Vuoden 2023 Yhteisvastuukeräyksellä autetaan nuoria väkivaltaisessa maailmassa

Vuoden 2023 Yhteisvastuukeräys kerää varoja nuorten väkivallan ja konfliktien ratkaisuun ja ennaltaehkäisyyn teemalla ”Nuoret väkivaltaisessa maailmassa”.

Yhteisvastuukeräyksen keräystuotoista 40 prosenttia lahjoitetaan Suomeen. Puolet Suomeen kohdistetuista keräystuotoista jää paikallisseurakunnille nuorten tukemiseksi tehtävään teemanmukaiseen toimintaan sekä seurakuntien auttamistyöhön.

Toinen puolikas kotimaahan jäävästä keräystuotosta osoitetaan valtakunnallisena kumppanina toimivalle Aseman Lapset ry:lle, joka kehittää ja laajentaa yhteisvastuuvaroin koulu- ja nuorisoväkivallan ehkäisemiseen ja vähentämiseen tähtääviä toimiaan. Konkreettisesti keräysvarat käytetään pitkittyneiden ja laajentuneiden koulukiusaamistapausten selvittämiseen K-O-toiminnalla sekä katusovitteluun, jossa sovittelijoina toimivat nuorisotyön ammattilaiset. Kumpaankin menetelmää voidaan hyödyntää monisyisten konfliktien ratkomiseen. Toiminta on konkreetista puuttumista sekä ammattilaisten kouluttamista sovittelijoiksi ja väkivallan ehkäisyn osaajiksi.

60 prosenttia keräystuotosta ohjataan entiseen tapaan kansainväliseen apuun Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahaston kautta. Tämänvuotisessa keräyksessä huomioidaan erityisesti Kirkon Ulkomaanavun työ Keniassa, jossa katastrofirahaston avulla tuetaan nuorten koulunkäyntiä maan köyhimmillä, kuivuudesta kärsivillä alueilla. Ilmastokriisi vaikeuttaa paimentolaisperheiden elämää ja toimeentuloa laidunmaiden pienentyessä. Tämä lisää yhteisöjen välisiä konflikteja, joihin myös nuoret joutuvat mukaan. Köyhyys ja epävakaus syventävät sosiaalisia ja toimeentuloon liittyviä ongelmia sekä koulun keskeyttämisiä. Katastrofirahaston avustuksilla tuetaan koulunsa kesken jättäneiden nuorten kouluun paluuta ja koulussa pysymistä sekä annetaan tukiopetusta ja psykososiaalista tukea. Koulutus antaa nuorille paremmat mahdollisuudet toimeentuloon ja rauhan edistämiseen omissa yhteisöissään.

Prosentuaalisesti vuoden 2023 Yhteisvastuukeräyksen tuotto jakautuu seuraavasti:

  • N. 20 % keräystuotosta Aseman Lapset ry:n nuorten väkivallan ehkäisemistä edistävään toimintaan.
  • N. 20 % keräystuotosta keräävän seurakunnan päätöksen mukaisesti teeman mukaiseen toimintaan tai seurakuntien auttamistyöhön
  • N. 60 % teeman mukaiseen auttamistoimintaan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahaston kautta.

Vuoden 2023 Yhteisvastuukeräyksen kampanja-aika alkaa sunnuntaina 5.2.2023. Yhteisvastuu-piispana 2023 toimii Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo ja keräyksen suojelijana tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Vuoden 2022 Yhteisvastuukeräys koronapandemian ja maailmanlaajuisten kriisien seurauksista kärsivien lasten ja nuorten hyväksi jatkuu vuoden 2022 loppuun asti teemalla ”Lahjoita mulle huominen”.

yhteisvastuu.fi

Yhteisvastuukeräys muutoksessa

Korona-aika toi isoja muutoksia Kirkkopalvelujen koordinoimaan Yhteisvastuukeräykseen. Tapahtumien ollessa tauolla Yhteisvastuukeräykseen lahjoitettiin verkossa ja pankkisiirroilla aikaisempia vuosia enemmän. Myös keräysaika on ollut muutoksessa, kun uuden rahankeräyslain myötä keräystä on mahdollista toteuttaa koko kalenterivuoden ajan.

Kirkkopalveluissa muutosta on tuonut keräysjohtaja Tapio Pajusen jääminen eläkkeelle. Lisäksi Kirkkopalveluissa on koottu yhteen varainhankinnan työntekijät ja luotu uusi tiimi, jota keräysjohtajan sijaan johtaa varainhankinnan päällikkö. Varainhankinnan tiimi koordinoi niin Yhteisvastuukeräystä kuin Kotimaanapua.

Eija Kilgast, varainhankinnan päällikkö. Johtaa Yhteisvastuuta ja Kotimaanapua.
Ruut Lemmetyinen, varainhankinnan erityisasiantuntija. Vastaa keräystapojen kehittämisestä ja valtakunnallisesta varainhankinnasta.
Anne Rémy, assistentti, Yhteisvastuun tilitykset, materiaalit ja muu asiakaspalvelu
Nina Silander, seurakuntayhteyksien koordinaattori. Tukee ja innostaa seurakuntia Yhteisvastuukeräyksen toteuttamisessa.
Ilkka Kalmanlehto, tuottaja. Vastaa Kotimaanavun yritysyhteistyöstä ja markkinoinnista.
Elisa Huuhka, koordinaattori. Koordinoi Kotimaanavun keräyksiä.

Varainhankinnan tiimin tehtävänä on auttaa seurakuntia ja kumppaneita hankkimaan varoja heikommassa asemassa olevien ihmisten auttamiseksi sinne missä hätä on suurin. Toisena tarkoituksena on tuoda esiin ja nostaa yhteiskunnalliseen keskusteluun piilossa olevaa hätää.

Kirkkopalvelut haluaa tukea seurakuntia entistä paremmin kohdistamalla resursseja seurakuntien ja kumppaneiden keräystoiminnan mahdollistamiseen. Siksi vuonna 2022 kiinnitetään erityistä huomiota Yhteisvastuukeräyksen kehittämiseen ja toimintaympäristön muutosten ennakointiin. Yksi tällainen kehittämisprosessi käynnistyy syksyllä Yhteisvastuukeräyksen brändiuudistuksen myötä. Tähän uudistamistyöhön tulemme haastamaan mukaan myös seurakunnat.

Yhteisvastuukeräys kirkon strategiassa ja itseymmärryksessä

Vuoden 2021 Yhteisvastuukeräyksen Yhteisvastuu-piispa Matti Revon puhe vuoden 2021 keräyksen päätöstilaisuudessa 14.6.2022:

Yhteisvastuukeräyksellä on pitkä perinne ja se on kauan sitten vakiinnuttanut asemansa kirkollisena keräyksenä. Sillä on yhteiskunnallisesti tunnustettu asema. Tasavallan presidentti avaa sen julkisella televisiopuheella, mikä osoittaa ainutlaatuista arvostusta.

Toisaalta vakiintuneisuus merkitsee, että Yhteisvastuukeräys saattaa uutisoinnissa jäädä muiden aiheiden jalkoihin. Se joutuu myös kilpailemaan muiden humanitaaristen keräysten kanssa. Tänä keväänä sota Ukrainassa yllätti; suuri avuntarve havahdutti ihmiset auttamaan sodan jalkoihin jääneitä siviilejä sekä Ukrainasta pakolaisina saapuneita. Tällainen akuutti kriisi saa ihmiset nopeasti avaamaan kukkaronsa. Ylen televisioitu suuri konsertti Ukrainan hyväksi tuotti peräti 6 miljoonaa euroa, mikä on kolminkertaisesti koko viime vuoden Yhteisvastuukeräyksen tulos. Yhteisvastuukeräystä olisi hankala käyttää akuuttien kriisien hoitoon, kun kokonaisuus kohteineen ja tiedotuksineen suunnitellaan jo paljon etukäteen ja rahat voidaan tilittää vasta parin vuoden päästä. Lopputulos kumpanakin koronavuonna oli kuitenkin kohtalainen.

Yhteisvastuukeräyksestä onkin tullut enemmän kuin keräys. Se on kehittynyt seurakuntatoiminnan muodoksi, jonka tehtävänä on myös toteuttaa kirkkona olemisen tarkoitusta. Yhteisvastuukeräyksen voi nähdä hyvin toteuttavan kirkon kymmenvuotisstrategiaa nimeltä Ovet auki. Tämä strategia hyväksyttiin kuusi vuotta sitten ja se on voimassa vuoteen 2026 asti. Uskon kuitenkin, että suunta on silti senkin jälkeen sama, sillä tuo strategia pyrkii ilmaisemaan juuri sitä, mikä on tulevaisuuden kannalta tärkeää.

Strategiassa on useita kohtia, joihin Yhteisvastuu liittyy. Ensimmäinen niistä on Ovet auki ulospäin. Sen yhteydessä muistutetaan, että ”kirkon elämä on missionaarista, siksi on lähdettävä liikkeelle julistamaan ja palvelemaan” ja todetaan, että ”asetumme heikoimpien puolelle ja voimistamme niiden ääntä, joilla sitä ei yhteiskunnassa ole. Kohdistamme diakoniaa entistä vahvemmin sinne, missä vaikeudet kasautuvat tai mihin muu apu ei ulotu.” Toinen kohta osoittaa ihmisten yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon: Ovet auki kaikille. Strategia muistuttaa, että ”jokaisen ihmisarvo on luovuttamaton ja sitä kirkko puolustaa. Kirkko on luonteeltaan kansainvälinen ja kansallisuuksien rajat ylittävä.” Kolmanneksi viittaan vielä strategian kohtaan Ovet auki tulevaisuuteen, sillä sen mukaan ”kunnioitus luomakuntaa kohtaan, kohtuullinen elämäntapa ja vastuullisuus nousevat kirkon perussanomasta”.

Hyvät kuulijat, nämä kirkon strategian kohdat pyrkivät ottamaan huomioon 2020-luvun megatrendit ja globaalit huolenaiheet, kuten ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen ja tuloerojen kasvaminen. Niihin kaikkiin myös Yhteisvastuukeräys pyrkii omalta osaltaan vastaamaan. Mutta näkisin, että keräys voi itse uudistuessa uudistaa myös seurakuntatoimintaa ja vahvistaa ihmisten tietoisuutta ihmiskunnan ykseydestä ja suomalaisten seurakuntalaisten kristillisestä vastuusta maailman yhteisissä haasteissa.

Keräyksen toteutus muuttaa jatkuvasti muotoaan. Se on välttämätöntä keräyksen pysymiseksi mukana kilpailevien hyvien hankkeiden joukossa. Useimmat keräystavat edellyttävät kuitenkin vapaaehtoisten aktiivisuutta jossain muodossa. Listakeräys näyttää jääneen paljolti pois, ovilla ei enää juuri kierretä. Lipaskeräys näyttää toimivan markettien aulassa. Pankkisiirrot ja lahjoitukset ovat tuottaneet hyvin, ja niinkin perinteinen laji kuin myyjäiset näyttää olleen Yhteisvastuukeräyksen kannalta antoisa.

Kaikki nämä perustuvat siihen, että ihmisessä syntyy halu auttaa, halu antaa itsestään ja omastaan, oli se aikaa, rahaa tai vaivaa. Joka tapauksessa lähtökohtana on, että ymmärretään yhteinen vastuu niin läheisistä kuin kaukaisista. Juuri tämän ymmärryksen vahvistamisessa näkisin Yhteisvastuukeräyksellä olevan Suomessa niin kirkossa kuin muussa yhteiskunnassa vähintään yhtä tärkeä, ellei tärkeämpikin merkitys kuin itse keräystuotolla.

Monien muiden keräysten joukossa Yhteisvastuulla on avainasema osoittaa, mitä merkitsee olla kristillinen kirkko. Samalla kun kiitän viimevuotisesta yhteistyöstä, toivotan tämän vuoden keräykselle menestystä ja siunausta.

Yhteisvastuukeräyksen paneeli SuomiAreenassa 11.7.2022 klo 16.00

Arkkipiispa, poliitikot ja yksinäisyystutkija etsivät SuomiAreenassa ratkaisuja nuorten hälyttävään ahdistukseen

Yhteisvastuukeräyksen asiantuntijapaneelissa SuomiAreenassa 11.7.2022 arkkipiispa Tapio Luoma, Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Fatim Diarra, Suomen sosialidemokraattisten nuorten puheenjohtaja Pinja Perholehto ja Turun yliopiston professori Niina Junttila etsivät tekoja nuorten hyvinvoinnin konkreettiseen tukemiseen. Keskustelua juontaa MTV Uutisten toimittaja Jaakko Loikkanen.

