuukeräystä tarvitaan?
Yhteisvastuun keräyskohteet ja tuotonjako

Keräyspäällikön rooli ja tehtävät

Keräyspäällikön ja työryhmän rooli
Keräyspäällikön vuosi

Yhteisvastuukeräyksen toteutus käytännössä

Yhteisvastuun monet keräystavat
Yhteisvastuu on yhteistä vastuuta
Lapset ja nuoret vapaaehtoisina
Näin onnistut Yhteisvastuu-viestinnässä
Kiittäminen ja palautteen antaminen
Arviointi urakan päätteeksi
Tilitykset, sopimukset ja luvat

************

MIKÄ ON YHTEISVASTUUKERÄYS?

Miksi Yhteisvastuukeräystä tarvitaan?

Yhteisvastuun juuret juontavat sotavuosiin

Vuonna 1945 sodan päättyminen ja rauhan saapuminen merkitsi iloa, mutta myös uusia huolia. Suomi oli sodan runtelema ja köyhdyttämä maa ja kaikesta oli puutetta. Kun köyhimpiä avustanut Kansanapu-keräys vuosikymmenen lopulla lakkautettiin, paheni vaikeimmassa asemassa olevien tilanne edelleen. Samoihin aikoihin sattuneet pahat katovuodet synkensivät tilannetta entisestään. Erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa nähtiin nälkää syvän köyhyyden ja työttömyyden seurauksena. Jotain oli tehtävä.

Helsinkiin kokoontunut laajennettu piispainkokous päätti 9.12.1949, että kaikissa Suomen seurakunnissa toimeenpannaan diakonian suurkeräys, joka sai nimekseen Yhteisvastuukeräys. Helmikuussa 1950 toiminta aloitettiin. Yhteisvastuu on auttanut ja auttaa edelleen hädässä olevia. Näiden vuosikymmenien aikana Yhteisvastuukeräyksestä on tullut omalla tavallaan osa suomalaista perinnettä ja suomalaisuutta. Vastuu lähimmäisistä on yhä voimissaan. Hyvä niin, sillä avun tarve ei ole vuosikymmenien saatossa kadonnut.

Yhteisvastuu on lähimmäisenrakkauden kansanliike

Kristuksen käsky ja esimerkki lähimmäisen rakastamisesta velvoittavat jokaista kristittyä. Velvollisuuden lisäksi Yhteisvastuu on vuosien varrella nostanut esiin ihmisten halun auttaa muita ihmisiä. suomalaiset haluavat tehdä hyvää ja osallistua vapaaehtoistoimintaan. Yhteisvastuukeräys on oivallinen työkalu lähimmäisenrakkauden osoittamiseen. Yhteisvastuun avulla seurakunta voi tarjota jäsenilleen luontevan tehtävän, jonka kautta voi kantaa vastuuta kärsivistä lähimmäisistä.

Tähän lähimmäisenrakkauden kansanliikkeeseen ovat kaikki tervetulleita. Yhteisvastuu ei ole diakonian yksityisomaisuutta, vaan kaikki seurakunnan eri työmuodot ja kaikki ikäryhmät ovat tärkeässä roolissa Yhteisvastuun keräystalkoissa. Myös luottamushenkilöt kannattaa valjastaa mukaan. Yhteisiin tempauksiin kannattaa kutsua rohkeasti paikkakunnan muitakin järjestöjä ja harrasteryhmiä sekä hyödyntää näin tehokkaasti oman paikkakunnan kaikki liikenevät resurssit.

Yhteisvastuu on varainhankintaa hyvään tarkoitukseen

Niin kuin Yhteisvastuukeräyksen nimikin jo kertoo, siinä on kyse yhteisestä vastuusta, antamisesta ja jakamisesta. Ne, joilla on antavat niille, joilla ei ole. Vuosien saatossa Yhteisvastuu on auttanut satojatuhansia ihmisiä niin kehitysmaissa kuin Suomessakin. Varojen hankkimiseen tarvitaan vapaaehtoisia kerääjiä ja muita toimijoita sekä runsaasti uusia ideoita. Mitä enemmän varoja kykenemme hankkimaan, sitä useampi ihminen saa avun. Tästä syystä meidän tulee olla avoimia myös uusille varainhankinnan malleille. Niitä tarvitaan, sillä erilaisten uusien maksutapojen (kortit, MobilePay jne.) aikaan siirtyminen tarkoittaa käteisen rahan vähenemistä.

Yhteisvastuu on vaikuttamistoimintaa

Hyvinvoivassa Suomessakin on asioita, jotka eivät ole parhaalla mahdollisella mallillaan. On köyhyyttä, syrjäytymistä ja yksinäisyyttä. Yhteisvastuun tehtävänä on tuoda piilossa oleva hätä näkyviin sekä toimia niiden äänenä, jotka eivät itse saa ääntään kuuluviin.

Vuosittain Yhteisvastuu nostaa keskusteluun ajankohtaisia yhteiskunnallisia ongelmia ja luo myös ratkaisumalleja näihin ongelmiin. Yhteisvastuun viestin uskottavuutta vahvistaa tasavallan presidentin pitämä keräyksen avauspuhe sekä televisioitava Yhteisvastuun avausjumalanpalvelus, jossa piispat tuovat saarnoissaan esiin kirkon kannan ajankohtaiseen teemaan. Keräystoimisto vastaa Yhteisvastuun valtakunnallisesta tiedottamisesta, seurakuntien tärkeänä tehtävänä on Yhteisvastuun näkymisestä paikallisissa tiedotusvälineissä. Kun viestiä viedään samaan aikaan eri kanavia pitkin, yhä useampi ihminen pysähtyy sen ääreen.

Yhteisvastuun keräyskohteet ja tuotonjako

Yhteisvastuukeräys on kohdevalinnoillaan nostanut yhteiskunnalliseen keskusteluun toimeentuloon, terveyteen ja elämäntilanteisiin liittyvää hätää.  Yhteisvastuukeräyksen vaikuttavimpia aikaansaannoksia Suomessa ovat mm. Takuu-säätiö ja ruokapankkitoiminta, jotka ovat jääneet pysyviksi toimintamalleiksi keräyksen ansiosta. Maailmanlaajuista yhteisvastuuta on korostettu muun muassa ihmisoikeuskysymyksissä ja erilaisissa katastrofeissa. Esimerkiksi vuonna 2010 Haitin maanjäristyksen uhreja kyettiin auttamaan Yhteisvastuuvaroin välittömästi järistyksen tapahduttua.

Yhteisvastuukeräys on siitä erityislaatuinen kansalaiskeräys, että se auttaa samanaikaisesti niin kaukana kuin lähelläkin.

Keräystuoton jako

  • 60 % keräystuotosta ohjataan kansainväliseen diakoniaan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahaston kautta.
  • 20 % tuotosta suunnataan vuosittain valittavaan kohteeseen Suomessa.
  • 20 % jää kotimaisiin tarpeisiin keräykseen osallistuvien seurakuntien päätösten mukaisesti. Seurakunta voi myös luopua tästä omasta osuudestaan, jolloin se jaetaan muille keräyskohteille mainitun jakosuhteen mukaisesti.

Keräyskohteen valinta

Yhteisvastuukeräyksen teemat vaihtuvat vuosittain. Keräämämme avun perille vievinä kumppaneina ovat Suomessa vaihtuvat järjestökumppanit ja Kirkon Ulkomaanapu.  Päätöksen keräyksen teemasta tekee Kirkkopalvelujen hallitus Yhteisvastuun keräystoimikunnan valmistelun ja kirkkohallituksen antaman lausunnon perusteella. Teema- ja kohdevalmistelussa kuullaan kehitysyhteistyön, diakonian ja sosiaalityön asiantuntijoita.

Kohdevalinnoissa pyritään painottamaan kohteen ja teeman ajankohtaisuutta sekä vaikuttavuutta. Oleellista on rahoitettavan toiminnan diakonisuus, eli toiminnan tulee kohdistua niihin, jotka ovat eniten avun tarpeessa, ja joita ei muulla tavoin auteta.

KERÄYSPÄÄLLIKÖN ROOLI JA TEHTÄVÄT

Keräyspäällikön ja työryhmän rooli

Keräyspäällikkönä sinä olet Yhteisvastuukeräyksen avainhenkilö! Vastuullasi on huolehtia keräyksen suunnittelusta ja toteuttamisesta omalla paikkakunnallasi. Voit antaa omalla paikkakunnallasi keräykselle kasvot ja toimia keräyksen keulahahmona.

