3. sija: Köyhyys iski eläkkeellä kuin leka

Yhteisvastuun ja Ilta-Sanomien kirjoituskilpailussa ikäihmisten köyhyyskokemuksista 2021 palkitut kirjoitukset.

3. sija: nimimerkki ”Eeva-Maija”

TÄSSÄ karu kertomus ikäihmisen köyhyydestä, joka iski kuin leka päähän eläkkeelle jäätyäni ja nyt koronalla höystettynä. Meitä on monta samassa jamassa, toiset vain ei kehtaa sanoa ääneen vaikenevat ja kärsivät.

Minun kohdallani eläke on alle 800 €/kk ja vain pieni asumistuki. Maksan tuosta velkaa, jota en itse aiheuttanut, ym. pakolliset kulut. Niinpä en tarvitse laskinta, mitä jää eläkkeestä, kun parhaana kuukautena hyvä jos jää pari kymppiä kuukaudeksi.

Menen kerran viikossa ruokajonoon hakemaan pussukan: toisinaan ilonpäivä kun on jugurttia, juustoa, leipää, joskin vanhentuneita muttei homeessa. Pihvejä en odota olevankaan, kun en niitä koskaan syönytkään, mutta homejuustot joka viikko ei enää maistu, ja vaara säilyttää jääkaapissa, kun päiväykset ohimenneet. Toive olisi joskus pussiin tonnikalapurkki, saisi sen vanhentuneen leivän päälle… se olisi juhlapäivä.

Pari kertaa kuukaudessa käyn kaupassa ja ostoslistoja en tarvitse. Piimän, maidon, jauhot ja pesuaineet muistaa ilmankin. Muutama kerta vuodessa EU-ruokapankista saa ruokatarvikkeita, mm. kaurahiutaleita, hernekeittoa ja perunahiutaleita, se onkin juhlaa pitkäksi aikaa.

Tekisi mieli joskus ostaa lankoja, joista neuloisi, tai kankaita, joista ompelisi, mutta ei voi, kun rahat ei riitä. Lääkäriin ei uskalla edes ajatella menoa, kun tulee perästä maksu, ja voi kauhistus, jos määräisi lääkkeitä – millä ne hakisi? Onneksi kolotukseen riittää käsikauppavalmiste ja on osattava vain kuunnella kipua.

OSAAN AVATA vanhan tietokoneen, lukea sieltä, kirjoittaa sekä maksaa laskut, siihenpä se sitten tyssääkin. Älypuhelimeen ei ole ollut varaa ja käteisellä ostan nuo parinkympin ostot. Olen tyytynyt näihin. Jos ei vain ole varaa, on turha päätään rasittaa. Mitään en enää omista ja turha rutista, kun olen vajonnut vanhana köyhyyteen, mutta onneksi en masennukseen.

Pidän mieleni kaikesta huolimatta valoisana ja toivon että kun aikani koittaa, lähden hymyssä suin ja voin sanoa eläneeni rikkaan elämän huolimatta köyhyydestä, joka tuli loppumetreillä tahtomattani mukaani.

Haaveilu sallittakoon. Jos saisin teiltä tuon palkintona olevan lahjakortin, ensimmäisenä tekisin ostoslistan järkeä käyttäen.

RAADIN ARVIO: Autenttisella äänellä kerrottu kokemus eläkeläisen tilanteesta ja mm. ruoka-avun tärkeydestä. Koskettavia esimerkkejä siitä, kuinka pienistäkin ilonaiheista voi joutua tinkimään.

Katso 3.4.2021 kirjoituskilpailu-uutinen ja linkit kaikkiin palkittuihin kirjoituksiin.

2. sija: Eniten vanhuudessa yllätti köyhyys

Yhteisvastuun ja Ilta-Sanomien kirjoituskilpailussa ikäihmisten köyhyyskokemuksista 2021 palkitut kirjoitukset.

