Yhteisvastuukeräyksellä on autettu ihmiskaupan uhreja. Työ jatkuu.

Vuoden 2017 Yhteisvastuukeräyksen tuotolla rahoitettu kolmivuotinen Harmaan eri sävyt -hanke on antanut laadukasta ammatillista matalan kynnyksen tukea ihmiskaupan tai ihmiskaupan kaltaisen hyväksikäytön uhreille. Järjestöjen tunnistamistilastossa tunnistettiin ja saatettiin avun piiriin 170 mahdollista ihmiskaupparikoksen uhria 2018–2019. Luku sisältää vain aiemmin tunnistamattomat uhrit tai sellaisiksi epäillyt.

Kaksi kolmasosaa kirjatuista uhreista oli naisia. Mukana oli 20 Suomen kansalaista, muut 150 ihmiskaupparikoksen kohteeksi epäiltyä olivat ulkomailta, valtaosin EU:n ulkopuolelta. Suurin ryhmä (62) oleskeli Suomessa turvapaikanhakijan statuksella, seuraavaksi suurin ryhmä (57) olivat ne, joilla oli oleskelulupa tai rekisteröinti Suomeen.

Ihmiskaupparikoksen tunnusmerkit viittasivat valtaosin työvoiman hyväksikäyttöön. Seuraavina olivat pakkoavioliitot, seksuaalinen hyväksikäyttö, prostituutioon painostaminen tai pakottaminen, kotitaloustyössä hyväksikäyttö sekä rikolliseen toimintaan pakottaminen.

Hankkeessa tunnistettiin säännönmukaisuuksia liittyen erityisesti ns. harmaisiin asiakastapauksiin, joissa asiakkaan asema ihmiskaupan uhrina ei ole selkeä. Tyypillisesti näissä tapauksissa asiakkaan oleskelustatus on ollut epävarma. Usein hyväksikäytön hetkellä asiakas on ollut joko turvapaikanhakija, paperiton tai Suomessa perhesiteen perusteella. Yhdistävänä tekijänä on ollut, että asiakas on pelännyt oleskeluluvan menettämistä ja sen myötä maasta poistamista, mikäli lähtisi hyväksikäyttötilanteesta.

Ruohonjuuritason apu ohjattiin neljän järjestön kautta

Harmaan eri sävyt -hankkeen tuki toteutettiin neljän järjestön yhteistyönä. Mukana olivat Monika-Naiset liitto, Pakolaisneuvonta, Pro-tukipiste sekä Rikosuhripäivystys. Kullekin mukana olleelle järjestölle myönnettiin keräysvaroista 115 000 euroa.

Järjestöt toteavat loppuraportissaan, että Yhteisvastuu-hankkeen tuoma lisätuki on ollut korvaamaton apu uhrien tunnistamis- ja auttamistyölle sekä verkosto- ja vaikuttamistyölle. Varoilla pystyttiin kehittämään palvelupolkuja myös niille asiakkaille, jotka eivät päässeet tai halunneet ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän asiakkaiksi. Mahdollisuus kriisirahan käyttöön osoittautui erittäin tärkeäksi, jotta asiakkaiden akuutteihin tarpeisiin voitiin vastata.

Rikosuhripäivystyksen toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åbergin mukaan saatu tuki oli kullanarvoista ja se saatiin juuri siinä vaiheessa, kun hyväksikäytölle alttiiden, haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden määrä palveluissa kasvoi huomattavasti.

– Yhteisvastuukeräyksen avulla Rikosuhripäivystykseen palkattiin hanketyötekijä, jonka avulla pystyimme aiempaa paremmin tavoittamaan, tunnistamaan ja auttamaan kasvavaa määrää ihmiskaupan ja sen lähirikosten uhreja. Tavoittavan työn ansiosta palveluihimme ovat löytäneet myös sellaiset asiakkaat, jotka eivät olleet aiemmin tienneet avunsaanti-mahdollisuuksista.

Kriisirahaston avulla on lisäksi tarjottu konkreettista apua niille asiakkaille, jotka statuksensa tai tilanteensa vuoksi muuten eivät olisi sitä saaneet, esimerkiksi mahdollisuus käyttää lakimiestä jo esitutkinnan alussa.

Myös Monika-Naiset liiton toiminnanjohtaja Jenni Tuominen kiittää sitä, että hankerahoituksella pystyttiin palkkaamaan ensimmäistä kertaa ihmiskaupan vastaiseen työhön keskittyvä työntekijä.

– Koordinaattorin kautta ihmiskaupan vastaisesta työstä on tullut suunnitelmallisempaa ja tavoitteellisempaa. Olemme pystyneet jakamaan tietoa ja osaamista uhrien tunnistamiseen ja asiakkaiden ohjaamiseen avun piiriin. Konkreettisesti koordinaattori on toiminut muun muassa tukihenkilönä rikosprosesseissa ja oleskelulupiin liittyvissä viranomaisasioissa.

Vaikuttamistyön ansiosta ihmiskauppa on ollut esillä mediassa. Ihmiskaupan vastainen työ on saanut vahvan poliittisen tuen hallitusohjelmatasolla ja ihmiskaupan uhrien auttamista koskevan lainsäädännön uudistamista valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Hankkeen tulosten myötä myös STEA-avustusta on myönnetty ihmiskaupan vastaiseen työhön viimeistään vuodesta 2020 alkaen.