Älä jää yksin! Kerää avuksesi keräystä suunnittelemaan ja toteuttamaan Yhteisvastuu-työryhmä seurakunnan eri työalojen työntekijöistä ja vapaaehtoisista. Yhteisvastuu on seurakunnassa kaikkien yhteinen asia, eikä kenenkään tulisi hoitaa sitä yksin. Ryhmä voi innostaa myös muita seurakuntalaisia ja seurakunnan työntekijöitä mukaan keräystoimintaan.

Varaa aikaa omasta kalenteristasi Yhteisvastuukeräyksen suunnitteluun ja toteutukseen samalla tavoin kuin muihinkin työtehtäviin. Aikatauluta ja erittele Yhteisvastuukeräykseen liittyvät toimenpiteet: Yhteisvastuu-palaverit, -koulutukset, -infotilaisuudet, -tapahtumat ja -tempaukset sekä -tilitykset.

Keräyspäällikkönä voi työskennellä kuka tahansa luotettava ja asiasta innostunut henkilö: vapaaehtoinen, nuorisotyönohjaaja, pappi, diakoniatyöntekijä tai joku muu seurakunnan työntekijä. Keräyspäälliköitä voi hyvin olla kaksi tai keräyspäällikön avuksi voidaan muodostaa Yhteisvastuu-työryhmä.

Keräyspäällikön vuosi

Jotta sinun olisi helpompi suunnitella omaa aikatauluasi, kokosimme oheen tärkeimmät Yhteisvastuukeräyksen toimenpiteet ja niiden aikataulut. Voit käyttää vuosikelloa apunasi, kun laadit oman Yhteisvastuukeräyksen toimintasuunnitelmasi.

Syys – lokakuu

  • Nykyinen keräyslupamme on voimassa toistaiseksi, mutta tilitys tulee suorittaa vuosittain (v. 2021 1.9.2020-31.12.2021 väliseltä ajalta).
  • Tilitä kerätyt varat ja lähetä ohjeiden mukaan täytetty tilityslomake keräystoimistoon lokakuun alkuun mennessä. Lomake täytetään ja on tulostettavissa osoitteessa yhteisvastuu.fi/seurakunnille Keräyspäällikölle/Tilityslomake -sivulla. Kunkin kuluvan vuoden keräystilit sulkeutuvat 31.12. Sen jälkeen kerätyt varat menevät seuraavan vuoden keräyksen tuottoon.
  • Nimetkää yksi tai useampi keräyspäällikkö. Toimittakaa yhteystiedot keräystoimistoon, jotta keräyspäällikölle lähetetty posti löytää perille.
  • Mikäli et itse jatka keräyspäällikkönä, perehdytä uusi keräyspäällikkö tehtäväänsä. Perehdytyksen voi hoitaa esimerkiksi oppipoika-menetelmällä, jossa keräyspäälliköllä on oppipoika vuoden ajan, jonka jälkeen oppipoika siirtyy keräyspäälliköksi ja ottaa itselleen uuden oppipojan.
  • Kokoa keräyksen suunnittelu- ja toteutusryhmä. Suunnitelkaa ja aikatauluttakaa keräys toimintatapoineen. Aloittakaa vapaaehtoisten rekrytointi.

Marras – joulu – tammikuu

  • Tiedota tulevan vuoden keräysteemasta kaikille Yhteisvastuu-työryhmäläisille, seurakunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille. Tulevan vuoden teemasta löydät tietoa Yhteisvastuun internetsivuilta yhteisvastuu.fi Seurakunnille-osiosta. Salasana: kyseisen vuoden vuosiluku, vaihtuu vuoden mukaan, esim. 2020.
  • Neuvottele seurakunnan tiedotuksesta vastaavan kanssa, miten Yhteisvastuun tuleva teema näkyy seurakunnan internetsivuilla, ilmoitustauluilla, lehdissä, sisäisissä tiedotteissa ja sosiaalisessa mediassa.
  • Muistuta seurakunnan eri työalojen työntekijöitä lähestyvästä Yhteisvastuukeräyksestä. Jaa kaikille työaloille linkki Yhteisvastuun virikemateriaaliin.
  • Osallistu hiippakunnalliseen Yhteisvastuustarttiin marraskuussa. Jaa koulutuksen jälkeen materiaali ja tieto seurakunnan eri työaloille ja vapaaehtoisille.
  • Jatka Yhteisvastuukeräyksen ja tapahtumien suunnittelua sekä vapaaehtoisten rekrytointia.
  • Suunnittele tiedotus.
  • Tilaa keräysalueiden kartat kunnan tekniseltä virastolta listakeräystä varten.
  • Yhteisvastuun keräyslistat, lipastarrat ja materiaalit saapuvat seurakuntiin. Tarkista, että lähetyksestä löytyvät kaikki tarvitsemasi materiaalit. Laita keräyslistat ja lipastarrat lukkojen taakse. Jokaiseen seurakuntaan lähtee automaattisesti sama määrä materiaaleja kuin edellisvuonna, ellei seurakunta ole toisin ilmoittanut.

Helmi – maalis – huhtikuu

  • Toteuta Yhteisvastuukeräys yhdessä muiden kanssa. Yhteisvastuukeräys avataan helmikuun alussa ja kampanja jatkuu huhtikuun loppuun.
  • Edellisen vuoden keräystuotto luovutetaan tasavallan presidentille maalis- huhtikuussa ja jaetaan kohteisiin. Samassa yhteydessä tuotonjaosta ja seurakuntien keräystuloksista tiedotetaan valtakunnallisesti. Uutisoi tuloksesta paikallistasolla.
  • Päättäkää mihin seurakuntanne haluaa kohdentaa oman 20 %-osuutensa keräystuotosta.

Touko – kesä – heinä – elokuu

  • Aloita seuraavan vuoden Yhteisvastuukeräyksen suunnittelu yhdessä muiden kanssa. Seurakunnan eri työalojen tulevan vuoden toimintasuunnitelmiin, jotka monissa seurakunnissa laaditaan jo keväällä, on hyvä saada maininta osallistumisesta Yhteisvastuukeräykseen.
  • Merkitse kalenteriin ne keräyksen suunnittelupalaverit, jotka ovat jo tiedossa. Päätä tulevien Yhteisvastuu-tapahtumien päivämääristä ja keräystavoista yhdessä koko työyhteisön kanssa. Varaa tilat ajoissa ja neuvottele miten keräys huomioidaan koko seurakunnan toiminnassa. Sovi tulevan vuoden Yhteisvastuun tapahtumien päivämäärät jo keväällä, jotta vältät päällekkäisyyksiä myöhemmin sovittavien tapahtumien kanssa. Suunnitteluryhmä voi lähteä huoletta kesälomalle, kun se tietää mitä syksyllä on odotettavissa.
  • Yhteisvastuun keräyslupa on voimassa koko vuoden. Pidä Yhteisvastuuta esillä esimerkiksi rippikoululeireillä ja seurakunnan kesätoiminnassa, samoin kuin syyskauden ohjelmassa.
  • Tee arviointi, kerää palautetta ja kirjaa ylös kokemustietoa seuraavaa keräystä varten.
  • Kiitä kevään vastuunkantajia ja lahjoittajia.
  • Tilaa seuraavan vuoden keräystä varten tarvitsemanne määrä keräyslistoja, lipastarroja, esitteitä ja lehtiä keräystoimistosta viimeistään elokuussa.

YHTEISVASTUUKERÄYKSEN TOTEUTUS KÄYTÄNNÖSSÄ

Kurkkaa tässä kohden erityisesti Materiaalit-sivun sisältöjä, jonne on vuoden 2021 keräystä ennakoiden lisätty erityisen paljon korona-ajan sähköisiä keräysmuotoja tukevia sisältöjä. 

Yhteisvastuun monet keräystavat

Keräys listojen tai lippaiden kanssa

Yksi tehokkaimmista tavoista nostaa seurakunnan keräystulosta on rekrytoida enemmän lista- ja lipaskerääjiä.