2. sija: nimimerkki ”Yksi monista”

KOVIN monen eläkeläisen yllättää köyhyys, tuo sana, jota ei oikein uskalla sanoa ääneen.

Ei sovi suomalaiseen mentaliteettiin sanoa, että olen köyhä, mitä siitä nyt naapurit ja tuttavatkin ajattelisivat jos sen tunnustaisin. En puhu kenellekään mitään puutteessa elämisestäni, olen hiljaa ja kärsin. Yksin. Jos joku pyytää minua lähtemään kanssaan jonnekin eläkeläisten rientoihin tai matkalle, niin kyllä minä jotain keksin selitykseksi miksi en juuri nyt pääse lähtemään, mutta ehkä sitten seuraavalla kerralla lupaan tulla. Jos saan säästettyä, mutta tuskin se onnistuu.

Mikä minut sitten ajoi köyhyyteen? Ennen töissä käydessäni meillä oli sentään varaa joskus jonkinlaiseen luksukseenkin. Käytiin lomilla etelässä tai hiihtämässä Lapissa, ajoimme puoliuudella autolla ja kuviteltiin olevamme hyväosaisia. Meillä meni ns. aika hyvin tai ainakin minä niin luulin. Ei silti saatu mitään säästöön, ehkä olisi kannattanut säästää niiden matkojen hinta, mutta ei se silloin tullut mieleen. Luulimme että Suomi huolehtii myös eläkeläisistä, meillä sanotaan olevan hyvä sosiaali- ja terveydenhuolto.

Hyvä se saattaa ollakin, mutta kallis eläkeläiselle ja melko tehoton.

JÄIN YKSIN kun puoliso kuoli. Siihen asti meillä meni aika mukavasti, kun oli kahden ihmisen eläke, mutta valitettavasti sitä yhteistä aikaa eläkkeellä ei kestänyt kauan ja menetin hänet jo ensimmäisen eläkevuoden aikana. Sitten valkeni totuus, että rahat eivät riitä enää edes kohtuulliseen toimeentuloon.

On minulla sentään oma asunto-osake, josta tosin on vielä velkaa jäljellä. Talo on aika vanha ja nyt ovat alkaneet puhua siitä, että talon vesi- ja lämpöputket pitäisi saneerata ja se maksaa. Saan siitä niskoilleni aika suuren yhtiölainaosuuden, jota minun täytyy alkaa maksaa. Miten minä siitä selviän? Aivan pelottaa tulevaisuus. Ei olisi kannattanut sitä omakotitaloa myydä ja muuttaa kaupunkiin.

Onhan minulla kaksi lasta, jotka asuvat omillaan ja käyvät aina silloin tällöin katsomassa, mutta en minä heidän varaan voi mitään laskea. Heillä on oma elämänsä ja omat menonsa, miten he minua voisivat auttaa. Pikemminkin tuntuu olevan päinvastoin, vaikuttaa siltä, että odottavat minun auttavan heitä. Viime kesänä yksi lapsenlapsistani pääsi ripille ja minut kutsuttiin rippijuhliin. Sain vaivoin säästettyä ja annoin hänelle rippilahjaksi 100 €.

Se oli suuri summa minulle, mutta vaikutti siltä, että saajalleen se ei ollut minkään arvoinen. Toiset isovanhemmat olivat antaneet 500 €.

Mikä siinä sitten on, että se köyhyys minut yllätti? Siihen minulla on ollut aikaa tutustua yksin ollessani, sillä omistan onneksi tietokoneen ja taloyhtiössä on nettiyhteys, joka sisältyy vastikkeeseen. Olen todennut, että eläkkeet eivät vuosien varrella ole pahemmin nousseet, vain muutaman prosenttiyksikön näiden runsaan 6 vuoden aikana, jotka olen ollut eläkkeellä.