Nuoria kuormittavat koronan aikana pahentunut ahdistus, ilmastokriisi ja viimeisimpänä sotauutisten luomat uhkakuvat. Peräti 79 prosenttia nuorista kokee hyvinvointinsa heikenneen koronarajoituksista johtuen. Poikkeusaika on syventänyt hyvinvointikuilua ja yksinäisyydestä kärsivien määrää. Nuoret tarvitsevat uskoa tulevaisuuteen, mutta mistä he voivat sitä ammentaa? Mistä saadaan lisää turvallisia aikuisia nuorten elämään?

”Nuorten yksinäisyys, ahdistuneisuus ja huoli omasta jaksamisesta ja mielen hyvinvoinnista on noussut ennennäkemättömän korkealle. Se on sekä kansallisten että kansainvälisten selvitysten mukaan asia, joka vaatii välittömiä toimenpiteitä”, summaa Suomen johtava yksinäisyystutkija, opetusneuvos Niina Junttila. Kasvatuspsykologian dosentti Niina Junttila on tutkinut lasten ja nuorten yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta useissa monitieteisissä tutkimushankkeissa, ja hänen tutkimuksiaan on julkaistu kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä.

SuomiAreenan paneelin järjestää Yhteisvastuukeräys, jonka tämän vuoden keräyskohde on koronasta kärsivät lapset ja nuoret. Tuoreen EU-raportin mukaan edessä saattaa olla pitkällinen ja vaikeasti voitettavissa oleva yksinäisyyspandemia. Yhteisvastuukeräyksen avulla keräyskumppani Lasten ja nuorten keskus kehittää lisää matalan kynnyksen jalkautuvia palveluja tukemaan lasten ja nuorten hyvinvointia.

”Rajoitukset osuivat raskaimmin nuorempien ikäluokkien sekä yksin asuvien arkeen. Monet opiskelijat kuuluvat näistä molempiin ryhmiin”, jatkaa Junttila.

SuomiAreenan ohjelmaa voi seurata paikan päällä Porissa maksutta. Nuorten hälyttävä ahdistus – nyt on ratkaisujen aika -paneelikeskustelu järjestetään kaupungintalon pihalla, osoitteessa Hallituskatu 12. Kaikki SuomiAreenan keskustelut löytyvät myös suorana tai tallenteena MTV Katsomosta (mtv.fi sekä MTV Katsomo -sovellus).

Paneelin tiedot:

Paikka: SuomiAreena, Kaupungintalon piha, Hallituskatu 12, Pori

Aika: Maanantai 11.7.2022, klo 16.00–16.45

Panelistit:

  • Niina Junttila, tutkija, kasvatuspsykologian professori Turun ja Jyväskylän yliopistoissa
  • Tapio Luoma, Suomen ev. lut. kirkon arkkipiispa
  • Pinja Perholehto, Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n puheenjohtaja, Hyvinkään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
  • Fatim Diarra, Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, Vihreiden varapuheenjohtaja, Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja

Juontaja: Jaakko Loikkanen, toimittaja (MTV Uutiset, Asian ytimessä)

Yhteisvastuukeräys on evankelis-luterilaisen kirkon vuosittainen suurkeräys ja lähimmäisenrakkauden kansanliike, joka auttaa hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja maailman humanitäärisillä katastrofialueilla. Keräyksen toteuttavat kaikki Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat. Keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti.

Lisätiedot: Eija Kilgast, varainhankinnan päällikkö, Kirkkopalvelut / Yhteisvastuukeräys ja Kotimaanapu, eija.kilgast@kirkkopalvelut.fi p. 040 660 2964

www.yhteisvastuu.fi

www.lastenjanuortenkeskus.fi

www.suomiareena.fi/pori

Vuoden 2021 Yhteisvastuukeräyksen tuotot tilitetty saajille

Yhteisvastuukeräyksen 2021 kohteena oli vähävaraisten ikäihmisten tukeminen Suomessa ja maailmalla. Tuoton saajina ovat Kirkon Ulkomaanapu, Kirkon Diakoniarahasto ja STEP-koulutuksen (ent. Seurakuntaopisto) kokoama kansanopistoverkosto sekä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat.

”Keräyksellä kerättiin varoja taloudellisesti heikoissa olosuhteissa eläville ikäihmisille teemalla Eniten yllätti köyhyys. Keräyksellä haluttiin tuoda kuuluviin niiden ihmisten ääntä, jotka arjessaan joutuvat tekemään valintoja ruoan, lääkkeiden ja muiden perushankintojen välillä Suomessa. Maailman katastrofialueilla tuetaan kaikkein hauraimpia yhteisöjä, vanhuksia ja perheitä, sanoo Kirkkopalvelujen varainhankinnan päällikkö Eija Kilgast.

Yhteisvastuukeräyksen tilintarkastettu tulos vuodelta 2021 oli 2 011 432,87 euroa.

Keräyksen toimeenpanokulujen jälkeen keräyskohteisiin jaettava summa oli 1 246 444,95 euroa. Tämä summa jaettiin tuotonsaajille sopimuksen mukaisesti seuraavasti:

  • Kirkon Ulkomaanapu 677 798,62 euroa (noin 60 % kokonaistuotosta, vähennettynä tuotonsaajan osuus 47 922,72 euroa kampanjan sisältökoulutuksen kuluista)
  • Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat 278 816,50 euroa (noin 20 % huomioiden seurakuntien toimeenpanokulut)
  • Kirkon Diakoniarahasto 112 966,44 euroa (noin 10 %, vähennettynä tuotonsaajan osuus 7 987,12 euroa kampanjan sisältökoulutuksen kuluista)
  • STEP-koulutuksen keräämä kansanopistoverkosto 112 966,44 euroa (noin 10 %, vähennettynä tuotonsaajan osuus 7 987,12 euroa kampanjan sisältökoulutuksen kuluista)

Seurakunta- ja hiippakuntakohtaiset keräystulokset 2021

Poikkeuksellinen keräysvuosi

Vuoden 2021 Yhteisvastuukeräykseen vaikutti niin maailmanlaajuinen pandemia kuin rahankeräyslaissa ja -luvassa tapahtuneet muutokset.

Pandemian vuoksi seurakunnat eivät pystyneet toteuttamaan keräystapahtumia eikä lista- ja lipaskeräyksiä tavalliseen tapaan, joten keräysaikaa ei voitu hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Korona-ajan tuomien haasteiden vuoksi vuoden 2021 keräyksen tuotto jäi samalle tasolle kuin sitä edeltäneen ensimmäisen pandemiavuoden keräyksen tuotto.

Merkittävästi pienentyneiden keräystuottojen myötä keräyksen kuluprosentti nousi 38 prosenttiin. Keräyskuluprosenttiin vaikutti pienentyneen tuoton lisäksi myös pidentynyt keräysaika. Rahankeräyslain ja -luvan muutosten myötä Yhteisvastuukeräyksen keräyskausi muuttui koko kalenterivuoden pituiseksi. Vuoden 2021 keräystä rasitti näin ollen poikkeuksellisesti 16 kuukauden menot.

Kuluprosenttiin tullaan kiinnittämään erityistä huomiota tulevina vuosina, jotta tuottojen ja kulujen suhde saadaan poikkeusajan jälkeen entiselleen. Samalla myös koko Yhteisvastuukeräystä halutaan päivittää, selkiyttää ja tehostaa tuoton kasvattamiseksi. Tavoitteena on selkeämpi keräys niin seurakunnille, tuoton saajille kuin lahjoittajille, jotta kaikkein suurimmassa hädässä olevia voidaan auttaa Suomessa ja maailman katastrofialueilla.

Kirkkopalvelut ry:llä on käynnissä tutkimus kirkolle lahjoittaneille

Kirkkopalvelut ry teettää parhaillaan tutkimusta vuosien 2020–2022 aikana Yhteisvastuukeräykseen ja Kotimaanapuun lahjoittamisesta. Kirkkopalvelut ry kehittää toimintaansa ja haluaa jatkossa paremmin palvella lahjoittajia molempien keräysten osalta. Sekä Yhteisvastuu että Kotimaanapu on kehittämässä verkkopalveluitaan ja siksi lahjoittajien parempi tuntemus on ensiarvoisen tärkeää.

Tutkimus teetetään Tutkimustoimisto Norstat Oy:llä. Jos olet saanut tutkimuskutsun Norstat Oy:ltä koskien kirkon keräyksiin lahjoittamista, tutkimus on Kirkkopalvelut ry:n tilaama ja turvallinen vastata. Tuloksia ei yhdistetä yhteystietoihisi ja niitä käytetään ainoastaan lisäämään ymmärrystä hyväntekeväisyyteen lahjoittamisesta. Tutkimustoimisto Norstat Oy:n käsittelee kaikkia tietoja luottamuksella ja GDPR-säännösten mukaisesti. Kyselyyn vastaaminen kestää noin 15 minuuttia.

Kiitoksena osallistumisesta jokainen tutkimukseen osallistunut saa vastaustulostensa mukaisen analyysin itsestään.

Ukrainan tilanne ja Yhteisvastuukeräys

Ukrainan tilanne on osoittanut meille järkyttävällä tavalla, kuinka yllättäen kriisit realisoituvat.

Vuoden 2022 Yhteisvastuukeräys huomioi erityisesti koronasta kärsiviä lapsia ja nuoria, joille sodan herättämä huoli kasvattaa henkistä kuormaa entisestään. Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 60 % ohjataan vuosittain Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon, joka reagoi pandemian kaltaisten pitkittyneiden katastrofien lisäksi myös ennakoimattomiin kriiseihin.

Nyt kerättävän Yhteisvastuukeräyksen tuottoa ei ehditä käyttää tänä vuonna tarvittavaan akuuttiin apuun Ukrainassa, koska keräyksen tuotto tilitetään vasta vuonna 2023. Jos tilanne Ukrainassa silloin edelleen vaatii, tämän vuoden keräysvaroja voidaan käyttää vuodesta 2023 lähtien myös ukrainalaisten auttamiseen. Apua voidaan antaa välittömästi katastrofin tapahduttua sekä kriisin jälkeen toipumiseen ja jälleenrakennukseen. Kirkon Ulkomaanavussa katastrofirahaston käyttöä arvioidaan kulloisessakin tilanteessa sen mukaan, missä apua eniten tarvitaan.

Koska Kirkon Ulkomaanavun heti Ukrainan sodan sytyttyä aloittama erillinen Ukraina-keräys tuotti ennätysnopeassa ajassa runsaan määrän lahjoituksia, joilla hätäapu voitiin aloittaa, myöskään aiempina vuosina Yhteisvastuun kautta kerättyjä Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahaston varoja ei ole toistaiseksi käytetty Ukrainan sodan uhrien auttamiseen.

Kirkon Ulkomaanavun käynnistämään erilliseen hätäapukeräykseen Ukrainan kriisin humanitaarisen avun kasvattamiseksi voi osallistua tästä.

Miten koronapandemia on muuttanut elämääsi?

Kerro siitä TikTok-videolla ja voita
Apple AirPods Pro -kuulokkeet

Yhteisvastuukeräys, Lasten ja nuorten keskus ja Ilta-Sanomat järjestävät yhteistyössä TikTok-kilpailun nuorille otsikolla Elämäni ennen koronaa ja nyt. 

Tee TikTok-video, jossa kerrot miten koronapandemia on vaikuttanut elämääsi. Millaista elämä oli ennen kevättä 2020? Millaista se on nyt?

Kolme kilpailuun osallistunutta videota palkitaan Apple Air Pods Pro -kuulokkeilla. Ilta-Sanomien toimitus valitsee voittajat ja julkaisee videot Ilta-Sanomien digimuotoisessa is.fi:ssä.

Palkittaviin otetaan yhteyttä ennen videoiden julkaisua is.fi:ssä. Yhteyttä otetaan TikTokissa @yhteisvastuu-tilin kautta osallistujan henkilöllisyyden vahvistamiseksi. Alle 18-vuotiaiden tekemien videoiden julkaisulupa is.fi:ssä varmistetaan huoltajalta.

TikTok ei ole mukana kilpailun järjestämisessä.

TOIMI NÄIN: 

  • Tee korkeintaan 15 s kestävä video ja julkaise se Tiktokissa 19.2. – 6.3.2022 välillä.
  • Liitä videoon hashtag #tulevaisuustakaskisa ja tägää @yhteisvastuu
  • @yhteisvastuu-tilin käyttäjä Kaisa Kahra (Lasten ja nuorten keskuksesta) on voittajiin yhteydessä 7.-13.3. välillä.

Lisätiedot:

Hankepäällikkö Kaisa Kahra, p. 044 0567 595

kaisa.kahra@lastenjanuortenkeskus.fi

 

Yhteisvastuukeräys 2022 käynnistyy 6.2. – Keräysvaroilla tuetaan koronan seurauksista kärsiviä lapsia ja nuoria

 

Vuoden 2022 Yhteisvastuukeräyksellä autetaan koronapandemian seurauksista kärsiviä lapsia ja nuoria. Tuotosta 40 prosenttia jää nuorten hyväksi Suomessa tehtävään työhön seurakuntien ja Lasten ja nuorten keskuksen toiminnan kautta. 60 prosentilla avustetaan maailman katastrofialueiden asukkaita Kirkon Ulkomaanavun työn kautta. Keräys alkaa sunnuntaina 6.2.2022. 