Vinkkejä

  • Ennen kotiovilla keräämistä tee ilmoitus paikallislehtiin ja kerrostalon rappukäytävään tulevan ovikeräyksen ajankohdasta, jotta ihmiset osaavat varata käteistä rahaa. Näin helpotat kerääjien tehtävää.
  • Anna kerääjille listan tai lippaan lisäksi tarpeellinen informaatio keräyksestä. Muista nimilaput, keräysliivit ja oma puhelinnumerosi.
  • Varmista, että listoja ja lippaita jaettaessa kerääjä kuittaa hakemansa listan tai lippaan.
  • Pohtikaa yhdessä hyviä aloituspuheenvuoroja ja tapoja kohdata lahjoittaja sekä kertoa kyseisen vuoden Yhteisvastuukeräyksen kohteista.
  • Ovilla saa kerätä myös lippailla.
  • Lista- ja lipaskeräystä on mukava toteuttaa myös pareittain.
  • Varmista, että listaan merkityt lahjoitussummat on kirjoitettu selkeällä käsialalla.
  • Ota turvallisuusasiat huomioon.
  • Juttele jokaisen kerääjän kanssa keräyksen jälkeen, kiitä ja kysy miten kerääminen sujui. Mukavia kokemuksia ja ikäviä asioita voi purkaa esimerkiksi kahvi- tai kaakaokupillisen ääressä. Jotkut kerääjät haluavat tietää keräystuottonsa. Voit ilmoittaa kullekin kerääjälle hänen keräämänsä summan sekä päivän yhteissaldon kiitosten kera esimerkiksi tekstiviestillä.

Lipaskeräys

Lipaskeräys kasvattaa suosiotaan vuosi vuodelta. Taajamissa monet keräävät mieluusti kauppojen ovilla ja erilaisissa tempauksissa.

Vinkkejä

  • Tarkista, että lippaissa on lupatarra ja sinetti.
  • Liimaa lippaaseen ja kerääjän nimilappuun tarra, jossa näkyy seurakuntasi MobilePay-numero. Lisää tarroja voi tilata: yhteisvastuu@yhteisvastuu.fi-osoitteesta.
  • Anna kerääjille lippaan ja keräysliivin lisäksi nimilappu, esitteitä ja oma puhelinnumerosi. Miettikää yhdessä hyviä tapoja lahjoittajan kohtaamiseen. Keinoja on monia ja kukin voi toimia oman persoonallisuutensa mukaisesti. Hymy, helposti lähestyttävä olemus ja esimerkiksi kysymys ”Haluaisitko lahjoittaa Yhteisvastuukeräykseen?” ovat toimivia tapoja. Kiitokset ja hyvän päivänjatkon toivotukset ilahduttavat jokaista.
  • Jos mahdollista, jaa kerääjät pareiksi. Kerääminen on mukavampaa kaksin tai pienellä porukalla.
  • Kylmien helmikuun pakkasten aikana on mukava kerätä sisätiloissa. Hanki ajoissa lupa kauppiaalta, jos aiotte kerätä ruokakauppojen auloissa tai ostoskeskuksissa.
  • Juttele kerääjien kanssa keräyksen jälkeen, kiitä ja kysy miten kerääminen sujui. Jutustelu on mukavaa esimerkiksi kahvi- tai kaakaokupillisen ääressä, jotka lämmittävät ulkoilun jälkeen. Voit tarjota koko seurakunnan yhteisen keräyspäivän lomassa myös esimerkiksi keittolounaan kerääjille. Kysy haluaisiko osa vapaaehtoisista tai vaikkapa paikkakunnan Martat tarttua soppakauhan varteen sillä aikaa, kun muut ovat keräämässä.
  • Ota turvallisuusasiat huomioon.

Lipaskerääjän käyttöön korttimaksupääte ja MobilePay-tarra

iZettle-korttimaksupääte kerääjille
Seurakunta voi hankkia yhteisvastuukerääjille käyttöön iZettle-maksupäätteen. Pääte mahdollistaa lahjoittamisen kortilla.

Laite kiinnitetään Yhteisvastuun keräyslippaaseen. Laite tarvitsee parikseen kerääjällä olevan älypuhelimen, johon asennetaan maksuton  iZettle-sovellus App Storesta tai Play Storesta (Android).

Seurakunta voi tilata iZettle:n ohjeineen  Yhteisvastuun materiaalintilauslomakkeella tai  yhteisvastuu@yhteisvastuu.fi. Pääte on seurakunnille maksullinen, mutta lahjoitukset kohdentuvat täysimääräisinä seurakunnan Yhteisvastuu-tulokseen.

MobilePay
MobilePay-käyttäjiä on Suomessa jo yli 1,5 miljoonaa, ja lisää tulee koko ajan. Unohtakaa riippuvuus käteisestä. Olemme hakeneet kaikille seurakunnille oman 5-numeroisen MobilePay-lyhytnumeron. Seurakunnille tuli vuoden 2020 alussa oman numeron sisältävät MobilePay-numerotarrat, joita voi liimata lippaiden kylkeen. MobilePayn käyttäjä tietää miten toimia, joten kerääjällä ei tarvitse olla tietoa eikä välineitä sitä varten. Kaikki, joilla on älypuhelin, voivat lahjoittaa keräykselle. Lahjoitetut rahat siirtyvät automaattisesti Kirkkopalveluille seurakunnan omalle sisäisen pankin tilille ja näkyvät myöhemmin syksyllä seurakunnalle ajettavalla tiliotteella.

Nettilahjoitussivun hyödyntäminen seurakunnan kotisivuilla ja kaikessa viestinnässä

Jokainen seurakunta voi tilata käyttöönsä oman nettilahjoitussivun osoitteesta yhteisvastuu@yhteisvastuu.fi

Linkki oman seurakuntanne nettilahjoitussivulle kannattaa olla reippaasti näkyvillä koko keräysajan seurakuntanne kotisivuilla – mieluiten etusivulla, jossa on vilkkainta.

  • Kurkkaa tästä esimerkiksi Järvenpään seurakunnan nettilahjoitussivulle. (Hankalat osoitteet muotoa https://yhteisvastuu.ekansio.com/yhteisvastuukerays/?id=1215&lang=fi  muuttuvat selkeämmiksi ennen 2021 keräyksen alkua.)
  • Nettilahjoitussivua kannattaa pitää esillä some-viestinnässä sekä myös kaikessa sähköisessä viestinnässänne  alkaen sähköpostien allekirjoituksesta vaikkapa sähköpostilla lähetettäviin lahjoitusvetoomuksiin.
  • Nettilahjoitussivun kautta saadut lahjoitukset kerryttävät seurakunnan omaa keräyspottia.
  • Lahjoitussivun huomioarvoa voi halutessaan lisätä sijoittamalla asian yhteyteen Yhteisvastuun lahjoitusbannerin (kuva). Bannerin voi sijoittaa niin omille kuin yhteistyökumppanin nettisivulle tai sitä voi käyttää somepostauksissa. Bannerista kannattaa tehdä linkki omalle keräyssivullenne. Tilaa banneri. Pyydäthän apua seurakuntasi viestinnän ammattilaiselta ja/tai it-tuelta, jotta saat bannerin paikoilleen nettisivuillenne.
  • Seurakunnan nettilahjoitusbannerin voi jakaa asennettavaksi myös esim. mahdollisten yhteistyöyritystenne nettisivuille.

Turvallisuudesta

  1. Anna kerääjille mukaan oma puhelinnumerosi tai jokin muu numero, johon hätätilanteessa voi soittaa. Kerratkaa myös yleinen hätänumero 112.
  2. Pareittain on turvallisempaa kerätä kuin yksin.
  3. Mikäli vastaanotto on uhkaava tai vaarallinen, neuvo kerääjää olemaan provosoitumatta ja poistumaan välittömästi paikalta.
  4. Epämiellyttävä tilanne tulee purkaa keskustellen heti tapahtuman jälkeen.

Tapahtumat

Seurakunnat ovat järjestäneet Yhteisvastuu-tapahtumia eri puolilla Suomea. Tapahtumia voi ideoida, kehittää ja soveltaa omalta tuntuvalla tavalla.