***

Vuoden 2017 Yhteisvastuukeräyksen tuotolla rahoitetun kolmivuotisen (2018–2020) Harmaan eri sävyt -hankkeen toimijoita olivat Neliapilajärjestöt: Monika-Naiset liitto, Pakolaisneuvonta, Pro-tukipiste ja Rikosuhripäivystys. Hankkeen tavoitteena oli tehostaa järjestöjen ihmiskaupan vastaista työtä tavoittamalla, tunnistamalla ja tukemalla aikaisempaa paremmin ihmiskaupan uhreja ja erityisen haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä.

Lisätiedot:

Tapio Pajunen
keräysjohtaja/Yhteisvastuu
tapio.pajunen@kirkkopalvelut.fi, p. 0400 870 041

Leena-Kaisa Åberg
toiminnanjohtaja/Rikosuhripäivystys
leena-kaisa.aberg@riku.fi, p. 050 337 8703

Jenni Tuominen
toiminnanjohtaja/Monika-Naiset liitto ry
jenni.tuominen@monikanaiset.fi, p. 045 675 9276

Vuoden 2021 Yhteisvastuukeräys pureutuu ikäihmisten taloudelliseen ahdinkoon

Suomessa vanhusten köyhyys näyttäytyy eri tavoin eri puolilla maata ja sen taustalla on monenlaisia syitä. Myös puuttumiskeinot ilmiöön ovat monimuotoisia.

Yhteisvastuukeräyksen kotimaisina valtakunnallisina kumppaneina ovat Kirkon diakoniarahasto sekä Seurakuntaopiston kokoama kansanopistoverkko. Diakoniarahasto kohdentaa Yhteisvastuuvarat kokonaisvaltaiseen avustustoimintaan yhteistyössä paikallisseurakuntien kanssa. Heikoimmassa asemassa olevia ikäihmisiä autetaan taloudellisen ahdingon korjaamisessa ja elämänlaadun kohentamisessa. Seurakuntaopisto kokoaa valtakunnallisen kansanopistoverkoston, joka tulee toteuttamaan ikäihmisille maksuttomia taloudenhallinnan koulutuksia sekä digitaitojen valmennusta vuodesta 2022 alkaen.

Keräävän seurakunnan toivotaan käyttävän oman tuotto-osuutensa paikallisten tarpeiden mukaisesti ikäihmisten ahdingon helpottamiseen. Kirkkohallituksen täysistunto kannustaa seurakuntia laaja-alaiseen yhteistyöhön:

”Seurakuntien näkökulmasta teemaan voi löytyä useampia paikalliseen yhteistyöhön kannustavia teemoja. Yhteisvastuukeräys voi luoda seurakunnille mahdollisuuden yhteiseen työhön eri paikkakuntien ihmisten hyväksi. Keräys tukee seurakuntien verkostoitumista kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa.”

Maailman katastrofialueilla Yhteisvastuukeräyksen 2021 tuotolla tuetaan arvokkaan vanhuuden mahdollistamista monialaisesti Yhteisvastuun kansainvälisen kumppanin, Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahaston, työllä. Kansainvälisen diakonian esimerkkikohdemaa tulee olemaan Uganda.

Vuoden 2021 keräys alkaa 7.2.2021. Keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti ja vuoden 2021 keräyksen esimiehenä Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo. 

Avustusjärjestöt vetoavat Euroopan unioniin köyhyyden torjumiseksi

Koronapandemian vuoksi Suomea ja koko Eurooppaa on tänä keväänä kohdannut poikkeuksellinen ja odottamaton köyhyyden aalto. Miljoonien eurooppalaisten tulot ovat vähentyneet dramaattisesti lomautusten ja työttömyyden vuoksi. Vaikutukset kotitalouksiin ja erityisesti lasten asemaan ovat merkittäviä. Avun tarvitsijoiden määrän on arvioitu nousevan Euroopassa 13 miljoonasta jopa 87 miljoonaan koronapandemian seurauksena.

Kirkkopalvelut ry vetoaa yhdessä eurooppalaisten avustusjärjestöjen kanssa Euroopan unioniin köyhyyden vastaisten toimien tehostamiseksi. Vetoomuksessa vaaditaan EU:lta kiireellistä apua köyhimmille kansalaisille ja määrärahojen kohdentamista pitkäjänteiseen köyhyyden vastaiseen työhön EU:n jäsenmaissa.

Ruoka-avulle suuri tarve – kohtaava työ muuttunut hätäavuksi

Ruoka-avulle on koronaviruksen vuoksi ollut erityisen suuri tarve. Suomessa avun tarvetta ovat lisänneet lomautusten ja työttömyyden lisäksi koulun ja varhaiskasvatuksen tuen väheneminen perheiden arjessa sekä työttömyysturvan ja muiden etuuksien käsittelyaika. Ruoka-aputoimijat kertovat avuntarvitsijoiden joukossa olleen kevään aikana paljon ensikertalaisia.

”Ruoka-aputoimijat mukauttivat toimintaansa nopeasti, käynnistivät uudenlaista yhteistyötä ja näin turvasivat ruoka-avun jatkumisen poikkeustilanteessa. Työtä on tehty äärirajoilla, sillä resurssit eivät ole lisääntyneet, vaikka avun tarve on kasvanut. Kohtaava työ väheni merkittävästi monimuotoisen ruoka-avun muuttuessa hätäavuksi. Moni ruoka-avussa asioiva tarvitsisi apua löytääkseen tarvitsemansa palvelut ja etuudet sekä pitkäjänteistä tukea päästäkseen jaloilleen”, Ruoka-apu.fi-verkkopalvelun projektipäällikkö Reetta Nick kuvailee nykytilannetta.

Niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa työttömyyden, lomautusten ja eristäytymisen kerrannaisvaikutukset vaikeuttavat heikossa asemassa olevien arkea vielä pitkään. Poikkeustilanteessa korostuvat myös päihteiden käytön ja väkivallan lisääntyminen kotitalouksissa, mielenterveyskysymykset, yksinäisyys, ikääntyneiden ja riskiryhmiin kuuluvien eristäytyneisyys. Nämä heijastuvat myös lapsiin.

Lapsiperheet tarvitsevat tukea arkeen

Kirkkopalvelut ry:n koordinoiman valtakunnallisen Yhteisvastuukeräyksen teemana vuonna 2020 on lapsiperheiden arjen tukeminen.

”Koronan ja etäopiskeluun siirtymisen seuraukset näkyvät lapsiperheissä laaja-alaisesti. Kaikki perheet eivät jaksa tai kykene tukea lasta riittävästi ja monelle lapselle ainoat turvalliset aikuiset löytyvät koulusta. Lisäksi usealle lapselle kouluateria on päivän ainoa lämmin ateria”, kertoo sosiaalineuvos Tapio Pajunen Yhteisvastuukeräyksestä.

Koronapandemian jälkeisissä jälleenrakennustöissä tulisi kiinnittää erityistä huomiota kansalaisten tasa-arvoisuuden palauttamiseen ja lasten hyvinvointiin. Vetoomuksen allekirjoittaneet avustusjärjestöt muistuttavat, että kelvolliset elinolosuhteet, terveys, koti ja koulutus, sekä kulttuuri ja vapaa-ajan harrastuksetkuuluvat jokaisen eurooppalaisen oikeuksiin.

Kirkkopalvelut ry on hyvinvointi- ja koulutuspalvelujen tuottaja, hyväntekeväisyystoimija sekä seurakuntien ja kristillisten toimijoiden valtakunnallinen yhteistyö- ja palvelujärjestö. Kirkkopalvelut ry koordinoi evankelis-luterilaisten seurakuntien jakamaa EU:n ruoka-apua. Järjestön hallinnoima Osallistava yhteisö -hanke on valtakunnallinen ruoka-aputoiminnan kehittämishanke ja Ruoka-apu.fi-verkkopalvelun tuottaja. Kirkkopalvelut työllistää 412 työntekijää ja sen jäseninä on 318 seurakuntaa ja 81 järjestöä. Kirkkopalvelujen liikevaihto vuonna 2019 oli 38,1 miljoonaa euroa.

Liite: Appeal to the European Union from solidarity associations_VETOOMUS_17.6.2020

Lisätiedot:

Sosiaalineuvos
Tapio Pajunen
Kirkkopalvelut ry
+358 40 0870041
tapio.pajunen@kirkkopalvelut.fi

Reetta Nick
Projektipäällikkö, Osallistava yhteisö -hanke
Kirkkopalvelut ry
+358 40 8091684
reetta.nick@kirkkopalvelut.fi

ruoka-apu.fi

yhteisvastuu.fi

kirkkopalvelut.fi

Yhteisvastuukeräyksen satutunti ilahduttaa lapsia ja vanhempia

Keväällä 2020 lapsiperheet viettävät paljon aikaa kotona. Yhteisvastuukeräys 2020 tukee vanhemmuutta ja on tuottanut nyt lasten ja vanhempien iloksi neljä suomenkielistä ja yhden ruotsinkielisen satutunti-videon, joissa näyttelijä Ilkka Heiskanen ja diakonian hiippakuntasihteeri Cecilia Forsén lukevat lastenkirjoja.

Tarinat tarjoavat lapsille mukavia rauhoittumisen paikkoja ja antavat vanhemmille pienen hengähdystauon arjen kiireiden keskellä.

Katso neljän suomenkielisen sadun SOITTOLISTA, jonka kesto on yhteensä 35 minuuttia.

Yksittäisiin satuihin pääset tästä kirjojen nimiä klikkaamalla: 

Kissa Killi ja Sottapytty

11.35 min
Joskus kaikki tuntuu olevan kateissa. Mutta ei se vielä mitään. Kun Killi kurkistaa peiliin, sieltä hyppää esiin Sottapytty, aivan Killin näköinen kissa. Ja Sottis vasta osaakin sotkea!

Veera lääkärissä

8.15 min
Veera menee lääkärintarkastukseen, ja villit veijarit Tatu ja Patu haluavat tulla mukaan. Poikia jännittää oikein vimmatusti, mutta lääkärin vastaanoton kummalliset vempaimet saavat heidät innostumaan. Veera selviää tarkistuksesta mainosti, vaan miten on Tatun ja Patun laita?

Pikku Xing

9.54 min
Tarina Kiinassa syntyneestä Xing-tytöstä, jonka muuttaa Suomeen ja saa uuden isän ja äidin.

Sinä päätät itse, Jori

7.42 min
Jori asuu kylpyammeessa, joka on täytetty limalla. Se haluaa kutsua koirakaverit nauttimaan siitä ja päättää rakentaa kylpylän

Du bestämmer själv, Jori

7.39 min
Hunden Jori bor i ett badkar. Efter att länge ha mixtrat har han lyckats blanda det perfekta badslemmet.