Palkat näyttävät nousseen huomattavasti enemmän. Syy tähän tilanteeseen on 1990-luvulla käyttöön otettu taitettu indeksi, joka pitää huolen siitä, että eläkkeet jäävät vuodesta toiseen jälkeen palkkakehityksestä. Köyhät eläkeläiset köyhtyvät vuodesta toiseen.

Myös verotus pitää huolen siitä, että eläkeläisköyhyys jatkuu. Olen veroprosenttilaskurilla laskenut, että jos eläkkeeni olisi palkkaa, niin saisin samalla bruttotulolla merkittävästi enemmän käteen:

– eläke 1500 €/kk, veroprosentti 16 %

– palkka 1500 €/kk, veroprosentti 5 %

Tuolla erotuksella maksaisin jo monia laskuja tai lääkkeitä. Miksi eläkeläisten täytyy maksaa kovempi vero tuloistaan, meillä on samat elinkustannukset kuin työssäkäyvillä.

Ymmärtäisin jollain lailla tuon ankaramman verotuksen jos Suomessa olisi eläkeläisillä joitain sellaisia etuja, joita ei työssäkäyvillä ole. Mutta niin ei valitettavasti ole. Joku on ehdottanut, että eroaisin kirkosta, mutta sitä en halua tehdä eikä se kirkollisvero paljon ole.

Lääke- ja maksukatto on Suomessa sama kaikille. Lääkkeiden maksukatto 579 € tekee ison loven eläkeläisen käytettävissä oleviin varoihin, samoin sairaanhoidon maksukatto 683 €, johon ei edes sisälly yksityislääkärissä käynnit eikä hammashoito. Ruotsissa vastaavat rajat ovat lääkkeiden osalta n. 240 €/12 kk ja sairaanhoidon osalta n. 115 €/12 kk, hoitopäivämaksu sairaalassa on Ruotsissa 10 €. Onko Suomen sosiaalihuolto ikäystävällinen ja onko ihme, että eläkeläiset eivät voi hyvin. Vastaukseni on ei, Suomi ei ole ikäystävällinen eikä eläkeläisten etuja aja kukaan.

ELÄKELÄISJÄRJESTÖT, joita on aivan liikaa, eivät aja eläkeläisten etuja. Niillä on hienolta kuulostavia tavoitteita: inhimillisyys, ikäystävällisyys, tasa-arvo, yhteisvastuullisuus, osallisuus. Kyllä kuulostaa hienoilta tavoitteilta, mutta kiinnostaisi tietää mitä ovat noiden tavoitteiden eteen tehneet. Enpä ole kuullut että mitään.

Ja miksi noita eläkeläisjärjestöjä on niin monia, eikö riittäisi yksi vahva järjestö eikä kymmenen tyhjänpäiväisten asioiden kanssa puuhastelevaa järjestöä.

RAADIN ARVIO: Hyvin tiivistetty kertomus sitä, kuinka eläkkeellä voi pudota köyhäksi keskiluokasta. Faktat paikallaan ja tuo esiin yksilön köyhyyden yhteiskunnalliset ja rakenteelliset taustat. Väliinputoajia on paljon.

Katso 3.4.2021 kirjoituskilpailu-uutinen ja linkit kaikkiin palkittuihin kirjoituksiin.

1. sija: Rajanpinta suakkuna

Yhteisvastuun ja Ilta-Sanomien kirjoituskilpailussa ikäihmisten köyhyyskokemuksista 2021 palkitut kirjoitukset.

  1. sija: Elina Kettunen, nimimerkki ”Murteet arvoon”

RETEN koitti outo aika uus’
ihan hirvittää tulevvaisuus.
Onhan tuo assii silläkkii lailla,
usseempi eläkeläinen on tietsikkoo vailla.

Ongelmantynkähän se just on tässä,
käsin oun kirjotustain vässeemässä.
Sähköseks’ elämämme muuttu tää,
oma tyhmyytein ihan hävettää.