Vinkkejä

  • Perusteellinen suunnittelu ja seurakunnan eri työalojen yhteistyö ovat onnistuneiden tapahtumien A ja O.
  • Pyydä mukaan yhteistyöhön myös seurakunnan ulkopuolisia tahoja.
  • Päällekkäiset tapahtumat verottavat toistensa suosiota – varmista ennakkoon, ettei tapahtumapäiväksi ole suunniteltu muita tilaisuuksia.
  • Yhteisvastuu-tempauksen voi järjestää myös jonkin toisen tapahtuman tai seurakunnan viikoittaisen kokoontumisen yhteyteen.
  • Tee tapahtumien tiedottamisesta ajoissa viestintäsuunnitelma ja noudata sitä – tapahtumajärjestelyissä viestinnän ja tiedottamisen merkitys korostuu.

Kerääjän perusvarustus: lista tai lipas, liivi, nimikortti ja esitteet

Tee lista-, lipas- ja lipastarratilaukset keräystoimistoon Yhteisvastuun internetsivujen yhteisvastuu.fi Seurakunnille-osion kautta. Noudatathan toivottua ilmoittamisaikaa, jotta materiaalien painomäärät olisivat mahdollisimman oikeita.

Saat tilaamasi listat ja lipastarrat kirjattuna lähetyksenä tammikuun alussa. Seurakuntien tilaamat uudet keräyslippaat lähetetään erillisessä lähetyksessä.

Huolehdi listoista ja lippaista hyvin. Kirjaa jokaisen listan tai lippaan vastaanottaneen kerääjän henkilö- ja yhteystiedot. Pyydä kerääjältä kuittaus listan vastaanottamisesta. Mikäli kerääjä ei ole ennestään tuttu, tarkista hänen henkilöllisyytensä. Näin ennaltaehkäiset listojen ja lippaiden väärinkäyttöä.

Lipaskeräyksen luotettavuuden lisäämiseksi lipaskeräystä varten on valmistettu numeroituja, muovisia sinettejä, joilla voit sinetöidä lippaan. Niitä ei tarvitse kirjata ylös. Jos sinettejä jää yli, voit käyttää niitä seuraavina vuosina. Sinettien numerointi on vain valmistajaa varten. Sinetin pitkä varsi työnnetään lippaan alareunassa olevien reikien läpi ja kiinnitetään Yhteisvastuu-sydämellä varustettuun levykkeeseen kuten nippuside. Lipasta ei voi tämän jälkeen avata murtamatta sinettiä. Punainen sinetti viestii lahjoittajalle, että kerääjä on oikealla asialla.

Keräysliivit näkyvät kauas ja kertovat Yhteisvastuukeräyksen olevan käynnissä. Jaa kerääjille keräysliivien lisäksi myös nimikortit ja niiden muovikotelot sekä esitteet. Esitteet tilataan samalla lomakkeella kuin keräyslistat ja lupatarrat.

Pankkisiirrot

Lahjoituksia voi kerätä myös postittamalla pankkisiirtolomakkeita oman alueen kotitalouksiin. Muista merkitä lomakkeeseen seurakunnan viitenumero. Perinteisen pankkisiirron sijasta voit ilmoittaa tarvittavat tiedot (keräyksen tilinumero, seurakunnan viitenumero ja haluttessa eräpäivä) viestissäsi.

Vinkkejä

  • Säästä kustannuksia lomakkeiden kuorittamisessa ja jakelussa tekemällä yhteistyötä vapaaehtoisten, esimerkiksi eri yhdistysten kanssa.
  • Pyydä lomakkeen yhteyteen tervehdys ja yhteisvastuuvetoomus esimerkiksi kirkkoherralta.
  • Pankkisiirtolomakkeen voi postittaa myös seurakunnan oman lehden tai kevätkauden tiedotteen välissä.
  • Paikallis- ja ilmaisjakelulehtien kanssa voi neuvotella sopimuksen, jonka mukaan lehdessä on juttu Yhteisvastuukeräyksestä ja lehden välissä Yhteisvastuun pankkisiirtolomake.

Yhteisvastuun myyntituotteet

Yhteisvastuukeräyksellä on ns. kannatustuotteita, joita voi tilata Sacrumin myymälästä. Kuvasto löytyy myös internetistä Yhteisvastuun (yhteisvastuu.fi) ja Sacrumin (sacrum.fi) sivuilta.

Yhteisvastuu-tuotteissa eettisyys ja ekologisuus ovat tärkeitä. Valmistuksessa käytetään kotimaisia valmistajia, jos se vain suinkin on mahdollista. Kannatustuotevalikoimaa voidaan laajentaa myös paikallisesti. Yhteisvastuun tuotemerkkiä voi käyttää ilman erillistä lupaa esim. myyjäisiä varten tehtävissä käsitöissä tai leivonnaisissa. On kuitenkin muistettava, että Yhteisvastuu on rekisteröity ja suojattu tuotemerkki, jonka käyttämiseen tarvitaan lupa keräystoimistolta. Teollisen tuotteen valmistamiseen tämä lupa voidaan myöntää silloin, kun kyseessä on tuote, joka aidosti on kannatustuote.

Usein kysyttyä

Voiko lippailla kerätä myös ovilla?

  • Kyllä. Jos ovia kiertää kerääjäpari, toisella voi olla lipas ja toisella lista.

Saavatko lapset ja nuoret, esimerkiksi rippikoululaiset, toimia kerääjinä?

  • Kyllä, kunhan nuoria ei pakoteta kerääjiksi ja heidät koulutetaan tehtävään hyvin.

Voiko Yhteisvastuulle kerätä esimerkiksi konfirmaatiokolehdin?

  • Kyllä. Seurakunta saa itse päättää vapaiden kolehtipyhien kohteista. Yhteisvastuulle ympäri vuoden kerätyt kolehdit kartuttavat seurakunnan kokonaiskeräystulosta.

Voiko vielä kesällä kerätä Yhteisvastuulle?

  • Kyllä. Keräysluvat ovat voimassa koko kalenterivuoden (v. 2021 1.9.2020 – 31.12.2021).

Keräyksen ongelmatilanteita

Vaikka Yhteisvastuukeräys suunnitellaan seurakunnassa huolellisesti, matkan varrella voi tulla vastaan ikäviä yllätyksiä.

Keräyslista, lipastarra tai koko lipas katoaa

Säilytä listoja, tarroja ja lippaita huolellisesti. Jokaisesta listan, lipastarran tai lippaan katoamistapauksesta on annettava erikseen selvitys. Katoamisilmoituksen allekirjoittaa aina kaksi henkilöä: henkilö, jolta lista tai lipas on kadonnut sekä seurakunnan Yhteisvastuukeräyksestä vastaava henkilö. Ilmoitus tehdään tilityslomakkeen yhteydessä olevalla ”kadonnut materiaali” -lomakkeella (kirkkopalvelut.ekansio.fi/admin). Katoamisilmoitus lähetetään keräystoimistoon tilityksen mukana ja sen kopio tulee säilyttää seurakunnassa kuuden vuoden ajan. Jotta katoamisia ei sattuisi, on suositeltavaa, että kerääjät tilittävät keräämänsä rahat mahdollisimman pian keräyksen toteuttamisen jälkeen.

Lipas rikkoutuu

Hävitä rikkoutunut lipas sekajätteen mukana. Mikäli lippaita on enemmän, toimita ne osoitteeseen: Sacrum/Logistiikkakeskus, Hallipussi 1, PL 21, 76101 Pieksämäki. Valmistaja murskaa rikkoutuneet tai vanhat lippaat ja murskeesta valmistetaan uusia muovituotteita. Löydät ”Keräyslippaiden vaihto”-lomakkeen, jolla voit samalla tilata uudet lippaat, Yhteisvastuun nettisivuilta yhteisvastuu.fi/seurakunnille, kohdasta Materiaalit.

Mukana on epärehellinen kerääjä

Mikäli keräyspäällikkö epäilee, että kerääjä on käyttänyt keräystä ja sen lahjoituksia vääriin tarkoituksiin, hänen on ilmoitettava siitä mahdollisimman pian poliisille ja keräystoimistoon.

Lipas tai lista varastetaan

Lipasta ei saa jättää vartioimatta yleiseen tilaan. Jos keräyslipas päätetään sijoittaa esimerkiksi kaupan, kahvilan tai pankin tiskille, se tulee lukita tiskiin kiinni ketjulla ja/tai nimetä liikkeestä vastuuhenkilö, joka huolehtii lippaasta. Jos lipas kuitenkin varastetaan, asiasta on tehtävä rikosilmoitus poliisille sekä täytettävä ”Kadonnut materiaali”-lomake netissä ja toimitettava ne keräystoimistoon.