 YOUTUBE

Satutunti-videot löydät myös suoraan Yhteisvastuun Youtube-kanavalta 27.4. alkaen: https://www.youtube.com/user/yhteisvastuukerays

 

***

Vuoden 2020 Yhteisvastuu-tuotoilla kehitetään vanhemmuutta vahvistavia tukimuotoja Suomessa ja maailmalla. Nyt jos koskaan tuen tarve tulee olemaan valtava.
Keräyksen aktiiviaika päättyy toukokuun alussa, mutta lahjoittaa voi ympäri vuoden: yhteisvastuu.fi/lahjoita

Seurakunnille: Ohjeistus korona-aikaisiin sähköisiin rahankeräysmuotoihin esim. kolehdin sijasta

Vaikka 70-vuotias Yhteisvastuu ei nyt pääse ulos, keräys jatkuu! Vuoden 2020 Yhteisvastuulla rakennettavan matalan kynnyksen tuen tarve vanhemmuuteen on korona-ajan myötä vain kasvanut! Suomessa tukitoimet toteutetaan Pelastakaa Lapset ry:n, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja seurakuntien yhteisvoimin. Maailman katastrofialueilla avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu.

Seurakunnat voivat Kirkkohallituksen täysistunnon suosituksen mukaisesti toteuttaa kolehdin sijasta rahankeräyksen Yhteisvastuulle myös radioitavissa, striimattavissa ja televisioitavissa jumalanpalveluksissa korona-aikana. Voit valita seuraavista sähköisistä lahjoitustavoista sopivimmat ja ilmoittaa niistä jumalanpalveluksen tietojen yhteydessä. Sähköisiä keräysmuotoja kannattaa pitää esillä myös nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa.

Ohjaa lahjoittamaan seurakunnan omaan MobilePay-lahjoitusnumeroon

Seurakuntasi MobilePay-numeroon tehdyt lahjoitukset kerryttävät seurakuntasi keräystulosta. Seurakuntien MobilePay-numerot.

Ohjaa lahjoittamaan seurakunnan oman nettilahjoitussivun kautta

Kun ilmoitat seurakuntasi nettilahjoitussivun osoitteen samassa paikassa, jossa kerrot esim. jumalanpalveluksen ajankohdan, lahjoittaja voi kätevästi osallistua linkin kautta seurakunnan nettikeräykseen.

Esimerkiksi Jyväskylän seurakunnan nettilahjoitussivun osoite on https://yhteisvastuu.ekansio.com/yhteisvastuukerays/?id=1013&lang=fi

Osoitteessa tunnus 1013 vie Jyväskylän seurakunnan lahjoitussivulle. Vaihtamalla 1013-numerosarjan tilalle oman seurakuntasi lahjoitustunnuksen, saat oman seurakuntasi lahjoitussivun osoitteen. Tarkista tunnus tästä listasta tai tilaa se keräystoimistosta yhteisvastuu@yhteisvastuu.fi

Halutessasi voit liittää Yhteisvastuun lahjoitusbannerin tekstin yhteyteen tuomaan huomioarvoa. Jos haluat bannerin, tilaa se täältä: yhteisvastuu@yhteisvastuu.fi

Ohjaa lahjoittamaan pankin kautta seurakunnan viitteellä

Perinteinen pankkilahjoitusmahdollisuus toimii toki myös. Jos lahjoittaja käyttää seurakunnan viitenumeroa, lahjoitus kartuttaa seurakunnan keräyspottia. Viitenumeron voit tarkistaa  tästä liitteestä.

Aktia FI82 4055 0010 4148 41
Nordea FI16 2089 1800 0067 75
Pohjola pankki FI14 5000 0120 2362 28

Ohjaa lahjoittamaan tekstiviestillä

  • edellisistä poiketen tämä lahjoitustapa ei kerrytä seurakunnan omaa osuutta

Lähetä tekstiviesti APU5  numeroon 16588 (lahjasi 5 euroa)
Lähetä tekstiviesti APU10  numeroon 16588 (lahjasi 10 euroa)
Lähetä tekstiviesti APU20  numeroon 16588 (lahjasi 20 euroa)

Mikäli keräysvetoomuksessa mainitaan tilinumero tai muu yksilöity maksumahdollisuus, on ilmoitettava aina seuraavat tiedot:

1) rahankeräyksen järjestäjä = Kirkkopalvelut

2) keräyksellä kerättävien varojen käyttötarkoitus = Yhteisvastuun tuotto käytetään vanhemmuuden tukemiseen Suomessa ja maailmalla

3) sekä lupanumero tai pienkeräysnumero =

Keräyslupa RA/2019/704, voimassa 1.9.2019-31.8.2020, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 23.8.2019. Keräyslupa ÅLR 2019/3450, voimassa 1.9.2019-31.8.2020, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 2.5.2019.

Nämä tiedot on oltava näkyvillä myös seurakunnan kotisivuilla, mikäli lahjoitusmahdollisuutta tarjotaan siellä.