Ei oo konetta, enkä ossoo nettii,
sen sijjaan räkneen ulukkoilu settii.
Koronan pirskatti, pahin aika tää,
senioritkin siis kurssittamatta jää.

Kirjottasin tok’, mut’ osote on W.W.Wee,
hittojakkaan tää tollo ei osotteella tee.
Enempi meijät pitäs’ huomijoon ottoo,
silti emme halluu riittoo, eikä sottoo.
Tuttavilta ilikii ei neuvoja pyytee,
toisen luokan kansalaiseks’ suottavat syytee.

Nyt mie lainoon sittaattii vähä,
lopettelen ihteni mollauksen tähän.
”Kun tyhmä äänensä vaientaa,
hän hiljasta viisasta muistuttaa.”

Eläke-euroilla kittuutan jollaki lailla,
suppee elämäni on mukavvuuksii vailla.
Helepotusta toi osa-aikatyö/eläkeviikolla olo,
sen takkii eläkesumma on melekosen nolo.
Katumuksen karvasta kakkuu syön,
monesti valavotuttaa lähes läpi yön.

Unliäkkeetki on turhan kallista,
eikä ou auttoo, jota perruuttelisin tallista.
Alennustuotteita kyttään kun hullu,
uus’ harrastus siitä on nyt tullu.

Leipäjono leivät tarjoo,
ussein sulattelen itsepakastettuu marjoo.
Sapuskapuolessa pihtoo en paljoo,
huushollistain löyvä et ies saunakaljoo.

Äskettäin hammasta mahottomasti särki,
männä ol’ hermot ja jälellä oleva järki.
Päivystysajan lopultaki sain,
pyytelin ”tehkee nyt halavin juttu vain”.
No, rusahus kävi, hammas tuas lähti.
silimissä välähti kirkas Pohjan tähti.
Kohta on täysin hamppaaton suu,
hymyt ja ilonaihheet unohtuu.

Pärstä on kun Pakanamuan kartta,
noitoo muistutan, etin jo luuttaani vartta.
Myötämieltä kaippoon ja jottain muuta,
töyttään pellolle, ihhailen täyskuuta.

Hämmenin uamulla kaurapuurroo,
jotennii muistutan myös puol’sokkeeta ja
milteipä kuurroo.

Liäkärille mänölle ei ou nyt varroo,
kuulehan assiissa en hitustakkaa narroo.

Jospa häntä vaikka Lotossa voitan,
piätä häntee heti ajan kyllä soitan.

Mahottoman mojovvoo on eläkkeellä kellii,
yölläki voin keitellä ihaninta vellii.
Suapi niät huilata sillon kun tahttoo,
eikä pomo tekemissiini korvajuuressa jahttoo.

Oonhan saituri, pihi ja tarkka,
kaunniissa muistoissani Suomen markka.

RAADIN ARVIO: Erittäin hyvin kirjoitettu, murteella ja runomitalla ilakoiva kuvaus vaikeista asioista ja tilanteista, vaikka onkin huumorilla höystetty. Kiinnostavaa myös kokemus digisyrjäytymisestä.

Katso 3.4.2021 kirjoituskilpailu-uutinen ja linkit kaikkiin palkittuihin kirjoituksiin.

KIITOS köyhyysteemaiseen kirjoituskilpailuun osallistuneille. Tekstit paljastavat ikäihmisen elämän varjopuolet.

Yhteisvastuun ja Ilta-Sanomien järjestämään kirjoituskilpailuun vanhuuden köyhyydestä osallistui 34 kirjoittajaa. Teksteissä paljastui ikäihmisten elämän varjopuoli: sairastaminen ja sen kalleus, yksinäisyys, pakko turvautua ruoka-apuun, harrastuksista tinkiminen, eläkkeiden tiukka verotus.

Valtaosa kirjoittajista oli naisia, ja moni oli joutunut kokemaan, kuinka kotiäidin ura palkitaan niukkana eläketurvana. Eläkekertymä on jäänyt pieneksi, ja jos on jäänyt leskeksi ja eronnut, tulotaso on yksin paljon pienempi kuin keski-iässä.