Tämänvuotisen Yhteisvastuukeräyksen kampanjateema ”Lahjoita mulle huominen” nostaa esiin nuorten hädän ja toivottomuuden kokemuksen, jota pitkittynyt korona-aika on lisännyt. Maailmanlaajuinen pandemia on osunut nuorille herkkään ikävaiheeseen ja koetellut ikäpolvea kovalla kädellä niin Suomessa kuin globaalisti maailmalla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n vuonna 2021 toteuttaman kouluterveyskyselyn tulokset paljastivat suomalaisnuorten mielenterveyden heikentyneen pandemian aikana. Kyse ei ole yksin suomalaisesta ilmiöstä –samansuuntaisia tuloksia on enenevästi raportoitu maailmanlaajuisesti.

Yhteisvastuulla 2022 lisää aikuisten tukea nuorten arkeen

Koronapandemia on lisännyt nuorten hätää ja toivottomuutta. Kerätyillä Yhteisvastuukeräyksen tuotoilla halutaan tarjota nuorten arkeen aikuista tukea matalan kynnyksen menetelmin. Aikuisia, jotka kuuntelevat ja jakavat kasvuiän herkät ja haavoittuvat tunteet ja antavat tarvittaessa tukea vaikeissa hetkissä.

”Lapset ja nuoret ovat arvokkainta, mitä meillä on. He ovat meidän tulevaisuutemme kaikkialla maailmassa. Me yhdessä voimme pitää huolta, että jokaisen lapsen ja nuoren rinnalla on turvallisia aikuisia”, vetoaa yhteisvastuupiispa Mari Leppänen.

Yhteisvastuukeräyksen keräystuotoista 40 prosenttia lahjoitetaan Suomeen. Puolet Suomeen kohdistetuista keräystuotoista jää paikallisseurakunnille ahdingossa olevien nuorten tukemiseksi tehtävään työhön sekä diakonia-avustuksiin.

Toisen puoliskon vuoden 2022 Suomeen kohdistettavasta keräystuotosta saa Lasten ja nuorten keskus, jossa kehitetään matalan kynnyksen jalkautuvia palveluja tukemaan lasten ja nuorten hyvinvointia. Tuki kohdistetaan erityisesti 15–19-vuotiaille, joiden joukossa on merkittävä määrä etäopiskelusta ja eristäytymisestä kärsineitä nuoria, jotka kokevat yksinäisyyttä, ahdistusta ja toivottomuutta.

Lasten ja nuorten keskuksen etsivän nuorisotyön Palveluoperaatio Saappaan toimintaa laajennetaan keräystuotolla uusille paikkakunnille ja NettiSaapasta kehitetään. Uutuutena Saapas-toimintaa levitetään myös kouluihin. KouluSaappaassa tavoitteena on lisätä turvallisia aikuisia koulun arkeen lisäkorviksi ja kannustajiksi. Valtakunnallisesti toimivassa NettiSaappaassa vapaaehtoiset etsivät aikuista kuuntelijaa kaipaavia nuoria eri sosiaalisen median alustoilla.

Keräysvaroilla kehitetään ja laajennetaan myös Moottoripaja– sekä Perheystävä-toimintoja. Moottoripajat ovat nuorille harrastuspaikkoja, joissa rassailun ohella opitaan arjen hallintaa, pohditaan tulevaisuutta ja pidetään hauskaa ilman päihteitä. Perheystävä tarjoaa tukea yksinäisille, kuormittuneille tai syrjäytymisuhan alla oleville lapsiperheille.

“Kyllä se voi herättää, kun voi jollekin turvalliselle aikuiselle, vaikka Saapas-työntekijälle, jutella. Kun joku kysyy, että mitä kuuluu, miten menee. Jos uskallat kertoa, miten oikeasti menee, niin se on jo hyvä alku”, miettii Saappaalta apua saanut ja nykyään Saappaan vapaaehtoisena toimiva 19-vuotias Jasmin Ruotsalainen.

”Moottoripajoissa saadaan konkreettisesti autettua syrjäytymisriskissä olevia nuoria ja vähennettyä heidän nykyistä ja ennen kaikkea mahdollista tulevaisuuden huono-osaisuutta”, sanoo Lasten ja nuorten keskuksen Moottoripajatoiminnasta vastaava suunnittelija Veijo Kiviluoma.

Kriisialueilla autetaan lapsia ja nuoria takaisin kouluun

Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 60 prosenttia ohjataan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon, jonka avulla pystytään käynnistämään ja toteuttamaan hätäaputoimenpiteitä humanitaarisissa katastrofeissa.

Tämänvuotisessa keräyksessä esitellään erityisesti Kirkon Ulkomaanavun työtä Etelä-Sudanissa, jonne sisällissodan väkivaltaisuuksia paenneet perheet ovat palaamassa takaisin pakolaisuudesta muun muassa naapurimaa Ugandasta.

Kehittyvissä maissa koulunkäynti keskeytyi koronan myötä monien nuorten osalta kokonaan, koska etäopetukseen tarvittava valmius ja välineet puuttuivat. Globaali pandemia on vaikeuttanut jo valmiiksi haastavia olosuhteita ja kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien perheiden toimeentulomahdollisuuksia.

”Monet nuoret ovat koulusulkujen aikana joutuneet naimisiin tai töihin alaikäisinä, kun perheet ovat koittaneet selvitä taloudellisesti haastavasta tilanteesta ja turvaamaan päivittäisen ravintonsa”, Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg kertoo.

Etelä-Sudanissa Kirkon Ulkomaanapu (KUA) työskentelee yhteisvastuuvaroin kaikkein haavoittuvimmissa yhteisöissä. KUA tukee perheiden ruokaturvaa sekä toimeentulomahdollisuuksia. Syksyllä 2021 alkaneessa toimeentulo-ohjelmassa pyritään jatkossa avustamaan käteisavustuksilla myös Ugandasta palanneiden lasten ja nuorten koulukuluissa. Peruskouluja tuetaan opetuksen järjestämisessä.

KUA:n katastrofirahastosta rahoitettavien avustustarpeiden syyt ovat useimmiten luonnonkatastrofit, kuten kuivuus, tulvat, myrskyt, maanjäristykset, sekä poliittiset selkkausten seuraukset tai suuronnettomuudet. Hätäapua annetaan katastrofien uhreille riippumatta iästä, taustasta tai sukupuolesta.

Yhteisvastuukeräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Presidentti Niinistön Yhteisvastuukeräyksen avaus esitetään YLE TV1:ssä su 6.2. klo 12.00 ja 17.55, ti 8.2. klo 19.50 ja to 10.2. klo 14.55.

Keräyskausi: 1.1.2022 – 31.12.2022 annetut lahjoitukset ohjataan lasten ja nuorten auttamiseen. Varsinainen Yhteisvastuu-kampanja aktiviteetteineen käynnistyy joka vuosi helmikuun ensimmäisenä sunnuntaina.

#lahjoitamullehuominen #yhteisvastuu2022

www.yhteisvastuu.fi

Lisätiedot:

Kuvat:

Vapaasti ladattavissa olevia kuva-aineistoja ja logoja Yhteisvastuukeräyksestä 2022 löytyy Kirkkopalvelujen kuvapankista.

Vapaasti ladattavissa olevia kuvia Yhteisvastuukeräyksen 2022 ulkomaan esimerkkikohteesta Etelä-Sudanista on Kirkon Ulkomaanavun kuvapankissa 

Yhteisvastuukeräys on vuodesta 1950 toiminut lähimmäisenrakkauden kansanliike ja yksi Suomen suurimmista vuosittain järjestettävistä kansalaiskeräyksistä. 6.2.2022 alkava keräys kerää varoja koronapandemian seurauksista kärsiville lapsille ja nuorille Suomessa ja maailmalla. yhteisvastuu.fi

Kirkon Ulkomaanapu (KUA) on Suomen suurin kehitysyhteistyöjärjestö ja toiseksi suurin katastrofiavun antaja. Se kuuluu kirkollisten avustusjärjestöjen kansainväliseen verkostoon ACT-allianssiin. Sisällissodasta toipuvassa Etelä-Sudanissa Kirkon Ulkomaanapu vahvistaa lasten ja nuorten kouluun pääsyä kunnostamalla kouluja sekä parantamalla haavoittuvien paikallisyhteisöjen ruokaturvaa ja mahdollisuuksia toimeentuloon. kirkonulkomaanapu.fi

Lasten ja nuorten keskus ry kehittää ja laajentaa Yhteisvastuun kotimaisena tuotonsaajakumppanina matalan kynnyksen jalkautuvia palveluja tukemaan nuorten hyvinvointia aikuisten vapaaehtoisten voimin. Lasten ja nuorten keskus on valtakunnallinen järjestö, jonka jäseninä on 296 seurakuntaa. Keräysvaroilla laajennetaan Saapas- Moottoripaja- ja Perheystävä-toimintaa uusille paikkakunnille ja koulutetaan lisää turvalliseksi tunnistettavia aikuisia vapaaehtoisia nuorten arkeen. lastenjanuortenkeskus.fi

Korona-ajan ehdoilla kerätyn Yhteisvastuukeräyksen tuotto ylsi yli kahden miljoonan

Yhteisvastuukeräyksen 2021 kohteena oli vähävaraisten ikäihmisten tukeminen Suomessa ja maailmalla. Vaikka korona kuritti lähikeräyksiä, keräystulos ylittyi edellisvuoteen, myös koronan haavoittamaan vuoteen verrattuna. Hieman yli kahden miljoonan euron keräystuotoilla Suomessa välitetään Kirkon Diakoniarahaston sekä seurakuntien kautta tukea taloudellisessa ahdingossa sinnitteleville ikäihmisille sekä parannetaan heidän digitaalisia valmiuksiaan. 60 prosenttia tuotosta ohjataan Kirkon Ulkomaanavun ruohonjuuritason työhön kehittyvissä maissa.

”Keräsimme viime vuonna varoja taloudellisesti heikoissa olosuhteissa eläville ikäihmisille teemalla Eniten yllätti köyhyys. Keräys halusi toimia niiden ihmisten äänenä, jotka arjessaan joutuvat tekemään valintoja ruoan, lääkkeiden ja muiden perushankintojen välillä”, sanoo Kirkkopalvelujen varainhankinnan päällikkö Eija Kilgast.

Yhteisvastuukeräyksen tilintarkastamaton tulos vuodelta 2021 on 2,01 milj. €. Tuotto luovutettiin keräyksen suojelijalle, tasavallan presidentti Sauli Niinistölle 31. tammikuuta.

Seurakunnat innovoivat uusia keräysmuotoja

Yhteisvastuukeräystä on aiempina vuosina totuttu tekemään keräyslippailla ja seurakuntatapahtumilla, jotka koronavuosina ovat olleet harvemmassa. Sen sijaan digitaalisten keräystapojen käyttö kaksinkertaistui vuoden aikana. Sähköisten keräystapojen ja valtakunnallisen kampanjoinnin myötä Yhteisvastuukeräyksen tuottoa pystyttiin kartuttamaan hienosti koronarajoituksista huolimatta.

Pandemia-aikana seurakuntien kehittämät uudet keräysmuodot tuottivat tulosta ja ilahduttivat koronan keskellä. Keräyksen hyväksi välitettiin vanhuksille kukkakimppuja, toteutettiin pakopelejä, valmistettiin linnunpönttöjä, sukkia ja suupalaa sekä pidettiin konsertteja etäyhteyksin. Haagan seurakunta tempaisi historiansa suurimman tuloksen, yli 28 000 euroa, kun keräyspäällikkö Lahtisen videot levisivät ja tyhjät kirkonpenkit täyttyivät Yhteisvastuun hyväksi myydyillä pahvisilla seurakuntalaisilla.

”Ehkä joskus vanhana kiikkustuolissa ymmärrän itsekin, mitä tuli tehtyä. Mukana oli suuri joukko ihmisiä, jotka tekivät kaikkensa niin Haagassa kuin someseurakunnassa ympäri Suomea”, totesi Haagan keräystä luotsannut Sami Lahtinen urakkansa päättyessä.

Olemme äärimmäisen kiitollisia siitä, että seurakunnat ja lahjoittajat korona-ajan keskelläkin uskoivat ja lahjoittivat Yhteisvastuuseen”, Eija Kilgast kiittää.

Apua vähävaraisille ikäihmisille Suomessa

Kunkin seurakunnan keräystuotosta 20 prosenttia jää käytettäväksi ikäihmisten ahdingon helpottamiseen oman seurakunnan alueella.