Toimi näin, jos tila, aika tai energia ei tiitä em. tietojen ilmoittamiseen:

Mikäli jumalanpalveluksessa viitataan ainoastaan mahdollisuuteen lahjoittaa suoraan Yhteisvastuun valtakunnalliselle rahankeräystilille esimerkiksi Yhteisvastuun nettisivujen kautta, rahankeräyksen lupanumeroa ei ole välttämätöntä ilmoittaa. Esim: Voit lahjoittaa osoitteessa yhteisvastuu.fi tai yhteisvastuu.fi/lahjoita

Lue lisää:

Yhteisvastuu > Seurakunnille > Materiaalit (Salasana 2020)
Kirkkopalvelut > Kolehdit (täältä löydät Kirkkohallituksen koko ohjeen)

 

Yhteisvastuukeräys ja koronavirus

TIEDOTE 13.3.2020

Yhteisvastuukeräyksen toteuttamisessa tulee käyttää harkintaa ja noudattaa viranomaisten antamia turva- ja suojaohjeita sekä pyrkiä välttämään virukselle altistumista tai sen levittämistä.  Erityisesti massatilaisuuksien kohdalla tulee noudattaa viranomaisten antamia ohjeita. Tällä hetkellä päätösvalta paikallisten keräystoimien ja tapahtumien toteuttamisesta tai peruuttamisesta on keräystä toteuttavalla seurakunnalla.

Katso tiedote seurakunnille sähköisistä keräystavoista korona-aikana.

Tapio Pajunen

Yhteisvastuukeräys, keräysjohtaja

Vanhemmuuteen yksilöllistä ja myönteistä tukea

Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus perhe-elämään (artikla 16). Lisäksi sopimus määrittää, että ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta on lapsen vanhemmilla (artikla 18). Vanhemmilla onkin valtavan iso merkitys lapsen elämässä. Onhan pieni lapsi myös täysin riippuvainen omista vanhemmistaan.

Kulttuurissamme vallitsee kuitenkin edelleen vahva yksin selviämisen eetos, jonka myötä oletamme, että vanhemmat selviävät tai heidän tulisi selvitä omillaan. On paljon perheitä, joilla ei ole lähiverkostoa lähettyvillä ja siten esimerkiksi isovanhempien tukea luontevasti saatavilla. Voimme liian helposti ajatella, että avun pyytäminen ei ole oikein, että vanhempana kuuluukin pinnistellä.

Vanhemmat kaipaavat tukea lapsiperhepalvelujen ammattilaisilta, mutta tuen tarve jää usein kertomatta – etenkin, jos se liittyy omaan jaksamiseen. Ei ole helppoa myöntää, ettei aina jaksa. Taustalla voi myös olla pelko siitä, mitä tapahtuu, jos kerron arjen haasteistani.

Muutetaan ajattelutapaa:
Vanhemman ei kuulu aina pärjätä yksin

Entäpä jos vallitseva ajattelu olisikin sellainen, ettei kasvatustehtävässä kuulukaan pärjätä yksin tai edes ydinperheenä? Että olemme yhteisöllisesti vastuussa lapsistamme.

Kasvatustehtävässä ei ole tarkoitus koko aikaa selviytyä yksin, vaan vanhemmuuden tehtävään kuuluu saada muun yhteisön apua ja tukea.

Helpottaisiko tämä ajattelutapa vanhempana pärjäämisen painetta? Tai madaltaisiko kynnystä pyytää tukea?

Palvelujärjestelmä ei aina toimi

Kati Honkanen, Jaana Poikolainen ja Liisa Karlsson (2018) ovat tutkineet lapsiperheiden vanhempien ja nuorten aikuisten kokemuksia hyvinvointipalveluista. Tutkimuksessa hätkähdytti havainto siitä, että kun avuntarpeen tunnistaminen ja aloite oli työntekijällä, avuntarpeen käsittely eteni hyvin. Kun taas asiakas itse oli aloitteellinen ja etsi itselleen tai perheelleen apua, oli vastuunottajaa tai tarvittavia tukipalveluja vaikeampi löytää.

Parhaimmillaan toimintatavat hyvinvointipalveluissa ovat huomioivia ja kohtaavia. Tällöin tuentarvitsija kokee tulleensa huomatuksi ja kohdatuksi kokonaisvaltaisesti ja luottamus palveluun lujittuu.

Toimintatavat voivat kuitenkin olla myös syyllistäviä ja torjuvia. Tällöin kokemus onkin kuormittava, yksin jättävä ja syrjäyttävä. Luottamus järjestelmään horjuu tai murenee kokonaan.

On päivänselvää, että tällaisissa tilanteissa palvelujärjestelmä on epäonnistunut, eikä se tue ajatusta yhteisöllisestä vastuusta lapsista ja vanhemmista. Saati rohkaise vanhempia pyytämään apua.

Perheet ja niiden tilanteet vaihtelevat – myös tuen on joustettava tarpeen mukaan

Se, minkälaisessa perheessä ja elämäntilanteessa vanhemmuutta toteutetaan ja eletään, vaihtelee.

Tilastollisesti yhä suurempi osa suomalaisista vanhemmista kuuluu tavalla tai toisella monimuotoisiin perheisiin. Suurimpia ryhmiä ovat yhden vanhemman perheet (22 % kaikista lapsiperheistä), uusperheet (9 %) sekä kahden kulttuurin- ja maahanmuuttajaperheet (7 %).

On tärkeää muistaa, että perheet ovat erilaisia ja vanhemmuus ja sen tuki ovat aina yksilöllisiä. Ajattelenkin yksilöllisyyden huomioimisen olevan yksi yhteisöllisen kasvatuksen ja vanhempien tuen tarpeen kulmakivistä.