– Kyse ei läheskään aina ole yksilön valinnoista, vaan selkeästi ns. rakenteellisesta köyhyydestä, josta osa kirjoittajista hyvin omakohtaisesti ja käytännön esimerkein kirjoittaa, huomauttaa Kirkkopalveluja raadissa edustanut diakoniajohtaja Seppo Sulkko.

Osassa kirjoituksista tuotiin esiin myös ikäihmisten syrjäytyminen digitalisoituvasta maailmasta ja digitaitojen puute, joka lisää yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta – ja jopa taloudellisia vaikeuksia, kun esimerkiksi puhelinnumeron selvittäminen tai pankkipalvelujen hoitaminen maksaa puhelimella enemmän kuin internetin kautta.

Tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksen kohteeksi on valittu köyhät vanhukset. Tuotosta 60 prosenttia lahjoitetaan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon, mutta Suomeen jäävä osuus suunnataan ikäihmisten auttamiseen ja tukemiseen paikallisseurakuntien ja Kirkon diakoniarahaston kautta.

– Koronakriisi on kohdellut erityisen kovalla kädellä köyhiä vanhuksia, ja jo ennen pandemiaa ruoka-avun asiakkaissa suuri ryhmä oli ikäihmiset, perusteli Yhteisvastuun keräysjohtaja, sosiaalineuvos  Tapio Pajunen keräyksen alkaessa helmikuussa.

Kymmenen prosenttia tuotosta saa Seurakuntaopiston kokoama kansanopistoverkosto, joka alkaa järjestää vähävaraisille ikäihmisille maksuttomia kursseja digitaidoista ja taloudenhallinnasta.

LÄHES 40 prosenttia eläkeläisistä saa eläkettä alle 1 250 euroa kuussa. Moni jättää lääkkeitä ostamatta, koska rahat eivät riitä. Samoin rahan puute voi vaikuttaa ruoka­valioon. Näin taloudelliset vaikeudet johtavat terveyden heikkenemiseen.

– Vähävaraiset vanhukset ovat usein tilanteessa, jossa vaikeudet kasaantuvat. Työttömyyden jälkeen saattaa tulla sairauksia ja yllättäviä elämänkäänteitä. Sairauskierre apteekkilaskuineen voi suistaa monet velkakierteeseen, summasi Yhteisvastuukeräyksen esimies, piispa Matti Repo.

Palkitut ja linkit kirjoituksiin: 

  1. sija: Nimimerkki Murteet arvoon eli Elina Kettunen: Rajanpinta suakkuna
  2. sija: Yksi monista: Eniten vanhuudessa yllätti köyhyys
  3. sija: Nimimerkki Eeva-Maija: Köyhyys iski kuin leka

Kunniamaininta: Nimimerkki Vanhanaikainen: Eniten vanhuudessa yllätti köyhyys

Lue Ilta-Sanomien artikkeli palkituista kirjoituksista sekä kisan ykköspalkitun Elina Kettusen haastattelu Ilta-Sanomista 3.4.2021.

LÄMMIN KIITOS kaikille kilpailuun osallistuneille. Kaikkiin yhteystietonsa lähettäneisiin osanottajiin on oltu yhteydessä ja palkinnot toimitetaan huhtikuun aikana. 

Yhteisvastuukeräys 2021 käynnistyi 7.2. – Keräysvaroilla tuetaan vähävaraisia vanhuksia ja kohennetaan digivalmiuksia

7.2.2021 käynnistynyt Yhteisvastuukeräys kerää varoja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ikäihmisten auttamiseksi Suomessa ja maailmalla. Osa vuoden 2021 keräystuotoista ohjataan ikäihmisten digitaitoja edistäviin koulutuksiin. Yhteisvastuukeräyksen toteuttaman selvityksen mukaan merkittävä osa vanhuusväestöstä Suomessa syrjäytyy yhteiskunnan alati lisääntyvän digitalisaation takia.