Yhteisvastuukeräyksen toisena kotimaisena tuotonsaajana toimiva Kirkon diakoniarahasto kohdentaa 10 prosentin osuutensa keräystuotosta ikäihmisten taloudelliseen auttamiseen ja elämänlaadun kohentamiseen. Diakoniarahaston avustukset haetaan paikallisseurakuntien diakoniatyön kautta, jossa hakijoiden avuntarve tunnetaan ja jokainen avuntarvitsija kohdataan.

Keräyksen toinen kotimainen kumppani on STEP-koulutuksen kokoama kansanopistoverkosto, joka tulee toteuttamaan ikäihmisille maksutonta digitaitojen opastusta lyhytkursseina syksystä 2022 alkaen. Opetusta on suunnitteilla 12 paikkakunnalle, jotka ovat Turku, Pieksämäki, Järvenpää, Lapua, Kaustinen, Ruokolahti, Kouvola, Hamina, Mieslahti, Uusi-Kaarlepyy, Lieksa ja Oulu.

 Apua kehittyvien maiden katastrofikohteiden ihmisille

Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 60 prosentilla tuetaan Kirkon Ulkomaanavun kohteissa tehtävää työtä maailman köyhillä katastrofialueilla. Varoilla autetaan katastrofien, konfliktien ja luonnonmullistusten aiheuttamissa hätätilanteissa hauraimpia yhteisöjä, vanhuksia ja perheitä.

”Olemme kiitollisia tuesta kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville ihmisille. Tukemme on kokonaisvaltaista, minkä vuoksi akuutin hätäavun jälkeen lähdetään rakentamaan kokonaisten perheiden tulevaisuutta koulutuksen ja toimeentulon kautta”, kertoo Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva.

Alkaneen vuoden Yhteisvastuukeräyksen kampanja-aika alkaa 6.2. teemalla Lahjoita mulle huominen. Keräyksellä tuetaan pitkittyneen korona-ajan seurauksista kärsineitä lapsia ja nuoria.

yhteisvastuu.fi

Keräysteemaan liittynyt kyselytutkimus yli 70-vuotiaille digitalisaatiosta ja sen vaikutuksista 

Lisätietoa:

Eija Kilgast, varainhankinnan päällikkö, Kirkkopalvelut ry
eija.kilgast@kirkkopalvelut.fi, p. 040 660 2964

Erik Nyström, viestintäpäällikkö, Kirkon Ulkomaanapu
erik.nystrom@kirkonulkomaanapu.fi, p. 040 143 4464

Sirpa Seppä, viestinnän suunnittelija, Kirkkopalvelut ry
sirpa.seppa@kirkkopalvelut.fi, p. 040 579 7290

Vapaasti ladattavissa olevia kuva-aineistoja ja logoja Yhteisvastuusta löytyy
Kirkkopalvelujen kuvapankista

Yhteisvastuukeräys on vuodesta 1950 toiminut lähimmäisenrakkauden kansanliike ja yksi Suomen suurimmista kansalaiskeräyksistä. Vuoden 2021 keräys keräsi varoja vähävaraisille vanhuksille Suomessa ja maailmalla. Keräyksen tuotosta 60 prosenttia ohjataan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon. 20 prosenttia jaetaan kotimaisille erityiskohteille: puolet Kirkon diakoniarahastolle, toinen puolikas kansanopistoverkostolle, joka toteuttaa maksuttomia digitaitokoulutuksia ikäihmisille vuodesta 2022 alkaen. 20 prosenttia keräystuotoista ohjataan paikallisseurakuntien ikäihmisiä tukeviin toimiin ja diakonia-avustuksiin Suomessa.

Kirkkopalvelut ry on seurakuntien ja kristillisten toimijoiden valtakunnallinen yhteistyö- ja palvelujärjestö, hyvinvointi- ja koulutuspalvelujen tuottaja sekä hyväntekeväisyystoimija. kirkkopalvelut.fi

Liitteet

Vuoden 2023 Yhteisvastuukeräyksen kumppanihaku on alkanut. Teemana väkivalta.

Yhteisvastuukeräys hakee järjestökumppania keräyksen kotimaassa tapahtuvan toiminnan valtakunnalliseksi toteuttajakumppaniksi. Yhteisvastuukeräyksen vuoden 2023 kampanjan teemaksi on valittu väkivalta sen eri muodoissa. Teemaan liittyvään kumppanihakuun voivat osallistua järjestöt, joiden toiminta ja osaaminen liittyvät väkivallan ennaltaehkäisyyn / väkivallan vastaiseen työn ja/tai väkivaltaa kokeneiden auttamiseen. Kyseessä voi olla väkivallan eri muodot, esimerkiksi perhe-, lähisuhde-, netti/some- tai kouluväkivalta. Erityisesti haetaan uusia ja vähemmän huomiolle jääneitä kohderyhmiä. Tavoitteena tuettavassa toiminnassa on, että työtä tehdään väkivallan ennaltaehkäisemiseksi ja / tai uhrien auttamiseksi

Rahoitettava toiminta voi olla
– Uudenlaisia lähestymistapoja ennaltaehkäistä väkivaltaa ja / tai auttaa väkivallan uhreja
– Levittää tai laajentaa aiemmin kehitettyjä ja hyväksi havaittuja toimintamalleja
– Laajentaa aiemmin kehitettyjä ja hyväksi havaittuja toimintamalleja uuden avun tarpeessa olevien kohderyhmien tarpeisiin.

Kumppanihaussa huomioitavaa:

  • Yhteisvastuun keräystuotosta 20 % kohdentuu Suomessa toteutettavaan kumppanihankkeeseen/-toimintaan, jolla kehitetään tapoja ehkäistä väkivaltaa ja/tai auttaa väkivallan uhreja.
  • Toiminnan tulee olla maantieteellisesti kattavaa Suomessa.
  • Kumppanin tulee pystyä toteuttamaan toimintaa ja viestintää myös ruotsin kielellä.
  • Kampanja on osaltaan myös yhteiskunnallista vaikuttamistoimintaa.
  • Kumppani osallistuu sovitusti kampanjan ja keräyksen valmisteluun, toteutukseen ja viestintään.
  • Kumppanihakuun osallistutaan vastaamalla sähköisen hakulomakkeen kysymyksiin ja palauttamalla se 18.2.2022 klo 16.00 mennessä.
  • Hakijoita pyydetään varautumaan mahdollisiin hakemukseen liittyviin tarkennus- ja lisäselvityspyyntöihin, sillä hakuprosessin edetessä teema tarkentuu.
  • Keräystoimikunta tekee päätökset kumppanin valinnasta 26.3.2022.
  • Kaikille hakijoille ilmoitetaan valinnan tuloksista.

Tarkempaa tietoa hausta ja kampanjasta löytyy oheisesta liitteestä.

Kumppanuutta haetaan alla olevan linkin kautta 18.2.2022 klo 16.00 mennessä.
https://link.webropol.com/s/yhteisvastuukumppanihaku2023

Lisätiedot: 

Eija Kilgast
varainhankinnan päällikkö
eija.kilgast@kirkkopalvelut.fi
puh. 040 660 2964

Hakuun liittyvät tarkentavat kysymykset mieluiten sähköpostitse, otsikolla KUMPPANIHAKU. Puhelintiedustelut keskitetysti seuraavina aikoina: 18.1 klo 13.-15.00, 21.1 klo 14.-16.00 tai 11.2 klo 10.-12.00

Yhteisvastuu 2022 kerää lasten ja nuorten auttamiseen

Vuoden 2022 Yhteisvastuukeräyksen teema on Koronapandemian seurauksista kärsivien lasten ja nuorten auttaminen niin Suomessa kuin maailmallakin. Keräys alkaa sunnuntaina 6.2.2022. 

Kampanjassa nostamme erityisesti esiin noin 15–19-vuotiaita nuoria, joista löytyy merkittävä määrä etäopiskelun ja eristäytymisen haasteista kärsineitä sekä yksinäisyyttä, ahdistusta ja toivottomuutta kokeneita nuoria. Koronan lieveilmiöitä kohdanneet nuoret tarvitsevat nyt tukea ja turvallisia aikuisia arkeensa. Yhteisvastuulla 2022 kurotaan takaisin nuorten kokemia menetyksiä. Hankitaan lisää turvallisia aikuisia ja muita hyvinvointia – ja aivan erityisesti mielen hyvinvointia – edistäviä tekijöitä nuorten elämään sekä Suomessa että maailmalla.

Yhteisvastuun kotimaisena kumppanina on Lasten ja nuorten keskus, jossa kehitetään ja laajennetaan muun muassa etsivän nuorisotyön Saapas-toimintaa uusille paikkakunnille sekä uutuutena myös kouluihin. KouluSaappaassa koulun arkeen ja välitunneille tuodaan turvallisia aikuisia lisäkorviksi ja kannustajiksi. Uraauurtava verkossa tapahtuvan etsivän nuorisotyön toimintamalli NettiSaapas toimii valtakunnallisesti. Vapaaehtoiset NettiSaappaan aikuiset etsivät kuuntelijaa kaipaavia nuoria sosiaalisen median eri alustoilla keskustellen, auttaen ja tukien. Varoilla kehitetään ja laajennetaan myös Moottoripaja- sekä perheystävätoimintaa.

Kehittyvissä maissa koulunkäynti keskeytyi koronan myötä valitettavan usein kokonaan, koska etäopetukseen tarvittava valmius ja välineet puuttuivat. Kansainvälisen diakonian avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu ensi vuoden kampanjaesimerkkinään työ Etelä-Sudanissa. Maa toipuu yhä sisällissodasta, jonka väkivaltaisuudet aiheuttivat vuonna 2016 Afrikan suurimman pakolaiskriisin. Yhteensä neljä miljoonaa ihmistä jätti kotinsa – valtaosa näistä nuoria ja naisia – ja heistä puolet pakeni naapurivaltioihin. Globaali pandemia on syventänyt jo valmiiksi vaikeaa tilannetta ja kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien perheiden ahdinkoa. Monien kehittyvien maiden tapaan myös Etelä-Sudanin koulut suljettiin, ja lasten ja nuorten koulunkäynti keskeytyi. Monet nuoret ovat joutuneet naimisiin tai töihin alaikäisinä, jotta perheet ovat selvinneet taloudellisesti haastavasta tilanteesta ja perheiden päivittäinen ravinnonsaanti on turvattu. Etelä-Sudanissa lasten ja nuorten turvallista paluuta opetuksen pariin tuetaan muun muassa kunnostamalla kouluja ja parantamalla perheiden tilannetta toimeentulomahdollisuuksien ja ruokaturvan saralla.

Yhteisvastuukeräyksellä tuetaan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoa, jonka avulla pystytään käynnistämään ja toteuttamaan hätäaputoimenpiteitä kehittyvien maiden humanitaarisissa katastrofeissa. Avustustarpeiden syyt ovat useimmiten luonnonkatastrofit (kuivuus, tulvat, myrskyt, maanjäristykset), poliittiset selkkaukset seurannaisvaikutuksineen tai äkilliset onnettomuudet.

Vuoden 2021 keräys vähävaraisille ikäihmisille jatkuu vuoden loppuun asti

Yhteisvastuun pidentynyt keräysaika on tarjonnut koronakevään jälkeen seurakunnille lisäaikaa toteuttaa myös kuluvan vuoden Yhteisvastuukeräystä aiempaa pidempään. Keräys vähävaraisten ikäihmisten hyväksi näkyy monissa seurakunnissa ympäri Suomea vielä syksyn tapahtumissa ja lipaskeräyksissä.

3. sija: Köyhyys iski eläkkeellä kuin leka

Yhteisvastuun ja Ilta-Sanomien kirjoituskilpailussa ikäihmisten köyhyyskokemuksista 2021 palkitut kirjoitukset.

3. sija: nimimerkki ”Eeva-Maija”

TÄSSÄ karu kertomus ikäihmisen köyhyydestä, joka iski kuin leka päähän eläkkeelle jäätyäni ja nyt koronalla höystettynä. Meitä on monta samassa jamassa, toiset vain ei kehtaa sanoa ääneen vaikenevat ja kärsivät.

Minun kohdallani eläke on alle 800 €/kk ja vain pieni asumistuki. Maksan tuosta velkaa, jota en itse aiheuttanut, ym. pakolliset kulut. Niinpä en tarvitse laskinta, mitä jää eläkkeestä, kun parhaana kuukautena hyvä jos jää pari kymppiä kuukaudeksi.

Menen kerran viikossa ruokajonoon hakemaan pussukan: toisinaan ilonpäivä kun on jugurttia, juustoa, leipää, joskin vanhentuneita muttei homeessa. Pihvejä en odota olevankaan, kun en niitä koskaan syönytkään, mutta homejuustot joka viikko ei enää maistu, ja vaara säilyttää jääkaapissa, kun päiväykset ohimenneet. Toive olisi joskus pussiin tonnikalapurkki, saisi sen vanhentuneen leivän päälle… se olisi juhlapäivä.