Myönteinen tunnistaminen voi jo sinällään olla tukena vanhemmuuteen

Emme voi suoralta kädeltä tietää, kuka tukea tarvitsee ja millaista sen tulee olla. Vanhempien tilanteet ja tarpeet edellyttävät myönteistä tunnistamista. Myönteisessä tunnistamisessa ”lähtökohtana on yhteisöllinen elämä keskinäiseen tunnistamiseen perustuvina suhteina:”

”Oikein tunnistaminen tuottaa itsekunnioitusta, itsearvostusta ja itsetuntoa,
väärin tunnistaminen puolestaan epäoikeudenmukaisuuden ja arvottomuuden kokemuksia.”

Myönteisesti tunnistavassa toiminnassa – myös vanhempien tukemisessa – olennaista on ihmiseen tutustuminen oletusvapaasti ja ennakkoluulottomasti.

Tällöin ihmiselle jää vapaus itse kuvata kuka on, mitkä asiat juuri hänelle ovat tärkeitä ja merkityksellisiä ja missä kokee tarvitsevansa tukea. Avoimen tutustumisen kautta on mahdollista tunnistaa ja tunnustaa toisen vahvuuksia ja voimavaroja mutta myös heikkouksia ja avun tarpeita.

Tunne siitä, että toinen avoimesti ja vailla ennakko-oletuksia tutustuu minuun ihmisenä, luo luottamusta.

Aina tuen tarve ei tarkoita erillistä palvelua. Myönteisesti tunnistava yhteisö ja vertaistuki voi olla riittävä ja vanhempia kannatteleva toiminta. Myönteisesti tunnistavassa yhteisössä on turvallista olla juuri sellainen kuin on.

Myönteisesti tunnistavassa palvelujärjestelmässä vanhempien aloitteet huomioidaan ja  edetään kohti yksilöllistä tukea.

Lue lisää myönteisestä tunnistamisesta täältä: https://research.tuni.fi/mytu/

tai täältä: https://www.pelastakaalapset.fi/lapsilta-opittua/myonteinen-tunnistaminen/

Hanna Tulensalo
Kehittämispäällikkö
Pelastakaa Lapset ry

#yhteisvastuu #sinäriität2020 #minäkannanyhteisvastuuta

Yhteisvastuukeräys 2020 kerää vanhemmuuden tukemiseen Suomessa ja maailmalla. Suomessa keräysvaroilla käynnistetään vuodesta 2021 lähtien lisää matalan kynnyksen tukea  – kuten myönteisesti tunnistavaa vertaistukea – vanhemmuuteen valtakunnallisina kumppaneina Pelastakaa Lapset ry, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja seurakunnat. 

 

Jokainen vanhempi tarvitsee joskus tukea

Vanhemmuus on ihana, mutta haastava laji. Välillä koetaan suuria onnen hetkiä, välillä taas vähän haastavampia vaiheita. Vaikka perheet ovat erilaisia, yhteistä meille kaikille vanhemmille on se, että joudumme väistämättä käsittelemään positiivisten tunteiden lisäksi myös voimattomuuden, riittämättömyyden ja syyllisyyden tunteita. Se ei ole helppoa, mutta se kuuluu vanhemmuuden luonteeseen.

Tietyt tekijät tai elämäntilanteet voivat kuormittaa enemmän kuin toiset. Esimerkiksi yksinhuoltajavanhempi voi tarvita tukea enemmän kuin perhe, jossa on kaksi vanhempaa. Toisaalta voi myös olla, että kahden vanhemman perheessä on enemmän sairautta tai parisuhteen ongelmia. Voimavarat voivat olla vähissä. Kuormitusta voi aiheuttaa myös se, ettei perheellä ole minkäänlaista tukiverkostoa.

Aina ei mene hyvin

Tiedämme tutkimusten valossa tiettyjen asioiden kuormittavan lapsiperheitä, mutta tiedämme myös, että jokainen perhe on kohdattava yksilöllisesti eikä yleistyksiä tule tehdä kevyin perustein. Perheitä ei tulisi automaattisesti niputtaa yhteen sen perusteella miltä ne näyttävät paperilla. On tärkeää, että palveluverkostomme näkee ja tunnistaa ajoissa ne tilanteet, joissa perheelle näyttää kertyvän kuormittavia tekijöitä ja että näihin tilanteisiin osataan puuttua ja tukea perheitä oikealla tavalla, yksilölliset tarpeet huomioiden.

Yksi vanhemmuuteen vaikuttava tekijä, jonka parissa itse työskentelen, on köyhyys. On ymmärrettävää, että taloudelliset vaikeudet voivat heijastua myös perheen sisäisiin suhteisiin. Heikko rahatilanne saattaa näkyä stressinä, väsymyksenä, ärtyneisyytenä tai epätoivona. Kun juttelen vähävaraisten vanhempien kanssa, korostuvat kertomuksissa tulevaisuuden epävarmuus ja huoli lapsen rajallisista mahdollisuuksista. Vanhemmat kertovat toivovansa lapsilleen ennen kaikkea hyvää tulevaisuutta: mahdollisuutta opiskella, viettää vapaa-aikaa, elää terveenä – ilman jatkuvaa huolta rahasta. Monesti vanhemmat toivovat lapselleen asioita, joita heillä itsellään ei ole ollut. Toivon sydämestäni, että nämä vanhempien toiveet kävisivät toteen ja että perheet myös saisivat tarvitsemaansa tukea toiveiden tavoittelemisessa.