Yhteisvastuu on yhteistä vastuuta

Mistä löydän uusia vapaaehtoisia?

  • Aloita vapaaehtoisten etsintä läheltä ja muista, että rekrytointia voi harrastaa ympäri vuoden. Paras pyyntö on henkilökohtainen. Pyydä mukaan vaikkapa kahta ystävääsi auttamaan kanssasi hädänalaisia lähimmäisiämme. Pyydä heitä kutsumaan mukaan kaksi kaveriaan jne. Pian kasassa on sopivan kokoinen iskujoukko! Yhdessä on mukavampi kerätä ja samalla konkarit voivat opastaa uusia vapaaehtoisia.
  • Vapaaehtoistyö.fi -verkkopalvelu on helppo tapa vapaaehtoistehtävien välittämiseen. Vapaaehtoistyö.fi -verkkopalvelun avulla vapaaehtoiset löytävät mielekkäitä vapaaehtoistehtäviä ja vapaaehtoistehtäviä tarjoavat tahot voivat ilmoittaa vapaaehtoistehtävistään. Muista jakaa tietoa sosiaalisessa mediassa! Voit kysyä lisää: asiakaspalvelu@vapaaehtoistyo.fi.
  • Pyydä työkaverit mukaan. Ota Yhteisvastuu rohkeasti esille työntekijäkokouksissa ja miettikää yhdessä, miten voisitte tehdä Yhteisvastuusta kaikille mieleisen, koko seurakunnan jutun. Miten tekisitte eri työalojen vapaaehtoisista kaikkien yhteisiä vapaaehtoisia? Järjestäisivätkö kuorot virsihuutokaupan? Lähtisivätkö luottamushenkilöt kerääjiksi? Ideoisivatko lapset ja nuoret yhdessä koko perheen tapahtuman? Postittaisivatko diakoniapiiriläiset kiitoskortit? Järjestäisittekö seurakunnan työntekijöiden yhteisen keräyspäivän, johon työnantaja sponsoroisi pari tuntia jokaisen työntekijän työaikaa?
  • Tee pikavierailuja seurakunnan/kunnan/alueellanne toimivien järjestöjen kerhoihin, toimintapiireihin, nuorteniltoihin, leireille ja tapahtumiin ja kutsu ihmisiä mukaan vapaaehtoistyöhön. Hauskuuden, helppouden ja oman ideoinnin korostaminen kannattaa! Yhteisvastuun valmiilla juliste- tai esitepohjilla teet myös kätevästi esitteitä jakoon ja levitettäväksi kauppoihin, kouluihin, päiväkoteihin jne.
  • Aloita yhteistyö paikkakunnallasi toimivien järjestöjen kanssa. Hyötykää toinen toistenne vapaaehtoisista. Esimerkiksi Martat, Rotaryt, partiolaiset ja urheiluseurat ovat mielellään mukana monessa. Mieti myös, löytyisikö kotiseudultasi joku juuri kyseisen vuoden teemaan hyvin sopiva yhteistyökumppani.
  • Vaikka Yhteisvastuu onkin keräys, kaikki vapaaehtoiset eivät halua kerätä. Anna osaavien ja innokkaiden ihmisten itse päättää, miten he haluavat osallistua hyvän tekemiseen. Vapaaehtoiset voivat järjestää vaikkapa pyörienhuoltotalkoot tai kasvattaa myyntiin tomaatintaimia, joista kertyneet varat tilitetään Yhteisvastuulle. Kutsu ihan kaikki mukaan suunnittelemaan yhdessä, mitä teette!
  • Tee tai pyydä seurakuntasi tiedottajaa tekemään rekrytointi-ilmoitus seurakuntanne nettisivuille. Valmiin mallin saat osoitteesta fi/seurakunnille. Salasana: kuluvan vuoden vuosiluku, esim. 2018. Tarjoa rohkeasti samaa ilmoitusta paikkakuntasi lehtiin ja lähde siitä, ettei sinun tarvitse maksaa siitä mitään. Ilmaisen ilmoitustilan tarjoaminen on lehdelle helppo tapa osallistua yhteisen hyvän tekemiseen.
  • Rekrytoi Facebookissa ja Instagramissa.
  • Haasta paikkakuntasi julkkikset mukaan. Kirjailija voi esimerkiksi kirjoittaa Yhteisvastuusta lehteen tai muusikko järjestää ilmaiskonsertin.
  • Muista myös vuoden ulkomaankohteeseen liittyvät ryhmät. Löytyykö paikkakunnaltasi esim. ystävyysseuroja tai kyseisestä maasta kotoisin olevia opiskelijoita?

Kutsu kaikki mukaan keräyksen suunnitteluun. Anna vapaaehtoisen itse päättää, mitä hän haluaa tehdä.

Miten innostan vapaaehtoisia?

Pidä vapaaehtoisesi tyytyväisinä, niin saat heidät mukaan jatkossakin. Oma asenteesi vaikuttaa enemmän kuin luuletkaan. Jos uskot asiaasi ja olet innostunut, innostat myös muita. Se juuri on sinun tehtäväsi – saada vapaaehtoiset työskentelemään yhteisen tavoitteen eteen.

Innostusta ylläpitävät:

  • Mahdollisuus osallistua suunnitteluun ja päättää itse, mitä haluaa tehdä
  • Selkeät tehtävät
  • Saavutettavissa olevat tavoitteet
  • Ohjaus, tuki ja koulutus tehtävään
  • Riittävät tiedot keräyksestä, sen tuloksista ja etenemisestä
  • Tieto siitä, mitä työllä on saatu aikaan
  • Mahdollisuus jakaa kokemuksia
  • Kiitos ja palaute tehdystä työstä
  • Hyvä yhteishenki, yhteinen tekeminen vapaaehtoistyön ulkopuolella, esim. yhteinen illanvietto

Miten koulutan yhteisvastuukerääjät?

  1. Valmenna aina kaikki kerääjät. Ketään ei saa lähettää keräämään kylmiltään. Kutsu vapaaehtoiset mukaan syksyn Yhteisvastuustarttiin tai järjestä heille yhteinen koulutus- ja ideointi-ilta, jossa kerrot pääkohdat vuoden keräyskohteesta ja Yhteisvastuukeräyksestä. Käytä apunasi tätä tarkoitusta varten tehtyä PowerPoint-esitystä, jonka löydät osoitteesta fi /seurakunnille. Salasana: kuluvan vuoden vuosiluku, esim. 2020.
  2. Koulutuksen jälkeen jokaisen kerääjän pitää pystyä vastaamaan luontevasti seuraaviin kysymyksiin: Mikä on ongelma? Mikä on avustuskohde? Miksi ongelma pitäisi korjata? Mitä tapahtuu, jos sitä ei korjata? Miten minun lahjoitukseni muuttaa asiaa konkreettisesti? Meneekö apu perille? Miksi lahjoittaisin juuri nyt? Arvailemaan ei kannata ryhtyä. Jos kerääjä ei osaa vastata johonkin kysymykseen, kehota häntä aina ottamaan kysyjän yhteystiedot ylös ja kertomaan, että seurakunnan työntekijä palaa asiaan.
  3. Harjoitelkaa yhdessä keräystilannetta ovella. Kerääjä esittelee itsensä ja kertoo lyhyesti, millä asialla on liikkeellä, vastaa kysymyksiin, kiittää lahjoituksesta ja toivottaa hyvää päivänjatkoa.
  4. Miettikää yhdessä, millaisia tilanteita voi tulla eteen. Mitä kerääjät pelkäävät tai toivovat tulevan vastaan? Jos olet ollut keräyspäällikkönä pidempään, voit myös kerätä valmiiksi hauskoja ja hankalia tilanteita edellisvuosilta ja kertoa niitä esimerkkeinä kerääjille. Kerro myös, miten tilanteet ratkaistiin.
  5. Selvitä käytännön asiat: Mitä listoihin pitää kirjoittaa? Kenelle ne palautetaan? Kehen otetaan yhteyttä ongelmatilanteessa?
  6. Vaikka toimintatavat ja tavoitteet ovat yhteiset, kannusta kerääjää olemaan oma itsensä ja toimimaan kerätessäkin luonteelleen soveltuvalla tavalla.
  7. Käytä hyväksesi Antonin keräyskoulun videot: fi/seurakunnille/materiaalit