Pari kertaa kuukaudessa käyn kaupassa ja ostoslistoja en tarvitse. Piimän, maidon, jauhot ja pesuaineet muistaa ilmankin. Muutama kerta vuodessa EU-ruokapankista saa ruokatarvikkeita, mm. kaurahiutaleita, hernekeittoa ja perunahiutaleita, se onkin juhlaa pitkäksi aikaa.

Tekisi mieli joskus ostaa lankoja, joista neuloisi, tai kankaita, joista ompelisi, mutta ei voi, kun rahat ei riitä. Lääkäriin ei uskalla edes ajatella menoa, kun tulee perästä maksu, ja voi kauhistus, jos määräisi lääkkeitä – millä ne hakisi? Onneksi kolotukseen riittää käsikauppavalmiste ja on osattava vain kuunnella kipua.

OSAAN AVATA vanhan tietokoneen, lukea sieltä, kirjoittaa sekä maksaa laskut, siihenpä se sitten tyssääkin. Älypuhelimeen ei ole ollut varaa ja käteisellä ostan nuo parinkympin ostot. Olen tyytynyt näihin. Jos ei vain ole varaa, on turha päätään rasittaa. Mitään en enää omista ja turha rutista, kun olen vajonnut vanhana köyhyyteen, mutta onneksi en masennukseen.

Pidän mieleni kaikesta huolimatta valoisana ja toivon että kun aikani koittaa, lähden hymyssä suin ja voin sanoa eläneeni rikkaan elämän huolimatta köyhyydestä, joka tuli loppumetreillä tahtomattani mukaani.

Haaveilu sallittakoon. Jos saisin teiltä tuon palkintona olevan lahjakortin, ensimmäisenä tekisin ostoslistan järkeä käyttäen.

RAADIN ARVIO: Autenttisella äänellä kerrottu kokemus eläkeläisen tilanteesta ja mm. ruoka-avun tärkeydestä. Koskettavia esimerkkejä siitä, kuinka pienistäkin ilonaiheista voi joutua tinkimään.

Katso 3.4.2021 kirjoituskilpailu-uutinen ja linkit kaikkiin palkittuihin kirjoituksiin.

2. sija: Eniten vanhuudessa yllätti köyhyys

Yhteisvastuun ja Ilta-Sanomien kirjoituskilpailussa ikäihmisten köyhyyskokemuksista 2021 palkitut kirjoitukset.

2. sija: nimimerkki ”Yksi monista”

KOVIN monen eläkeläisen yllättää köyhyys, tuo sana, jota ei oikein uskalla sanoa ääneen.

Ei sovi suomalaiseen mentaliteettiin sanoa, että olen köyhä, mitä siitä nyt naapurit ja tuttavatkin ajattelisivat jos sen tunnustaisin. En puhu kenellekään mitään puutteessa elämisestäni, olen hiljaa ja kärsin. Yksin. Jos joku pyytää minua lähtemään kanssaan jonnekin eläkeläisten rientoihin tai matkalle, niin kyllä minä jotain keksin selitykseksi miksi en juuri nyt pääse lähtemään, mutta ehkä sitten seuraavalla kerralla lupaan tulla. Jos saan säästettyä, mutta tuskin se onnistuu.

Mikä minut sitten ajoi köyhyyteen? Ennen töissä käydessäni meillä oli sentään varaa joskus jonkinlaiseen luksukseenkin. Käytiin lomilla etelässä tai hiihtämässä Lapissa, ajoimme puoliuudella autolla ja kuviteltiin olevamme hyväosaisia. Meillä meni ns. aika hyvin tai ainakin minä niin luulin. Ei silti saatu mitään säästöön, ehkä olisi kannattanut säästää niiden matkojen hinta, mutta ei se silloin tullut mieleen. Luulimme että Suomi huolehtii myös eläkeläisistä, meillä sanotaan olevan hyvä sosiaali- ja terveydenhuolto.

Hyvä se saattaa ollakin, mutta kallis eläkeläiselle ja melko tehoton.

JÄIN YKSIN kun puoliso kuoli. Siihen asti meillä meni aika mukavasti, kun oli kahden ihmisen eläke, mutta valitettavasti sitä yhteistä aikaa eläkkeellä ei kestänyt kauan ja menetin hänet jo ensimmäisen eläkevuoden aikana. Sitten valkeni totuus, että rahat eivät riitä enää edes kohtuulliseen toimeentuloon.

On minulla sentään oma asunto-osake, josta tosin on vielä velkaa jäljellä. Talo on aika vanha ja nyt ovat alkaneet puhua siitä, että talon vesi- ja lämpöputket pitäisi saneerata ja se maksaa. Saan siitä niskoilleni aika suuren yhtiölainaosuuden, jota minun täytyy alkaa maksaa. Miten minä siitä selviän? Aivan pelottaa tulevaisuus. Ei olisi kannattanut sitä omakotitaloa myydä ja muuttaa kaupunkiin.

Onhan minulla kaksi lasta, jotka asuvat omillaan ja käyvät aina silloin tällöin katsomassa, mutta en minä heidän varaan voi mitään laskea. Heillä on oma elämänsä ja omat menonsa, miten he minua voisivat auttaa. Pikemminkin tuntuu olevan päinvastoin, vaikuttaa siltä, että odottavat minun auttavan heitä. Viime kesänä yksi lapsenlapsistani pääsi ripille ja minut kutsuttiin rippijuhliin. Sain vaivoin säästettyä ja annoin hänelle rippilahjaksi 100 €.

Se oli suuri summa minulle, mutta vaikutti siltä, että saajalleen se ei ollut minkään arvoinen. Toiset isovanhemmat olivat antaneet 500 €.

Mikä siinä sitten on, että se köyhyys minut yllätti? Siihen minulla on ollut aikaa tutustua yksin ollessani, sillä omistan onneksi tietokoneen ja taloyhtiössä on nettiyhteys, joka sisältyy vastikkeeseen. Olen todennut, että eläkkeet eivät vuosien varrella ole pahemmin nousseet, vain muutaman prosenttiyksikön näiden runsaan 6 vuoden aikana, jotka olen ollut eläkkeellä.

Palkat näyttävät nousseen huomattavasti enemmän. Syy tähän tilanteeseen on 1990-luvulla käyttöön otettu taitettu indeksi, joka pitää huolen siitä, että eläkkeet jäävät vuodesta toiseen jälkeen palkkakehityksestä. Köyhät eläkeläiset köyhtyvät vuodesta toiseen.

Myös verotus pitää huolen siitä, että eläkeläisköyhyys jatkuu. Olen veroprosenttilaskurilla laskenut, että jos eläkkeeni olisi palkkaa, niin saisin samalla bruttotulolla merkittävästi enemmän käteen:

– eläke 1500 €/kk, veroprosentti 16 %

– palkka 1500 €/kk, veroprosentti 5 %

Tuolla erotuksella maksaisin jo monia laskuja tai lääkkeitä. Miksi eläkeläisten täytyy maksaa kovempi vero tuloistaan, meillä on samat elinkustannukset kuin työssäkäyvillä.

Ymmärtäisin jollain lailla tuon ankaramman verotuksen jos Suomessa olisi eläkeläisillä joitain sellaisia etuja, joita ei työssäkäyvillä ole. Mutta niin ei valitettavasti ole. Joku on ehdottanut, että eroaisin kirkosta, mutta sitä en halua tehdä eikä se kirkollisvero paljon ole.

Lääke- ja maksukatto on Suomessa sama kaikille. Lääkkeiden maksukatto 579 € tekee ison loven eläkeläisen käytettävissä oleviin varoihin, samoin sairaanhoidon maksukatto 683 €, johon ei edes sisälly yksityislääkärissä käynnit eikä hammashoito. Ruotsissa vastaavat rajat ovat lääkkeiden osalta n. 240 €/12 kk ja sairaanhoidon osalta n. 115 €/12 kk, hoitopäivämaksu sairaalassa on Ruotsissa 10 €. Onko Suomen sosiaalihuolto ikäystävällinen ja onko ihme, että eläkeläiset eivät voi hyvin. Vastaukseni on ei, Suomi ei ole ikäystävällinen eikä eläkeläisten etuja aja kukaan.

ELÄKELÄISJÄRJESTÖT, joita on aivan liikaa, eivät aja eläkeläisten etuja. Niillä on hienolta kuulostavia tavoitteita: inhimillisyys, ikäystävällisyys, tasa-arvo, yhteisvastuullisuus, osallisuus. Kyllä kuulostaa hienoilta tavoitteilta, mutta kiinnostaisi tietää mitä ovat noiden tavoitteiden eteen tehneet. Enpä ole kuullut että mitään.

Ja miksi noita eläkeläisjärjestöjä on niin monia, eikö riittäisi yksi vahva järjestö eikä kymmenen tyhjänpäiväisten asioiden kanssa puuhastelevaa järjestöä.

RAADIN ARVIO: Hyvin tiivistetty kertomus sitä, kuinka eläkkeellä voi pudota köyhäksi keskiluokasta. Faktat paikallaan ja tuo esiin yksilön köyhyyden yhteiskunnalliset ja rakenteelliset taustat. Väliinputoajia on paljon.

Katso 3.4.2021 kirjoituskilpailu-uutinen ja linkit kaikkiin palkittuihin kirjoituksiin.

1. sija: Rajanpinta suakkuna

Yhteisvastuun ja Ilta-Sanomien kirjoituskilpailussa ikäihmisten köyhyyskokemuksista 2021 palkitut kirjoitukset.

  1. sija: Elina Kettunen, nimimerkki ”Murteet arvoon”

RETEN koitti outo aika uus’
ihan hirvittää tulevvaisuus.
Onhan tuo assii silläkkii lailla,
usseempi eläkeläinen on tietsikkoo vailla.

Ongelmantynkähän se just on tässä,
käsin oun kirjotustain vässeemässä.
Sähköseks’ elämämme muuttu tää,
oma tyhmyytein ihan hävettää.

Ei oo konetta, enkä ossoo nettii,
sen sijjaan räkneen ulukkoilu settii.
Koronan pirskatti, pahin aika tää,
senioritkin siis kurssittamatta jää.

Kirjottasin tok’, mut’ osote on W.W.Wee,
hittojakkaan tää tollo ei osotteella tee.
Enempi meijät pitäs’ huomijoon ottoo,
silti emme halluu riittoo, eikä sottoo.
Tuttavilta ilikii ei neuvoja pyytee,
toisen luokan kansalaiseks’ suottavat syytee.

Nyt mie lainoon sittaattii vähä,
lopettelen ihteni mollauksen tähän.
”Kun tyhmä äänensä vaientaa,
hän hiljasta viisasta muistuttaa.”

Eläke-euroilla kittuutan jollaki lailla,
suppee elämäni on mukavvuuksii vailla.
Helepotusta toi osa-aikatyö/eläkeviikolla olo,
sen takkii eläkesumma on melekosen nolo.
Katumuksen karvasta kakkuu syön,
monesti valavotuttaa lähes läpi yön.

Unliäkkeetki on turhan kallista,
eikä ou auttoo, jota perruuttelisin tallista.
Alennustuotteita kyttään kun hullu,
uus’ harrastus siitä on nyt tullu.

Leipäjono leivät tarjoo,
ussein sulattelen itsepakastettuu marjoo.
Sapuskapuolessa pihtoo en paljoo,
huushollistain löyvä et ies saunakaljoo.

Äskettäin hammasta mahottomasti särki,
männä ol’ hermot ja jälellä oleva järki.
Päivystysajan lopultaki sain,
pyytelin ”tehkee nyt halavin juttu vain”.
No, rusahus kävi, hammas tuas lähti.
silimissä välähti kirkas Pohjan tähti.
Kohta on täysin hamppaaton suu,
hymyt ja ilonaihheet unohtuu.

Pärstä on kun Pakanamuan kartta,
noitoo muistutan, etin jo luuttaani vartta.
Myötämieltä kaippoon ja jottain muuta,
töyttään pellolle, ihhailen täyskuuta.

Hämmenin uamulla kaurapuurroo,
jotennii muistutan myös puol’sokkeeta ja
milteipä kuurroo.

Liäkärille mänölle ei ou nyt varroo,
kuulehan assiissa en hitustakkaa narroo.

Jospa häntä vaikka Lotossa voitan,
piätä häntee heti ajan kyllä soitan.

Mahottoman mojovvoo on eläkkeellä kellii,
yölläki voin keitellä ihaninta vellii.
Suapi niät huilata sillon kun tahttoo,
eikä pomo tekemissiini korvajuuressa jahttoo.

Oonhan saituri, pihi ja tarkka,
kaunniissa muistoissani Suomen markka.

RAADIN ARVIO: Erittäin hyvin kirjoitettu, murteella ja runomitalla ilakoiva kuvaus vaikeista asioista ja tilanteista, vaikka onkin huumorilla höystetty. Kiinnostavaa myös kokemus digisyrjäytymisestä.