Jaksava vanhempi on A ja O

Lapsen kasvun ja kehityksen kannalta hyvinvoiva ja jaksava vanhempi on tärkeä. Tämä ei suinkaan tarkoita supervanhempaa, joka tarjoaa lapselleen suuria elämyksiä, hukuttaa tavaroihin tai vie ulkomaanmatkoille. Sen sijaan lapsi kaipaa vanhempaa, joka on läsnä, joka näkee ja kuulee lapsen. Lapsi kaipaa kokemusta itsestään tärkeänä, rakastettuna ja arvostettuna ihmisenä.

Vanhemmuuteen tuntuu liittyvän paljon ulkoapäin tulevia odotuksia, ikään kuin voisimme – ja meidän tulisi – suorittaa vanhemmuutta tiettyjen sääntöjen mukaan. Myönnän, että olen itsekin vanhempana yrittänyt toteuttaa näitä sääntöjä. Kokemuksen kartuttua olen oppinut, ettei hyvä vanhemmuus tule ohjekirjaa noudattamalla. Olen myös oppinut, että on ihan ok pyytää apua. Kaikkea ei tarvitse jaksaa yksin.

On tärkeää, että meillä on osaavat ammattilaiset, jotka voivat tukea vanhemmuutta. Mutta tärkeää on myös ymmärtää, ettei tarvitse olla perheiden tukemisen ammattilainen voidakseen tukea vanhempia, sillä me kaikki pystymme tekemään osamme. Pienetkin teot voivat olla vanhemman elämässä vaikuttavia, vaikkapa se, että tarjoutuu vahtimaan lapsia hetken niin, että vanhempi pääsee käymään yksin kaupassa.

Toivon, ettei vanhemmuutta leimaisi ylenmääräinen suorittaminen eikä yksin pärjäämistä nähtäisi vahvuuden tai hyvän elämänhallinnan merkkinä. Avun pyytämistä ei pidä nähdä yksilön heikkoutena. Kaikki me tarvitsemme joskus tukea.

Aino Sarkia
Asiantuntija, Eväitä Elämälle -ohjelma ja lapsiperheköyhyys
Pelastakaa Lapset ry

#yhteisvastuu #sinäriität2020 #minäkannanyhteisvastuuta

Yhteisvastuukeräys 2020 kerää vanhemmuuden tukemiseen Suomessa ja maailmalla. Suomessa keräysvaroilla käynnistetään vuodesta 2021 lähtien lisää matalan kynnyksen tukea vanhemmuuteen valtakunnallisina kumppaneina Pelastakaa Lapset ry, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja seurakunnat. 

Presidentti Niinistö: Tukea vanhemmuuteen voi tarvita kuka vain

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avasi vuoden 2020 Yhteisvastuukeräyksen tv-puheessaan 2.2.2020.

─ Vanhemmuuden tukeminen on vaikuttavaa, ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä. Miten pystyisimme rohkaisemaan vanhempia ottamaan avun tarve puheeksi riittävän ajoissa? Tukea voi tarvita kuka vain, taustaan tai taloudelliseen asemaan katsomatta.

Lue presidentti Niinistön puhe.

Katso presidentti Niinistön puhe sekä koskettavat Yhteisvastuu-dokumentit Yle Areenassa.

Yhteisvastuu 2020 tukee vanhemmuutta

Yhteisvastuu 2020 tekee ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä tukemalla vanhemmuutta Suomessa ja maailman katastrofialueilla. Keräys käynnistyy sunnuntaina 2.2. Suomessa vanhemmuutta tuetaan yhteisvastuuvaroilla yhdessä Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Pelastakaa Lapset ry:n kanssa. Maailman katastrofialueille avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu.

Kun vanhempi voi hyvin, lapsi voi hyvin. Tutkimusnäyttö osoittaa, että lapsen ja vanhemman välinen myönteinen suhde edistää lapsen kokonaiskehitystä.

Vanhemman yksinäisyys, stressi ja sosiaalisen tuen puute ovat riskitekijöitä lapsen myönteiselle kehitykselle. Tuen tarpeellisuudesta huolimatta monien vanhempien kokemus on, että he saavat liian vähän sosiaalista tukea ja huonosti apua vanhemmuuteen liittyviin haasteisiin. Toisaalta vanhempien stressiin liittyvät tutkimukset osoittavat, että sosiaalinen tuki auttaa vanhempia ja tukee koko perheen terveyttä erityisesti silloin, kun vanhemmilla on haasteita arjessa.

”Vanhemmuuden tukeminen on yhteisvastuullinen tehtävä”, keräyksen esimiehenä toimiva arkkipiispa Tapio Luoma tähdentää.

Tutkimuksessa nelivuotiaiden lasten terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluista lähes kaikki vanhemmat kaipaavat tukea lapsiperhepalvelujen ammattilaisilta, mutta tuen tarve jää usein kertomatta. Näin on etenkin silloin, kun tuen tarve liittyy vanhemman omaan jaksamiseen. Lisähaaste on, että lasten kasvaessa kouluikään vanhemmuuden tuki vähenee oleellisesti.

Perheet Suomessa sinnittelevät liian yksin

Kulttuuriimme kuuluu vahva yksin selviämisen pyrkimys, jonka myötä oletamme, että vanhemmat selviävät ilman apua. ”Näin ei kuulu olla! Vanhemmuus on maailman tärkein työ, ja siihen kuuluu saada tukea ajoissa”, Yhteisvastuun keräysjohtaja Tapio Pajunen painottaa.