Kiitos ja palaute kannustavat uudelleen mukaan

  1. Muista aina kiittää jokaista, mieluiten henkilökohtaisesti.
  2. Jutelkaa yhdessä vapaaehtoisten kokemuksista. Anna jokaiselle mahdollisuus puhua. Miltä kerääjästä tuntui kohdata ihmisiä? Millaisia kysymyksiä nousi esiin? Tapahtuiko jotain odottamatonta? Miten olisi hyvä toimia seuraavalla kerralla? Nousiko esiin palautetta seurakuntiin tai toimitettavaksi keräystoimistoon?
  3. Käsitelkää yhdessä mahdolliset ikävät asiat, jotta ne eivät jää painamaan kenenkään mieltä.
  4. Keräyspäivän, -tapahtuman tai koko keräyksen lopuksi voi järjestää yhteisen palautetapaamisen kaikille vapaaehtoisille.
  5. Pyydä palautetta yleisesti keräyksen järjestämisestä sekä omasta työstäsi. Kannusta sekä myönteisen että kielteisen palautteen antamiseen. Suhtaudu mahdolliseen kritiikkiin avoimin mielin. Se on ainoa keino kehittyä.

Lapset ja nuoret vapaaehtoisina

Yhteisvastuukeräys on loistava mahdollisuus kertoa lapsille ja nuorille hädästä meillä ja muualla maailmassa sekä kannustaa heitä auttamaan lähimmäisiään. He tekevät mielellään hyvää, esimerkiksi järjestävät konsertin, seikkailuradan tai diskon Yhteisvastuun hyväksi, jossa heillä itselläänkin on samalla hauskaa. Ideoi yhdessä heidän kanssaan mitä voisitte tehdä.

Yksinkertaisimmin tavoitat lapset ja nuoret päiväkotien, koulujen, kerhojen, pyhäkoulun, rippikoulun, harrastusryhmien tai urheiluseurojen kautta. Ota yhteyttä ryhmiä vetäviin aikuisiin ja suunnitelkaa mitä voisitte tehdä yhdessä. Opettajilta ja ohjaajilta saat korvaamatonta apua lapsi- ja nuorisoryhmien kanssa toimimiseen.

Muistathan, että lapset ja nuoret tekevät Yhteisvastuuta tulevaisuudessa. On tärkeää, että keräykseen osallistuminen on heille myönteinen kokemus.

Kun lipaskerääjinä on nuoria:

  • Pyydä alaikäisten vanhemmilta lupa, että heidän lapsensa saa kerätä
  • Kerääminen on aina vapaaehtoista: isoseksi pääseminen tai rippikoulun suorittaminen ei saa koskaan olla kiinni keräämisestä
  • Lapset voivat mainiosti olla mukana lipaskeräyksissä aikuisen kanssa tai kerätä pareittain
  • Kerro lapsille ja nuorille keräyksestä/keräyskohteista samat asiat kuin aikuisillekin, mutta ikäryhmälle sopivalla ja innostavalla tavalla
  • Käy keräyskokemukset välittömästi keräystempauksen/tapahtuman jälkeen läpi lasten ja nuorten kanssa. Heidän täytyy saada kertoa tunteistaan ja kokemuksistaan heti.
  • Muista kiittää ja palkita.

Mitä lasten ja nuorten tehtävät voisivat olla?

  • Itse tehtyjen tuotteiden (leivonnaiset, pienet käsityöt) valmistus ja myynti
  • Kiitoskorttien tekeminen ja/tai postitus
  • Yhteisvastuutapahtumien (diskot, kirpputorit, pienet siivouskampanjat, sponsoroidut ulkoilu- ja urheilutapahtumat, minikonsertit) järjestäminen
  • Taidenäyttelyn järjestäminen esimerkiksi seurakunnan kerhossa tai kuvaamataidon tunnilla tehdyistä, keräyksen teemaan liittyvistä töistä – näyttely voi olla esillä kirjastossa, seurakuntatalolla tai kunnantalolla
  • Anna lapsille ja nuorille mahdollisuus itse ideoida tempauksia.

Näin onnistut Yhteisvastuu-viestinnässä

Vaikka Yhteisvastuukeräys onkin lajissaan Suomen suurin, tarvitaan tehokasta viestintää ja markkinointia viemään sanomaa lähimmäisenrakkauden kansanliikkeestä joka niemeen ja notkelmaan! Jos et ole synnynnäinen sanaseppo tai alalle kouluttautunut, homma saattaa vaikuttaa hankalalta. Ei hätää. Näillä 14 helpolla askeleella viet viestiä lähimmäisenrakkauden kansanliikkeestä kädenkäänteessä eteenpäin.

Jos alkaa hengästyttää, panosta kohtiin 1, 4, 6, 10 ja 14!