Katso 3.4.2021 kirjoituskilpailu-uutinen ja linkit kaikkiin palkittuihin kirjoituksiin.

KIITOS köyhyysteemaiseen kirjoituskilpailuun osallistuneille. Tekstit paljastavat ikäihmisen elämän varjopuolet.

Yhteisvastuun ja Ilta-Sanomien järjestämään kirjoituskilpailuun vanhuuden köyhyydestä osallistui 34 kirjoittajaa. Teksteissä paljastui ikäihmisten elämän varjopuoli: sairastaminen ja sen kalleus, yksinäisyys, pakko turvautua ruoka-apuun, harrastuksista tinkiminen, eläkkeiden tiukka verotus.

Valtaosa kirjoittajista oli naisia, ja moni oli joutunut kokemaan, kuinka kotiäidin ura palkitaan niukkana eläketurvana. Eläkekertymä on jäänyt pieneksi, ja jos on jäänyt leskeksi ja eronnut, tulotaso on yksin paljon pienempi kuin keski-iässä.

– Kyse ei läheskään aina ole yksilön valinnoista, vaan selkeästi ns. rakenteellisesta köyhyydestä, josta osa kirjoittajista hyvin omakohtaisesti ja käytännön esimerkein kirjoittaa, huomauttaa Kirkkopalveluja raadissa edustanut diakoniajohtaja Seppo Sulkko.

Osassa kirjoituksista tuotiin esiin myös ikäihmisten syrjäytyminen digitalisoituvasta maailmasta ja digitaitojen puute, joka lisää yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta – ja jopa taloudellisia vaikeuksia, kun esimerkiksi puhelinnumeron selvittäminen tai pankkipalvelujen hoitaminen maksaa puhelimella enemmän kuin internetin kautta.

Tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksen kohteeksi on valittu köyhät vanhukset. Tuotosta 60 prosenttia lahjoitetaan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon, mutta Suomeen jäävä osuus suunnataan ikäihmisten auttamiseen ja tukemiseen paikallisseurakuntien ja Kirkon diakoniarahaston kautta.

– Koronakriisi on kohdellut erityisen kovalla kädellä köyhiä vanhuksia, ja jo ennen pandemiaa ruoka-avun asiakkaissa suuri ryhmä oli ikäihmiset, perusteli Yhteisvastuun keräysjohtaja, sosiaalineuvos  Tapio Pajunen keräyksen alkaessa helmikuussa.

Kymmenen prosenttia tuotosta saa Seurakuntaopiston kokoama kansanopistoverkosto, joka alkaa järjestää vähävaraisille ikäihmisille maksuttomia kursseja digitaidoista ja taloudenhallinnasta.

LÄHES 40 prosenttia eläkeläisistä saa eläkettä alle 1 250 euroa kuussa. Moni jättää lääkkeitä ostamatta, koska rahat eivät riitä. Samoin rahan puute voi vaikuttaa ruoka­valioon. Näin taloudelliset vaikeudet johtavat terveyden heikkenemiseen.

– Vähävaraiset vanhukset ovat usein tilanteessa, jossa vaikeudet kasaantuvat. Työttömyyden jälkeen saattaa tulla sairauksia ja yllättäviä elämänkäänteitä. Sairauskierre apteekkilaskuineen voi suistaa monet velkakierteeseen, summasi Yhteisvastuukeräyksen esimies, piispa Matti Repo.

Palkitut ja linkit kirjoituksiin: 

  1. sija: Nimimerkki Murteet arvoon eli Elina Kettunen: Rajanpinta suakkuna
  2. sija: Yksi monista: Eniten vanhuudessa yllätti köyhyys
  3. sija: Nimimerkki Eeva-Maija: Köyhyys iski kuin leka

Kunniamaininta: Nimimerkki Vanhanaikainen: Eniten vanhuudessa yllätti köyhyys

Lue Ilta-Sanomien artikkeli palkituista kirjoituksista sekä kisan ykköspalkitun Elina Kettusen haastattelu Ilta-Sanomista 3.4.2021.

LÄMMIN KIITOS kaikille kilpailuun osallistuneille. Kaikkiin yhteystietonsa lähettäneisiin osanottajiin on oltu yhteydessä ja palkinnot toimitetaan huhtikuun aikana. 

Yhteisvastuukeräys 2021 käynnistyi 7.2. – Keräysvaroilla tuetaan vähävaraisia vanhuksia ja kohennetaan digivalmiuksia

7.2.2021 käynnistynyt Yhteisvastuukeräys kerää varoja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ikäihmisten auttamiseksi Suomessa ja maailmalla. Osa vuoden 2021 keräystuotoista ohjataan ikäihmisten digitaitoja edistäviin koulutuksiin. Yhteisvastuukeräyksen toteuttaman selvityksen mukaan merkittävä osa vanhuusväestöstä Suomessa syrjäytyy yhteiskunnan alati lisääntyvän digitalisaation takia.

Ikäihmisten ylivelkaantuminen on lisääntynyt meillä Suomessa, etenkin naisilla. 75 vuotta täyttäneiden naisten köyhyysriski on selvästi muuta väestöä korkeampi. Tämä ryhmä on myös yliedustettuna ruoka-avun asiakaskunnassa.

Taloudellisella niukkuudella on seurannaisvaikutuksia, joista keskeisenä ovat terveydelliset ongelmat.  Rahat eivät lukuisilla ikäihmisillä riitä välttämättömiinkään lääkkeisiin tai terveelliseen ruokaan. Köyhyys aiheuttaa myös sosiaalista syrjäytymistä sekä yksinäisyyttä.

”Vähävaraiset vanhukset ovat usein tilanteessa, jossa vaikeudet kasaantuvat. Työttömyyden jälkeen saattaa tulla sairauksia ja yllättäviä elämänkäänteitä. Sairauskierre apteekkilaskuineen voi suistaa monet velkakierteeseen”, toteaa Yhteisvastuukeräyksen 2021 esimiespiispa Matti Repo.

Tämänvuotisen Yhteisvastuukeräyksen kampanjateemana on ”Eniten yllätti köyhyys”, jolla halutaan kiinnittää huomiota elintason laskuun, joka yllättää monet ikäihmiset eläkeikään siirryttäessä.

Tutkimus: Lähes kolmasosa pitää digipalveluja liian haasteellisina

Yhteisvastuukeräyksen tekemän selvityksen mukaan merkittävä osa vanhuusväestöstä putoaa kelkasta yhteiskunnan alati lisääntyvän digitalisaation takia.

29 % tutkimukseen vastanneista yli 70-vuotiaista pitää uusien digipalvelujen, esimerkiksi verkkopankkien, julkisten sähköisten palvelujen, kuten Kelan tai kirjaston, palvelujen käyttöönottamista liian vaikeana. Tämä tarkoittaa neljännesmiljoonaa suomalaista ikäihmistä. Joka seitsemäs ikäihminen kokee, ettei saa tarvitsemaansa apua digipalveluiden käyttöön, kuten pankkiasioiden hoitamiseen.

”Digitalisaatio on hiipivää kehitystä, jossa kaikki peruspalvelut pankkipalveluista lähtien siirretään verkkoon. Verkkopalvelut hyödyttävät valtaosaa meistä. Samanaikaisesti ne, joilla ei ole varaa digilaitteisiin tai eivät hallitse niiden käyttöä, syrjäytyvät yhä jyrkemmin. Eriarvoistava digikuilu kulkee yhteiskunnassa läpi ikäluokkien, mutta huomattavin se on juuri ikäihmisillä”, tutkimusjohtaja Jaakko Kaartinen tutkimusyhtiö Insight360:stä kertoo.

Yhteisvastuukeräys toteutti kyselytutkimuksen yli 70-vuotiaiden ikäihmisisten digivalmiuksista ja haasteista digitalisaation keskellä. Kyselytutkimukseen osallistui kaikkiaan yli 500 yli 70-vuotiasta vastaajaa Suomessa. 80 prosenttia tutkimukseen osallistuneista oli sitä mieltä, että Yhteisvastuukeräyksen 2021 keräyskohteeksi valitut vähävaraiset ikäihmiset on onnistunut keräyskohde.

Digitaitojen valmennusta iäkkäille

Tämänvuotisen Yhteisvastuukeräyksen varoilla autetaan Suomessa asuvia vähävaraisia ikäihmisiä laaja-alaisesti. Heille muun muassa tullaan toteuttamaan maksuttomia koulutuksia digitaitoihin ja taloudenhallintaan.

”Usein huonossa taloudellisessa asemassa elävät vanhukset jäävät digitalisaation ulkopuolelle. Samalla he jäävät ulkopuolelle koko yhteiskunnasta”, toteaa ikätoveriensa syrjäytymisen puolesta huolta kantava arkkiatri Risto Pelkonen.

Yhteisvastuukeräyksen keräystuotoista 40 prosenttia lahjoitetaan Suomeen. Puolet Suomeen kohdistetuista keräystuotoista ohjataan paikallisseurakuntien ikäihmisiä tukeviin toimiin ja diakonia-avustuksiin.

Toinen puolisko vuoden 2021 Suomeen kohdistettavasta keräystuotosta jaetaan kotimaisille erityiskohteille. Puolet erityiskohdevaroista annetaan Kirkon diakoniarahastolle heikoimmassa asemassa olevien ikäihmisten auttamiseen yhteistyössä paikallisseurakuntien kanssa.

Toisen puolikkaan erityiskohdevaroista saa Seurakuntaopiston kokoama kansanopistoverkosto, jossa toteutetaan vuodesta 2022 alkaen maksuttomia digitaitoja ja taloudenhallintaa edistäviä koulutuksia vähävaraisille ikäihmisille. Opetuksessa keskitytään pankki-, Kela- ja virastoasiointiin tietokoneella sekä opastetaan digilaitteiden käytössä ja ongelmakohdissa.

60 prosenttia keräystuotosta kansainväliseen katastrofiapuun

Yhteisvastuullisen ihmisyyden keskeinen periaate on, että vaikeuksissa olevia ja hauraita autetaan. Sotien jälkeen perustettu Yhteisvastuukeräys auttoi aluksi sodan raskaista seurauksista toipuvaa Suomea. Tuolloin Suomi oli ulkomailta tulevan avun kohteena. Maamme vaurastui ja sosiaaliturvamme kattavuus vahvistui. Vuodesta 1963 alkaen keräyksen tuottoa on ohjattu vastavuoroisesti myös kehittyvien maiden auttamiseen.

”Yhteisvastuu tarkoittaa sitä, että näemme oman kuplamme yli maamme rajojen ulkopuolelle. Meillä on oltava tahtoa huolehtia myös niistä ihmisistä, jotka elävät niukkaa ja vaikeuksien täyttämää elämää kaikkein hauraimmissa valtioissa. Koronaepidemia on koetellut erittäin kovasti näiden maiden vanhuksia”, sanoo Yhteisvastuukeräyksen keräysjohtaja, sosiaalineuvos Tapio Pajunen.

Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 60 prosenttia ohjataan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon. Rahaston tuella hätäaputyö voidaan katastrofitilanteissa käynnistää nopeasti. Tämänvuotisessa keräyksessä huomioidaan erityisesti ikäihmisten hauras asema kriisialueilla, ja esitellään Kirkon Ulkomaanavun työtä Ugandan pakolaisasutusalueilla.

”Vanhusten huomioiminen katastrofiavussa on erityisen tärkeää. Pakolaistilanteessa perheet saattavat hajota, ja yhteisön vanhimmista huolehtiminen ei perinteiseen tapaan onnistu. Puute ruuasta ja lääkkeistä on arkipäivää esimerkiksi Ugandan pakolaisasutusaleilla”, Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg kertoo.

Vuoden 2021 Yhteisvastuukeräyksen esimiehenä toimii Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo. Keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Presidentti Niinistön Yhteisvastuukeräyksen avaustietoisku näytetään Ylen TV1-kanavalla keräyksen avauspäivänä klo 12.00 ja klo 20.24.

Keräyskausi: 1.1.2021 – 31.12.2021 välillä annetut lahjoitukset ohjataan vähävaraisten ikäihmisten auttamiseen. Varsinainen Yhteisvastuu-kampanja aktiviteetteineen käynnistyy joka vuosi helmikuun ensimmäisenä sunnuntaina.