Nyt kerättävän Yhteisvastuun tuotosta 40 prosenttia jää Suomeen. Puolet kotimaan osuudesta käytetään vanhemmuutta tukeviin toimenpiteisiin seurakunnissa. Toinen puolikas kotimaahan jäävästä tuotosta käytetään vanhemmuutta sekä lapsen ja vanhemman välistä suhdetta vahvistaviin, kynnyksettömiin tukitoimiin eri puolilla Suomea. Kumppaneina ovat Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset ry. Tukimuodot käynnistyvät vuoden 2021 alusta eteenpäin.

”Yhteisvastuun tuotolla tuotettava tuki voi olla esimerkiksi vertaistukea vanhemmalle, perheen yhteinen harrastusmahdollisuus tai luotettavan aikuisen tuki kuormittuneille perheille”, pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta Pelastakaa Lapset ry:stä  kertoo.

Myös toisena valtakunnallisena yhteistyökumppanina toimivan Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri Milla Kalliomaa pitää vanhemmuuden tukea tärkeänä Yhteisvastuu keräyskohteena. Erityisesti kaivataan lisää matalan kynnyksen apua vanhemmuuden arkeen.

”Yksi suurimmista vanhemmuuden haasteista on yksinäisyys. Monista arjen haasteista selviää, jos on toimivia verkostoja, ystävien ja läheisten tukea. Yhteisvastuuvaroilla haluamme luoda paikkoja, joissa myös lasten ja perheiden keskinäinen tuki vahvistuu.”

Rahoitettavissa  toiminnoissa pyritään vastaamaan myös aivan uusiin, koronakriisin perheissä esiin nostamiin haasteisiin.

Vanhempien työllistyminen mahdollistaa lasten koulutien

Yhteisvastuun tuotosta 60 prosenttia ohjataan kansainväliseen apuun Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahaston kautta. Ulkomailla vanhemmuuden ja perheiden monipuolinen tukeminen on elintärkeää esimerkiksi luonnonkatastrofeille alttiilla alueilla ja pakolaisleireillä, joissa vanhemmat joutuvat keskittymään selviytymiseen ja toimeentulon hankkimiseen.

”Vanhempien toimeentulo takaa myös lasten koulutuksen. Haastavissa olosuhteissa koulunkäynti ja työnteko luovat jatkuvuutta ja turvallisuutta perheille”, Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg sanoo.

Maailman katastrofialueilla Yhteisvastuukeräyksen 2020 tuotolla tuetaan erityisesti naisten ja äitien koulutusta ja toimeentulomahdollisuuksien kasvattamista.

Vuonna 2020 Yhteisvastuu juhlii 70 vuotta jatkunutta, vuonna 1950 alkanutta taivaltaan.

yhteisvastuu.fi

Edunsaajajärjestöjen tällä hetkellä saatavilla olevat perheille, vanhemmille, lapsille ja nuorille suunnatut palvelut löytyvät osoitteista: mll.fi  ja pelastakaalapset.fi, Kirkon Ulkomaanapu: kirkonulkomaanapu.fi.

Vapaasti ladattavissa olevia kuva-aineistoja ja logoja Yhteisvastuusta löytyy Kirkkopalvelujen kuvapankista

Vapaasti ladattavissa olevia kuvia Yhteisvastuun ulkomaan esimerkkikohteesta Nepalista löytyy Kirkon Ulkomaanavun kuvapankista

Vuodesta 1950 toiminut Yhteisvastuu on lähimmäisenrakkauden kansanliike ja yksi Suomen suurimmista vuosittain järjestettävistä kansalaiskeräyksistä. Keräyksellä autetaan hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja kehitysmaissa. 60 % keräyksen tuotosta ohjataan vuosittain Kirkon Ulkomaanavun välityksellä katastrofiapuun. 40 % keräystuotosta jää Suomeen. Puolet kotimaahan jäävästä osuudesta käytetään vanhemmuutta tukeviin toimenpiteisiin vuonna 2021 alkavan, vanhemmuutta tukevan hankkeen avulla. Hankkeen valtakunnallisina yhteistyökumppaneina ovat Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset ry. Toinen puolikas kotimaahan jäävästä osuudesta käytetään paikallisseurakunnan kautta paikallisiin vanhemmuutta tukeviin toimiin. Keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti ja vuoden 2020 keräyksen esimiehenä arkkipiispa Tapio Luoma.

Vapaasti levitettävät videodokumentit Yhteisvastuu-kohteista

Dokumenttifilmeissä kerrotaan esimerkkejä siitä, minkälaiseen työhön nyt kerättävät varat suunnataan. Löydät dokumentit  myös Yhteisvastuun YouTube-kanavalta sekä Yle Areenasta.

Yhteisvastuu somessa:
#yhteisvastuu
#sinäriität2020
#minäkannanyhteisvastuuta

Lisätiedot:

Tapio Pajunen, keräysjohtaja, Yhteisvastuu,
tapio.pajunen@yhteisvastuu.fi, p. 0400 870 041
Milla Kalliomaa, pääsihteeri, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
milla.kalliomaa@mll.fi, p. 075 324 5552
Hanna Markkula-Kivisilta, pääsihteeri, Pelastakaa Lapset ry,
hanna.markkula-kivisilta@pelastakaalapset.fi, p. 050 462 1148
Jouni Hemberg, toiminnanjohtaja, Kirkon Ulkomaanapu,
jouni.hemberg@kirkonulkomaanapu.fi, p. 050 325 9579
Sirpa Seppä, viestinnän suunnittelija, Kirkkopalvelut ry,
sirpa.seppa@kirkkopalvelut.fi, p. 050 579 7290