  1. Värvää seurakuntasi tiedottaja tai viestintäkokemusta omaava vapaaehtoinen tiimiisi ensi tilassa. Kehu hänen säkenöivän luovaa ilmaisutaitoaan ja tarjoa vaikka pullakahvit, niin olet jo askelta lähempänä tavoitettasi. Ammattiviestijä tietää, mitä tehdä, joten pääset itse kaikkein helpoimmalla.
  2. Jos homma kuitenkin syystä tai toisesta jää sinulle, talleta keräystoimiston numero, 040 700 9902, kännykkääsi ja soita apua heti, jos siltä tuntuu.
  3. Varmista, ettet jää yksin – lähimmäisenrakkaudestahan tässä on kyse! Ota Yhteisvastuu rohkeasti esille työntekijäkokouksissa, laita viestiä intraan ja vihjaa asiasta kahvipöytäkeskusteluissa. Kerro kokoavasi tehokasta tiimiä, jossa innostus ja hyvien tyyppien kanssa yhdessä tekeminen palkitsee tekijänsä! Vakuuta epäilijät toteamalla, että Yhteisvastuu on tuhannen taalan mahdollisuus tuoda esille kirkon hyvää työtä ympäri vuoden.
  4. Perehdy keräyskohteisiin. Yksinkertaisimmin se onnistuu ilmoittautumalla syksyllä oman hiippakuntasi alueella järjestettävään Yhteisvastuu-starttiin. Jos et pääse paikalle, startissa läpikäydyt asiat ovat koska tahansa saatavillasi osoitteessa yhteisvastuu.fi/seurakunnille (Salasana: kuluvan vuoden vuosiluku, esim. 2020. Materiaalit on tehty juuri sinua varten. Voit käyttää niitä vapaasti hyväksesi kaikessa Yhteisvastuu-viestinnässä. Pohdi myös, miten keräyskohde näkyy kotipaikkakunnallasi ja omassa seurakunnassasi.
  5. Hyödynnä omat suhteesi. Mieti hyvissä ajoin, keitä tunnet. Asuuko naapurissasi paikallislehden toimittaja? Työskenteleekö ystäväsi painotalossa tai onko lapsesi luokkakaverin isä paikallinen K-kauppias? Huomaat pian, että naapurisi saattaa suorastaan odottaa juttuvinkkiäsi, paikallinen paino voi hyvinkin mielellään painattaa tapahtumaesitteenne ilmaiseksi tai kauppias lahjoittaa makkarat Yhteisvastuu-tapahtumaan. Jos et tunne ketään, ei syytä huoleen, kohta tunnet! Kysymällä rohkeasti verkostosi kasvaa kuin sienirihmasto.
  6. Ujuta yhteisvastuuideoita ympäri seurakuntaasi, jotta keräyksen käynnistyessä samaa viestiä tulisi niin sanotusti joka tuutista. Vinkkaa työtovereillesi juuri heidän työtänsä helpottamaan tehdystä virikeaineistosta, josta löytyy valmiita Yhteisvastuuseen liittyviä toimintaideoita, hartauksia ja päivänavauksia perhekerhoista eläkeläisten rientoihin. Lisäämällä omat tekstinne Yhteisvastuun valmiisiin juliste- ja esitepohjiin teette kätevästi omannäköisenne yhteisvastuumainokset jaettavaksi seurakuntalaisille. Löydät ne Yhteisvastuun nettisivuilta seurakunnille-osiosta.
  7. Vedä rauhassa henkeä. Kaikki menestyksen avaimet ovat nyt käsissäsi.
  8. Tämä on tärkeä kohta! Vuoden vaihtuessa kampanjan ydinviestit ilmestyvät Yhteisvastuun seurakunnille-sivulle. Ydinviesteistä saat suorat vastaukset yleisimpiin Yhteisvastuuta koskeviin kysymyksiin. Sinun ei tarvitse (etkä edes saa) keksiä mitään itse. Näin Yhteisvastuun viesti pysyy yhtenäisenä.
  9. Muistuta ajoissa Yhteisvastuun käynnistymisestä myös kollegojasi, jotka eivät lähteneet mukaan tiimiisi. Tuuppaa heille Yhteisvastuu-lehteä ja -esitteitä laitettavaksi esille seurakunnan tapahtumiin ja julisteita ripusteltavaksi ilmoitustauluille. Harva kehtaa kieltäytyä kahdesti!
  10. H-hetki – keräys käynnistyy. Keräystoimisto lähettää asiasta tiedotteen kaikkiin Suomen medioihin. Kaiva tuttujen toimittajien yhteystiedot esiin ja soita heille. Kerro lyhyesti, miten Yhteisvastuun keräyskohteena oleva ongelma näkyy paikkakunnallasi ja tarjoa esimerkiksi asiaa tuntevaa työtoveriasi haastateltavaksi. Muistathan kysyä ensin luvan häneltä.
  11. Jos tämä tuntuu liian vaivalloiselta tai et tunne toimittajia, lähetä keräyksen käynnistymistiedote paikallislehtien toimituksiin (osoite usein toimitus@xx.fi) ja liitä mukaan vaikkapa kutsu järjestämäänne Yhteisvastuu-tapahtumaan sekä omat yhteystietosi. Kerro vastaavasi mielelläsi toimittajien kysymyksiin. Laita mukaan myös linkki Yhteisvastuun kuvapankkiin kirkkopalvelut.fi/kuvat, josta kuka tahansa voi ladata ilmaiseksi Yhteisvastuun logoja ja kuvia.
  12. Herätä sisäinen aktivistisi. Jos näet meneillään olevaan tai vanhaan Yhteisvastuun keräyskohteeseen liittyvää keskustelua paikallislehdessä, kirjoita asiasta lehden mielipidepalstalle tai ota yhteyttä toimitukseen ja tarjoa uutta näkökulmaa aiheeseen. Konsultoi tarvittaessa keräystoimistoa.
  13. Netti, Facebook ja muut sosiaaliset verkostoitumisihmeet. Näillä vehkeillä teet mitä tahansa ilmaiseksi. Kutsu yhteisvastuutapahtumiin, rekrytoi ja pidä yhteyttä vapaaehtoisiin, kommentoi keräyskohteisiin liittyvää keskustelua, järjestä kilpailuja tai haasta muut mukaan – räväytä luovuutesi lentoon ja tee, mitä ikinä keksit! Käytä aktiivisesti omia verkostojasi sekä Yhteisvastuun Facebook-sivua, facebook.com/yhteisvastuu. Löydät Yhteisvastuun myös Instagramista.
  14. Onneksi olkoon! Nyt voit nostaa jalat pöydälle ja nauttia työsi tuloksista. Kirjaathan ylös tekemäsi asiat – mikä toimi ja mikä ei.
  15. Ai niin, muistathan kertoa muillekin, mitä saimme yhdessä aikaan!
    Maalis-huhtikuussa keräystuloksen selvittyä keräystoimisto lähettää asiasta tiedotteen medialle. Pyydä seurakuntasi tiedottajaa laittamaan sama tiedote työyhteisönne intraan tai lähetä kollegoillesi sähköpostia. Uutisoi asiasta myös seurakuntalehdessänne ja kiitä suuren työn tehneitä vapaaehtoisia. Lähetäthän tiedotteen kertaalleen myös alueesi paikallislehtiin ja kerro samalla muutamalla sanalla, mitä kaikkea paikkakunnallasi kevään kuluessa tehtiin heikoimmassa asemassa olevien lähimmäistemme auttamiseksi.

Kiittäminen ja palautteen antaminen

Kiitos lämmittää Yhteisvastuukeräykseen osallistuneiden lahjoittajien, vapaaehtoisten ja yrityskumppanien mieltä. Se kertoo osallistuneille, että heidän panoksensa on huomioitu ja saa heidät tuntemaan, että sen antaminen on kannattanut.

Monia tapoja kiittää

  • Kiitoskortti tai -kirje huomionosoituksena osallistumisesta. Välitä kiitoskortin lisäksi vapaaehtoisille oman seurakunnan terveiset ja kerro esimerkiksi, kuinka keräys sujui, mikä oli sen tulos, kuinka paljon vapaaehtoisia keräykseen osallistui sekä joitakin yksityiskohtia tai kertomuksia keräyksen vaiheista. Muistathan kiittää myös mukana olleita yrityksiä ja muita kumppaneita! Yhteisvastuun keräystoimistosta voit tilata tarvitsemasi määrän kiitoskortteja.
  • Puhelinsoitto on henkilökohtainen tapa kiittää. Samalla voi keskustella siitä, miten vapaaehtoinen on kokenut työnsä, ja mitä iloja ja harmeja työhön on sisältynyt.
  • Kiitosjuhla tai kiitosmessu kokoaa vapaaehtoisjoukon yhteiseen illanviettoon, kiitosaterialle tai retkelle. Tällöin kaikki osallistujat tapaavat toisensa. Kuuluminen suurempaan joukkoon motivoi ja yhdistää ihmisiä. Voit järjestää keräyksen loputtua myös kiitosmessun.
  • Ilmoitus paikallislehdessä on hyvä ja näkyvä tapa kiittää keräykseen osallistuneita vapaaehtoisia ja lahjoittajia.

Arviointi urakan päätteeksi

Seuraavan keräyksen aloittaminen on helpompaa, kun on ensin arvioitu, miten aikaisemman keräyksen järjestämisessä onnistuttiin. Kokemustieto on arvokasta ja se kannattaa kirjata ylös seuraavaa vuotta varten heti keväällä, kun se on tuoreessa muistissa. Arviointiin liittyviä kysymyksiä ovat esimerkiksi: Missä onnistuimme tänä vuonna? Mitä haluaisimme tehdä ensi vuonna toisin? Miten keräyksen suunnittelussa onnistuttiin? Minkälaisia tuloksia keräyksellä saavutettiin?

Arvioinnin apuna voi käyttää oheista mallia. Arviointi kannattaa tehdä yhdessä Yhteisvastuu-työryhmän kanssa, joka on ollut mukana järjestämässä keräystä.

Itsearviointimalli

Vastatkaa ensin kysymyksiin yksinkertaisesti ja miettikää sen jälkeen, miksi toimittiin niin kuin toimittiin.

  1. Keräyksen suunnittelu
  • Keräys suunniteltiin yhdessä avainhenkilöiden kanssa
  • Suunnittelussa asetettiin keräykselle selkeä tavoite
  • Suunnittelussa päätettiin selkeästi keräyksen tekemisen muodoista, kuten eri tempauksista ja tapahtumista
  1. Keräyksen toteutus
  • Keräyksen toteutusta varten sovittiin selkeä työnjako
  • Keräykselle tehtiin aikataulu
  • Aikataulua noudatettiin keräyksen aikana
  1. Keräykseen osallistuneet vapaaehtoiset
  • Palkittiinko vapaaehtoiset keräyksen jälkeen?
  • Pyydettiinkö heiltä palautetta keräyksestä pohtien, missä onnistuttiinmja mikä haittasi keräyksen tekemistä?
  1. Keräyksen loppuraportti
  • Tulokset
  • Pyydetty palaute
  • Mitä tehtiin oikein, missä voidaan parantaa?
  • Yleisarvio
  • Tärkeimpien keräysmuotojen arviointi
  • Kerääjien hankinta ja motivointi

Tilitykset, sopimukset ja luvat

Tilitysohjeet

Keräyksen loputtua tilitetään kerätyt varat sekä lähetetään ohjeiden mukaan täytetty tilityslomake keräystoimistoon lokakuun alkuun mennessä. Lomakkeet ohjeineen löytyvät osoitteesta yhteisvastuu.fi/seurakunnille Materiaalit-sivulta. Käyttäjätunnus: yhteisvastuu, salasana: kuluvan vuoden vuosiluku, esim. 2020.