#enitenyllättiköyhyys #yhteisvastuu2021

Twitter Facebook Instagram

yhteisvastuu.fi

Lisää Yhteisvastuukeräyksestä 2021:

Lisätiedot:

Kuvat:

Yhteisvastuukeräys on vuodesta 1950 toiminut lähimmäisenrakkauden kansanliike ja yksi Suomen suurimmista vuosittain järjestettävistä kansalaiskeräyksistä. 7.2.2021 alkava keräys kerää varoja kaikkien heikoimmassa oleville vähävaraisille vanhuksille Suomessa ja maailmalla. Keräyksen tuotosta 60 prosenttia ohjataan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon, josta hätäaputyö voidaan katastrofitilanteissa käynnistää nopeasti kriisialueilla. 20 prosenttia vuoden 2021 keräystuotosta jaetaan kotimaisille erityiskohteille. Puolet Kirkon diakoniarahastolle heikoimmassa asemassa olevien ikäihmisten auttamiseen yhteistyössä paikallisseurakuntien kanssa. Toinen puolikas Seurakuntaopiston kokoamalle kansanopistoverkostolle, joka toteuttaa maksuttomia digitaitokoulutuksia vähävaraisille ikäihmisille vuodesta 2022 alkaen. 20 prosenttia keräystuotoista ohjataan paikallisseurakuntien ikäihmisiä tukeviin toimiin ja diakonia-avustuksiin Suomessa. Keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Vuoden 2021 keräyksen esimiehenä toimii Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo. yhteisvastuu.fi

Kirkon Ulkomaanapu on Suomen suurin kehitysyhteistyöjärjestö ja toiseksi suurin katastrofiavun antaja. Se kuuluu kirkollisten avustusjärjestöjen kansainväliseen verkostoon ACT-allianssiin. kirkonulkomaanapu.fi

Insight360 on Kirkkopalvelut-konserniin kuuluva tutkimusyhtiö. Insight360 toteutti Yhteisvastuukeräykselle joulukuussa 2020 ja tammikuussa 2021 ikäihmisille suunnatun kyselytutkimuksen, jossa kerättiin tietoja siitä, miten yli 70-vuotiaat suomalaiset suhtautuvat digitalisaatioon ja sen vaikutuksiin omaan elämäänsä. insight360.fi 

Yhteisvastuukeräyksen valtakunnallinen organisoija Kirkkopalvelut ry on hyvinvointi- ja koulutuspalvelujen tuottaja, hyväntekeväisyystoimija sekä seurakuntien ja kristillisten toimijoiden valtakunnallinen yhteistyö- ja palvelujärjestö. Kirkkopalvelut tarjoaa Seurakuntaopistossa ammattikoulutusta vuosittain 3500 opiskelijalle. Seurakuntaopisto on Suomen suurin vapaan sivistystyön tarjoaja, jonka lyhytkursseihin osallistuu tuhansia opiskelijoita joka vuosi. Valona-hyvinvointi palvelee varhaiskasvatus-, lastensuojelu- ja vanhuspalveluilla. Organisoimme Yhteisvastuukeräyksen sekä Kotimaanapu-, Ruoka-apu.fi- ja Vapaaehtoistyo.fi -palvelut. Lisäksi järjestämme Kirkkopäivät ja Tiekirkko-toimintaa. Meillä on monipuolista hanke- ja kehittämistyötä. Kirkkopalvelujen omistama Kotimaa Oy on kustannusyhtiö ja viestinnän asiantuntijapalveluyritys. Kirkkopalvelut työllistää 412 työntekijää ja sen jäseninä on 318 seurakuntaa ja 81 järjestöä. Kirkkopalvelujen liikevaihto vuonna 2019 oli 38,1 miljoonaa euroa. kirkkopalvelut.fi

Eniten vanhuudessa yllätti köyhyys -kirjoituskisa

Osallistu Ilta-Sanomien ja Yhteisvastuukeräyksen kirjoituskilpailuun vanhuusiällä kohdatusta köyhyydestä.

Kirjoita omasta tai lähipiirisi kokemuksista. Miten ikäihmisenä kohdattu köyhyys on yllättänyt sinut tai läheisesi? Miten taloudellinen ahdinko näkyy arkisissa valinnoissasi? Oletko joutunut luopumaan vaikkapa lääkkeiden tai muiden välttämättömyyksien ostosta taloustilanteen takia? Mitkä asiat ovat johtaneet köyhyyden kokemukseen? Miten olet selviytynyt? Entä oletko kokenut tippuneesi kelkasta nopeasti digitalisoituneessa yhteiskunnassa varattomuuden ja ikääntymisen seurauksena?

Haluamme nostaa esiin karuja totuuksia ikäihmisten köyhyyskokemuksista. Pääpaino on itse kertomuksella, ei niinkään kirjoitustaidoilla.

Kolme parasta kirjoitusta palkitaan kukin 300 euron arvoisella lahjakortilla elintarvikeliikkeeseen. Ilta-Sanomat julkaisee kirjoituskisaan osallistuneita tekstejä huhtikuusta 2021 alkaen. Tekstejä voidaan editoida niin, ettei sisältö muutu. Palkittaville ilmoitetaan henkilökohtaisesti ennen kirjoitusten julkaisemista.

Ilta-Sanomilla ja Yhteisvastuukeräyksellä on oikeus julkaista katkelmia teksteistä nimettöminä omissa viestintäkanavissaan ilman erillistä korvausta tai kirjoittajan suostumusta. Mahdolliseen muuhun käyttöön pyydetään lupa erikseen.

OHJEET

Kirjoita maksimissaan 5 000 merkin mittainen teksti (sisältäen välilyönnit eli noin kaksi ”vanhaa kirjoitusliuskaa”) ja lähetä se maanantaihin 8.3.2021 mennessä otsikolla ”Tarina” osoitteeseen yhteisvastuu@yhteisvastuu.fi 

Liitä viestiin yhteystietosi ja mahdollinen nimimerkkisi, mikäli et halua nimeäsi julkisuuteen tekstin mahdollisen julkaisun yhteydessä.

Voit lähettää kirjoituksen myös postiosoitteeseen:
Yhteisvastuu / Tarina, Järvenpääntie 640, 04400 Järvenpää.

Yllätä meidät koskettavalla tarinallasi vanhuusköyhyydestä!

”Mulle tuli olo, että nyt mä sen teen.”

Jasmin, 19, sai apua turvalliselta Saapas-aikuiselta ratkaisevalla hetkellä. Nyt hän auttaa vuorostaan muita nuoria päivystäen Saappaan vapaaehtoisena.

KEVÄÄLLÄ 2019 nurmijärveläinen Jasmin sai vaikean masennuksen diagnoosin. Vaikea aika johti useammalle osastojaksolle. Jasmin oli viettämässä ensimmäisen amisvuotensa päättäreitä, kun jokin laukaisi voimakkaan ahdistuskohtauksen.

“Mulle tuli sellainen olo, että nyt mä sen teen. Että nyt on mun aika mennä. Istuin yksin jossain parkkipaikalla ja mietin kaikkia ajatuksia. Onneksi en tehnyt mitään, vaan soitin mun kaverille. Puhuin kaverin kanssa ja itkin. Sitten siihen paikalle tuli Saapas.”

Saapas-aikuinen oli erityisnuorisotyönohjaaja Mallu Timonen. Hän jutteli Jasminin kanssa, puhui puhelimessa kaverin kanssa ja soitti Jasminin isän hakemaan hänet kotiin.

Jasmin etsi vuosi tapahtuneen jälkeen Mallun yhteystiedot netistä ja laittoi tälle viestin: Kiitos avustasi!

AUTETUSTA AUTTAJAKSI

Mallu ja Jasmin alkoivat jutella Jasminin elämästä ja tilanteesta. Mallu heitti ilmaan ajatuksen Saapas-toimintaan tulemisesta. Saapas kohtaa nuoria heidän omilla ehdoillaan kaduilla, festareilla ja netissä. Saappaan vapaaehtoiset ovat turvallisia, luotettavia ja koulutettuja aikuisia, jotka kuuntelevat ja auttavat nuoria.

Jasmin lähti mukaan heti täytettyään 18. Hän tekee nyt Saappaassa katu- ja nettipäivystyksiä niin usein kuin ehtii. Hänestä erityisesti NettiSaappaan anonymiteetti madaltaa nuorten kynnystä hakea apua.

Nuoret eivät myöskään välttämättä tiedä kanavia, joista apua voi saada.

“On iso työmaa päästä avun piiriin. Joissain tapauksissa ei ehkä terveydenhuollon kriteeristön mukaan voi tarpeeksi huonosti. Se on tosi surullista. Ei ole mitään mittaria, jolla voi arvottaa, kuinka huonosti joku voi.”

APUA MATALALLA KYNNYKSELLÄ

Sitä Jasmin toivoo! Hän tietää omasta kokemuksestaan, kuinka hankalaa avun tarpeen tunnistaminen voi olla.

“Kyllä se voi herättää, kun voi jollekin turvalliselle aikuiselle jutella, vaikka Saapas-työntekijälle. Kun joku kysyy, että mitä kuuluu, miten menee.”

Apua Jasmin itse on saanut monelta taholta koulusta nuorisopsykiatrian poliklinikalle. Hän on päässyt myös Kelan kuntoutuspsykoterapiaan. Koronan myötä avun saaminen voi olla nuorille vaikeampaa. Jasmin on heistä huolissaan. Kelkasta putoamisen riski on suuri. Jollekin koulussa ihmisten kohtaaminen on ollut päivän ainoa.

“Nuorten kohdalla usein ajatellaan, että kriisit kuuluu siihen ikään. Mutta nuoret voi ihan yhtä lailla sairastaa. Ne on ihan yhtä vakavasti otettavia ongelmia kuin aikuisten ongelmat.”

6.2. alkaen: KATSO Ylen kanavilla ja Yle Areenassa nähtävä dokumentti Jasminista.

SOME-PEUKUTUS EI RIITÄ – NYT TARVITAAN RAHAA!

Koronan seurauksista kärsivät lapset ja nuoret Suomessa ja maailmalla tarvitsevat apuasi. Tule mukaan Yhteisvastuuseen ja lahjoita MobilePayllä numeroon 85050 tai netin kautta: yhteisvastuu.fi/yvKIITOS! Kirkkopalvelujen keräysluvat RA/2020/639 ja ÅLR 2021/8126.

Nuorten hätä jäi maskin alle. Apuasi tarvitaan nyt.

NUORTEN mielenterveyteen ja jaksamiseen liittyvät ongelmat ovat kasvussa. Pandemia-aika on jättänyt jäljen nuorten elämään ja moni heistä kärsii ja tarvitsee nyt apua. Nuorten hätään on tartuttava nyt.

ONGELMIEN juuret ovat syvällä. Ne nousevat yhteiskunnan vaatimusten koventumisesta ja yksinpärjäämisen kulttuurista. Nuoret kokevat yksinäisyyttä. Masennus, uupumus, toivottomuus ja lohduttomuus ovat tuttuja aivan liian monelle.

Ulospääsyä tilanteesta on vaikea löytää yksin. Surullista on, että useiden tutkimusten mukaan moni nuori on menettänyt toivonsa, kun tulevaisuus näyttää epävarmalta.

Pitkittynyt pandemia on lisännyt ongelmia ja pahentanut kriisiä koetellessaan nuoria niin Suomessa kuin globaalisti maailmalla.

Kehittyvissä maissa tilanne on vielä eri tavalla karu. Yhteisvastuukeräyksen kansainvälisissä kohteissa auttaminen alkaa usein siitä, että turvataan riittävän juomaveden ja ravinnon saanti ja taataan lapsille ja nuorille työnteon tai liian varhain solmitun avioliiton sijaan mahdollisuus päästä kouluun.

Meistä jokainen voi auttaa

Lapset ja nuoret ovat arvokkainta, mitä meillä on. He ovat meidän tulevaisuutemme kaikkialla maailmassa. Emme saa jättää nuoria yksin. Yhteisvastuukeräyksen tämänvuotinen teema LAHJOITA MULLE HUOMINEN nostaa esiin nuorten hädän ja toivottomuuden kokemuksen.

Yhteisvastuu on yhteistä vastuuta lapsista ja nuorista. Me yhdessä voimme pitää huolta, että jokaisen lapsen ja nuoren rinnalla on turvallisia aikuisia.

Yhteisvastuukeräys kerää varoja toimintaan, jolla nuorten arkeen saadaan lisää läsnä olevia aikuisia. Aikuisia, jotka kuuntelevat ja jakavat kasvuiän herkät ja haavoittuvat tunteet ja tukevat ja ohjaavat vaikeissa hetkissä.

Yhteisvastuukeräyksen avulla rakennetaan tulevaisuutta ja toivoa yksinäisille, kiusatuille, erilaisten vaikeuksien keskellä eläville lapsille ja nuorille. Jokainen meistä voi olla vastaus nuorten hätään. Anna lapsille ja nuorille
valoisampi tulevaisuus.

Anna lahjasi Yhteisvastuukeräykseen!

6.2. alkaen: KATSO Ylen kanavilla ja Yle Areenassa nähtävä Yhteisvastuu-piispan tietoisku.

SOME-PEUKUTUS EI RIITÄ – NYT TARVITAAN RAHAA!

Koronan seurauksista kärsivät lapset ja nuoret Suomessa ja maailmalla tarvitsevat apuasi. Tule mukaan Yhteisvastuuseen ja lahjoita MobilePayllä numeroon 85050 tai netin kautta: yhteisvastuu.fi/yvKIITOS! Kirkkopalvelujen keräysluvat RA/2020/639 ja ÅLR 2021/8126.

Auta Samuel ja muu nuoret kouluun Etelä-Sudanissa!

Koronalla on ollut kohtalokkaita seurauksia nuorten koulunkäynnille ja perheiden toimeentulolle maailman haavoittuvimmissa yhteisöissä. Pakolaisena Ugandassa elänyt Samuel, 18, palasi kotiinsa Etelä-Sudaniin ja etsii töitä, jotta pystyisi hankkimaan ruokaa perheelleen ja säästämään koulunkäyntiinsä.

ITÄ-AFRIKAN köyhimmillä alueilla opetusta ei aina pystytty korvaamaan etäkoululla, kun koulu siirtyi verkkoon. Monen nuoren koulunkäynti keskeytyi kokonaan. Tytöistä moni on joutunut naimisiin tai tullut raskaaksi ja pojista useat päätyneet töihin tukeakseen perheitään.

18-vuotias Samuel eli pandemian alussa pakolaisena Ugandassa, jossa koronasulut olivat tiukkoja. Liikkumisrajoitukset pitivät myös pakolaisia kuukausia kotona. Samuelin olisi pitänyt päättää peruskoulunsa keväällä 2020 ja olla tässä vaiheessa toiseella asteella.

”Korona pilasi koulunkäyntini. Tuntuu kuin aivoni olisivat tylsistyneet, kun en pääse oppimaan uutta”, Samuel sanoo.

KOTIINPALUUN ILOA JA HAASTEITA

Samuelin perhe palasi syyskuussa 2021 Ugandasta kotikaupunkiinsa Yeihin Etelä-Sudanissa. Sodasta kärsineessä maassa arviolta 2,2 miljoonaa lasta oli poissa koulusta ennen pandemiaa ja Unicef arvioi pandemian keskeyttäneen vielä 2,1 miljoonan lapsen koulunkäynnin ennen kuin Etelä-Sudanin koulut avautuivat uudestaan toukokuussa 2021. Kun Samuelin ystävä pääsi kouluun Yeissä, hän rohkaisi Samuelia palaamaan kotiin. Alueen turvallisuustilanne oli myös selvästi aiempaa vakaampi.

Kouluun liittyvät kulut, kuten oppimateriaalit ja koulupuvut olivat kuitenkin niin valtava menoerä, ettei Samuelilla ollut varaa maksaa niitä. Koulun jatkaminen jäi unelmaksi. Nyt hän etsii pätkätöitä, joista suunnittelee säästävänsä koulunkäyntiinsä. Töitä on heikosti pandemian kuritettua liiketoimintaa ja tavarakuljetuksia.

”Olen surullinen, kun näen ystävieni ja naapureideni käyvän koulua ja itse vain etsin töitä tai istun kotona. Koitan välillä opiskella itsekseni Ugandasta tuomistani kouluvihkoista”, Samuel kertoo.

Samuelin perheen tilannetta on helpottanut Yein hedelmällinen maaperä, jota on huomattavasti helpompi viljellä kuin perheen kivikkoista kotipihaa Ugandan pakolaisasutuksessa. Yhdeksästä lapsesta käytännössä yksinhuoltajana huolehtivalla Mary-äidillä ei kuitenkaan ole toimeentuloa, jolla tukisi Samuelin ja hänen sisarustensa koulunkäyntiä.

APUA PALUUMUUTTAJILLE

Syksystä 2021 alkaen Kirkon Ulkomaanapu KUA on aloittanut toimeentulo-ohjelman, jolla tuetaan Yein alueen nuoria yhteisvastuuvaroin. Nuorille tarjotaan ammattikoulutusta, ja käteisavustuksilla Yeihin palaavat perheet pystyvät varmistamaan ruuansaannin viljelemällä ja ostamalla ruokaa sekä maksamaan koulukuluja.

Mary-äiti myi Ugandassa ruokaa markkinoilla ja haaveilee nyt, että pystyisi Yeissä tekemään samoin. Kun Samuel löytää töitä, hän käyttää tulojaan perheensä elättämiseen.

”Samuel on niin vaatimaton ja rakastava. Kun sisaruksille ei ole ruokaa, hän ostaa koulunkäyntiinsä keräämillään säästöillään heille syötävää. Hän kertoo minulle, että älä huoli”, Mary sanoo.

”Minulle tulee kuitenkin kyynelet silmiin, kun näen hänen lähtevän töidenhakuun koulun sijaan” äiti jatkaa.

6.2. alkaen: KATSO Ylen kanavilla ja Yle Areenassa esitettävä dokumentti Samuelista.

SOME-PEUKUTUS EI RIITÄ – NYT TARVITAAN RAHAA!

Lahjoittamalla Yhteisvastuukeräykseen olet tukemassa Samuelin ja muiden kotimaahansa palanneiden pakolaislasten ja -nuorten koulutusta Etelä-Sudanissa. Koronan seurauksista kärsivät lapset ja nuoret Suomessa ja maailmalla tarvitsevat apuasi. Tule mukaan Yhteisvastuuseen ja lahjoita MobilePayllä numeroon 85050 tai netin kautta: yhteisvastuu.fi/yvKIITOS! Kirkkopalvelujen keräysluvat RA/2020/639 ja ÅLR 2021/8126.

Vuoden 2022 Yhteisvastuukeräyksen kumppanihaku meneillään

Vuoden 2022 Yhteisvastuukeräyksellä autetaan koronan seurauksista kärsiviä lapsia ja nuoria

Yhteisvastuukeräys hakee järjestökumppania vuonna 2022 toteutettavan keräyksen kotimaiseksi valtakunnalliseksi kumppaniksi. Keräyksen teemana/kohderyhmänä on Koronan seurauksista kärsivien lasten ja nuorten auttaminen.

Osuus keräyksen tuotosta kohdentuu valittavan kumppanin Suomessa toteuttamaan hankkeeseen/toimintaan, jolla autetaan keräyksen kohderyhmää.

Kumppani osallistuu sovitusti resurssiensa puitteissa myös kampanjan ja keräyksen valmisteluun, toteutukseen ja viestintään.

Kumppanihakuun voit osallistua täyttämällä sähköisen lomakkeen ja palauttamalla sen 12.2.2021 mennessä.

Pyydämme varautumaan myös mahdollisiin hakemukseen liittyviin tarkennus- ja lisäselvityspyyntöihin.

Päätös valinnasta tehdään maaliskuun 2021 aikana. Kaikille hakijoille ilmoitetaan valinnasta.

Tarkempaa tietoa aiheesta oheisessa liitteessä.

Hae kumppanuutta tästä avautuvalla sähköisellä lomakkeella 12.2.2021 mennessä. 

Yhteisvastuukeräyksellä kerättiin kaksi miljoonaa euroa tukeen lapsiperheille

Yhteisvastuukeräyksen 2020 kohteena oli vanhemmuuden tukeminen Suomessa ja maailmalla. Koronakevät keskeytti hyvin startanneen kampanjan lähikeräykset ja tiputti keräystuloksen yli miljoonalla eurolla viimevuotisesta. Kahden miljoonan euron keräystuotoilla rahoitetaan vuonna 2021 starttaava Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Pelastakaa Lapset ry:n perheitä tukeva hanke. Seurakunnat toteuttavat tuotoilla monipuolisia tapahtumia ja toimintoja perheiden hyväksi ympäri Suomen. Suurin osa tuotosta ohjataan Kirkon Ulkomaanavun ruohonjuuritason työhön kehittyvissä maissa.

”Keräsimme tänä vuonna varoja vanhemmuuden tukemiseen teemalla SINÄ RIITÄT hyvään vanhemmuuteen. Yhteisvastuukeräys katsoi tärkeäksi olla helpottamassa perheiden arkea yhteistyössä perhetyöhön erikoistuneiden kumppaneidemme Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Pelastakaa Lapset ry:n, Kirkon Ulkomaanavun ja seurakuntien perhetyön kanssa”, sanoo Kirkkopalvelujen keräysjohtaja Tapio Pajunen.

Keräyksen aktiivisimpaan aikaan iskeneen koronakriisin vuoksi kaikki lähikeräystoimet jouduttiin keskeyttämään. Samaten lukuisat konsertit, myyjäiset ja tapahtumat jouduttiin perumaan. Erityisen suuren loven keräystulokseen aiheuttivat äitienpäivätapahtumien perumiset ympäri Suomen. Tällä oli luonnollisesti vaikutusta keräystulokseen, joka pienentyi viimevuotisesta kolmanneksella jääden 1.995.818 euroon.

”Vaikka Yhteisvastuun keskeinen tehtävä on kerätä varoja vaikeassa elämäntilanteessa olevien ihmisten auttamiseen, halusimme toimia vastuullisesti ja minimoida keräystoimien aiheuttamat riskit”, keräysjohtaja Pajunen kertoo.

 Hätäapua, toimeentulotukea ja jatkoa koulunkäynnille

Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 60 prosentilla tuetaan lapsiperheitä Kirkon Ulkomaanavun kohteissa maailman köyhillä katastrofialueilla.

 ”Koronaviruksen myötä hidastunut talous ja koronarajoitukset ovat vieneet monilta vanhemmilta toimeentulon toimintamaissamme, joista useissa rajoitukset ovat jatkuneet tauotta maaliskuusta asti. Yhteisvastuuvaroilla olemme pystyneet toimittamaan hätäapua ja tukemaan perheiden toimeentuloa sekä lasten koulunkäynnin jatkumista koulujen ollessa kiinni”, kertoo Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva.

Keräyksen kotimaiset kumppanit Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset ry tehostavat lapsiperheitä tukevia toimintojaan 20 prosentilla keräytyistä varoista. Käytännön tukitoimet käynnistyvät pilottihankkeina vuoden 2021 alkukuukausina.

Loput 20 prosenttia varoista käytetään seurakunnissa tehtävään, vanhemmuutta tukevaan työhön. Seurakunnat ideoivat ja käyttävät varat vaihtelevin tavoin. Esimerkiksi Heinolassa pikkulasten vanhemmat pääsivät menneellä viikolla nauttimaan vapaaillasta musiikin ja illallisen merkeissä samalla kun perheen pikkuväelle oli järjestetty lastenhoito.

Vuoden 2020 keräystulos luovutettiin keräyksen suojelijalle, tasavallan presidentti Sauli Niinistölle 13.11.2020.

Ensi vuonna Yhteisvastuukeräys tukee taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä. 7.2.2021 alkavaa keräystä suunniteltaessa on jo monin tavoin valmistauduttu siihen mahdollisuuteen, ettei lähikeräyksiä voida ensi keväänäkään tehdä.

AVAA LIITE: Yhteisvastuukeräyksen tulokset seurakunnittain ja hiippakunnittain vuonna 2020 ja 2019

Lisätietoa:

Tapio Pajunen, keräysjohtaja, Kirkkopalvelut ry
tapio.pajunen@yhteisvastuu.fi, p. 0400 870 041

Leena Piirto, viestintäjohtaja, Kirkkopalvelut ry
leena.piirto@kirkkopalvelut.fi, p. 040 182 7264

Sirpa Seppä, viestinnän suunnittelija, Kirkkopalvelut ry
sirpa.seppa@kirkkopalvelut.fi, p. 040 579 7290

yhteisvastuu.fi

Vapaasti ladattavissa olevia kuva-aineistoja ja logoja Yhteisvastuusta löytyy
Kirkkopalvelujen kuvapankista

Vapaasti ladattavissa olevia kuvia Yhteisvastuun vuoden 2020 ulkomaan esimerkkikohteesta Nepalista löytyy Kirkon Ulkomaanavun kuvapankista

Vuodesta 1950 toiminut Yhteisvastuu on lähimmäisenrakkauden kansanliike ja yksi Suomen suurimmista vuosittain järjestettävistä kansalaiskeräyksistä. Keräyksellä autetaan hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja kehitysmaissa. 60 % keräyksen tuotosta ohjataan vuosittain Kirkon Ulkomaanavun välityksellä katastrofiapuun. 40 % keräystuotosta jää Suomeen. Puolet vuoden 2020 keräyksen kotimaahan jäävästä osuudesta käytetään vanhemmuutta tukeviin toimenpiteisiin vuonna 2021 alkavan, vanhemmuutta tukevan hankkeen avulla. Hankkeen valtakunnallisina yhteistyökumppaneina ovat Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset ry. Toinen puolikas kotimaahan jäävästä osuudesta käytetään paikallisseurakunnan kautta paikallisiin vanhemmuutta tukeviin toimiin. Keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti. Vuoden 2021 Yhteisvastuukeräys alkaa 7.2.2021 kohteena vähävaraisten ikäihmisten tukeminen.