Viitenumero

Jokaisella seurakunnalla on Yhteisvastuukeräyksessä oma viitenumero. Sitä käyttämällä tilitetyt rahat kirjautuvat oikean seurakunnan tulokseen. Kaikki Yhteisvastuukeräykseen liittyvät tuotot lukuun ottamatta kolehteja (jotka tilitetään viestillä seurakunnan nimi, sana ”kolehti” ja päivämäärä, jolloin viitenumeroa ei siis käytetä) maksetaan tätä viitenumeroa käyttäen. Viitenumero on pääsääntöisesti muuttumaton vuodesta toiseen. Seurakunnan viitenumeron voi tarkistaa keräystoimistosta tai osoitteessa yhteisvastuu.fi/seurakunnille Materiaalit-sivulta.

Korkotuotto

Keräystoimisto lisää korkotulojen osuuden seurakuntien tulokseen. Rahankeräyslain mukaan myös seurakunnan omalta tililtä saatavien korkojen tulee näkyä tilityksessä.

Keräyskulujen kirjaaminen

Seurakunnilla on mahdollisuus kattaa kohtuullinen määrä keräyksen aiheuttamista menoista keräystuotoilla.

Tarkat ohjeet Yhteisvastuukeräyksen rahaliikenteestä, kirjanpidosta ja tilityksistä: Kirkkohallituksen yleiskirje Nro 34/2009

Keräyslistojen palautus

Kaikki listat, sekä käytetyt että käyttämättömät, tulee palauttaa keräystoimistoon. Kadonneesta listasta tehdään ilmoitus tilityslomakkeen yhteydessä olevalla ”Kadonnut materiaali” -lomakkeella (yhteisvastuu.ekansio.com/admin). Jos listan katoamisessa epäillään vilppiä, asia tulee antaa poliisin tutkittavaksi. Saatuja lipastarroja ei palauteta. Käyttämättömät säilötään turvallisessa paikassa ja käytetään, kun uusi lipas otetaan käyttöön vanhentuneen, rikkoutuneen tai kadonneen tilalle.

Tositteet

Tositteita ei tule lähettää keräystoimistoon, vaan ne tarkastetaan seurakunnan oman tilintarkastuksen yhteydessä.

Rahankeräyslaki ja -lupa

Rahankeräyksen saa järjestää vain viranomaisen antamalla rahankeräysluvalla. Kirkkopalvelut ry hakee Yhteisvastuukeräykselle valtakunnallisen rahankeräysluvan.

Myyjäiset

Seurakunnan omissa tiloissa elintarvikkeiden myynti on sallittua. Elintarvikkeita myytäessä myyjäisissä tai muissa tilaisuuksissa seurakunnan omien tilojen ulkopuolella, on aina haettava lupa kunnan terveyslautakunnalta.

Arpajaiset

Arpajaisilla tarkoitetaan toimintaa, johon osallistutaan vastiketta vastaan ja jossa osallistuja voi saada kokonaan tai osittain sattumaan perustuvan rahanarvoisen voiton.

Laki antaa mahdollisuuden pienarpajaisten pitoon ilman erillistä lupaa silloin, kun arpojen yhteenlaskettu myyntihinta on enintään 2000 euroa, ja kun arpojen myynti ja voittojen jako tapahtuu samassa tilaisuudessa. Jos järjestät tätä suuremmat arpajaiset, lue seuraavalla sivulla oleva teksti.

Arpajaislain mukaan arpajaiset saa toimeenpanna vain viranomaisen antamalla luvalla. Arpajaiset saa järjestää rekisteröity yhdistys, itsenäinen säätiö tai muu sellainen yhteisö, jolla on yleishyödyllinen tarkoitus ja jonka kotipaikka on Suomessa.

Seurakuntien yhteydessä toimivilla toimintapiireillä ja kristillisillä yhteisöillä, kuten diakonia- ja lähetyspiireillä, on oikeus saada tavara-arpajaislupa. Suomen evankelisluterilaisella kirkolla ja ortodoksisella kirkolla tai niiden seurakunnilla ei ole oikeutta saada lupaa tavara-arpajaisten toimeenpanoon. Hakijaksi on laitettava jokin seurakunnan toimintapiiri tai yhteistyökumppani.

Luvan tavara-arpajaisiin (tavara-arpajaislupa) antaa ja peruuttaa toimeenpanopaikan poliisilaitos toimialueellaan. Tavara-arpajaisluvan poliisilaitoksen toimialuetta laajemmalla alueella toimeenpantaviin tavara-arpajaisiin antaa ja peruuttaa Poliisihallitus. Lupaa haetaan kirjallisesti. Lupa voidaan antaa enintään kuudeksi kuukaudeksi. Arpajaislupaa haettaessa hakijana tulee olla joku seurakunnassa kokoontuva toimintapiiri tai seurakunnan yhteistyökumppanina toimiva yhdistys. Tavara-arpajaisluvan saajan on laadittava luvan myöntäjälle tilitys arpajaisista.

Lisätiedot: Arpajaislaki (1047/2001) ja Valtioneuvoston asetus arpajaisista (1345/2001)

Arvonlisävero

Yhteisvastuutempauksista ei tavallisesti tarvitse maksaa arvonlisäveroa. Arvonlisäverotuksen ulkopuolelle jää sellainen toiminta, joka on säädetty yleishyödyllisen yhteisön muuksi kuin elinkeinotoiminnaksi. Näitä ovat esimerkiksi urheilu- ja huvitilaisuuksien pääsymaksut, tarjoilu- ja myyntitoimintatulo, arpajaiset, myyjäiset, lounaat, keräystarvikkeiden myynti, tavarankeräykset, jäsenjulkaisut sekä merkkien, korttien ja viirien myynti.

Musiikkitapahtumien lupa-asiat

Pääsääntöisesti Yhteisvastuu-tilaisuuksista ei tarvitse maksaa tekijänoikeusmaksuja. Näin on siksi, että tekijänoikeussuojan piiriin eivät kuulu hyväntekeväisyys- tai yleishyödyllisessä tarkoituksessa järjestetyt tilaisuudet, jos musiikin esittäjät eivät saa palkkaa tai palkkiota. Näistä tapahtumista ei tällöin tarvitse myöskään ilmoittaa musiikkitietoja Teostoon.

Mikäli maksatte muusikolle palkkion, ns. senttisopimus kattaa lähes kaikkien seurakuntien osalta kaiken musiikin käytön. Tässä tapauksessa useimmat keräyspäälliköt voivat huokaista helpotuksesta. Kirkkohallituksen ja Teoston välillä on voimassa oleva suositussopimus (ns. senttisopimus) seurakuntien tilaisuuksien musiikin esityskorvauksista. Sopimuksella Teosto antaa seurakunnille ja seurakuntayhtymille luvan esittää julkisesti Teoston edustamia sävelteoksia niihin liittyvine teksteineen. Sopimus kattaa tilaisuudet, joissa musiikin esittäminen edellyttää tekijänoikeuslain mukaan musiikin tekijöiden lupaa.

Seurakunta, joka ei kuulu Kirkkohallituksen sopimuksen piiriin tai joka ei ole valinnut vuosikorvausta, maksaa musiikin käytöstä tilaisuuskohtaisen, Teoston hinnastojen mukaan määräytyvän korvauksen. Tarkempia ohjeita lupaan sisältyvistä tilaisuuksista ja tilaisuuksien musiikkitietojen ilmoittamisesta löytyy Teoston internetsivuilta. Sieltä löytyvät myös tapahtuman musiikkitietojen ilmoittamiseen käytettävät lomakkeet.

Konsertin pitämisen jälkeen tilaisuuden järjestäjän tulee toimittaa Teostoon tiedot myytyjen pääsylippujen ja konserttiohjelmien kokonaistuloista sekä musiikkiohjelmasta, ellei ohjelmaa ole lähetetty jo musiikinesityslupahakemuksen yhteydessä. Mikäli Teosto ei saa esityskorvauksen laskutusta varten tietoja tuloista ja ohjelmasta, esityskorvaus laskutetaan arviolaskutuksena. Lisätietoja: teosto.fi