Ikäihmisten ylivelkaantuminen on lisääntynyt meillä Suomessa, etenkin naisilla. 75 vuotta täyttäneiden naisten köyhyysriski on selvästi muuta väestöä korkeampi. Tämä ryhmä on myös yliedustettuna ruoka-avun asiakaskunnassa.

Taloudellisella niukkuudella on seurannaisvaikutuksia, joista keskeisenä ovat terveydelliset ongelmat.  Rahat eivät lukuisilla ikäihmisillä riitä välttämättömiinkään lääkkeisiin tai terveelliseen ruokaan. Köyhyys aiheuttaa myös sosiaalista syrjäytymistä sekä yksinäisyyttä.

”Vähävaraiset vanhukset ovat usein tilanteessa, jossa vaikeudet kasaantuvat. Työttömyyden jälkeen saattaa tulla sairauksia ja yllättäviä elämänkäänteitä. Sairauskierre apteekkilaskuineen voi suistaa monet velkakierteeseen”, toteaa Yhteisvastuukeräyksen 2021 esimiespiispa Matti Repo.

Tämänvuotisen Yhteisvastuukeräyksen kampanjateemana on ”Eniten yllätti köyhyys”, jolla halutaan kiinnittää huomiota elintason laskuun, joka yllättää monet ikäihmiset eläkeikään siirryttäessä.

Tutkimus: Lähes kolmasosa pitää digipalveluja liian haasteellisina

Yhteisvastuukeräyksen tekemän selvityksen mukaan merkittävä osa vanhuusväestöstä putoaa kelkasta yhteiskunnan alati lisääntyvän digitalisaation takia.

29 % tutkimukseen vastanneista yli 70-vuotiaista pitää uusien digipalvelujen, esimerkiksi verkkopankkien, julkisten sähköisten palvelujen, kuten Kelan tai kirjaston, palvelujen käyttöönottamista liian vaikeana. Tämä tarkoittaa neljännesmiljoonaa suomalaista ikäihmistä. Joka seitsemäs ikäihminen kokee, ettei saa tarvitsemaansa apua digipalveluiden käyttöön, kuten pankkiasioiden hoitamiseen.

”Digitalisaatio on hiipivää kehitystä, jossa kaikki peruspalvelut pankkipalveluista lähtien siirretään verkkoon. Verkkopalvelut hyödyttävät valtaosaa meistä. Samanaikaisesti ne, joilla ei ole varaa digilaitteisiin tai eivät hallitse niiden käyttöä, syrjäytyvät yhä jyrkemmin. Eriarvoistava digikuilu kulkee yhteiskunnassa läpi ikäluokkien, mutta huomattavin se on juuri ikäihmisillä”, tutkimusjohtaja Jaakko Kaartinen tutkimusyhtiö Insight360:stä kertoo.

Yhteisvastuukeräys toteutti kyselytutkimuksen yli 70-vuotiaiden ikäihmisisten digivalmiuksista ja haasteista digitalisaation keskellä. Kyselytutkimukseen osallistui kaikkiaan yli 500 yli 70-vuotiasta vastaajaa Suomessa. 80 prosenttia tutkimukseen osallistuneista oli sitä mieltä, että Yhteisvastuukeräyksen 2021 keräyskohteeksi valitut vähävaraiset ikäihmiset on onnistunut keräyskohde.

Digitaitojen valmennusta iäkkäille

Tämänvuotisen Yhteisvastuukeräyksen varoilla autetaan Suomessa asuvia vähävaraisia ikäihmisiä laaja-alaisesti. Heille muun muassa tullaan toteuttamaan maksuttomia koulutuksia digitaitoihin ja taloudenhallintaan.

”Usein huonossa taloudellisessa asemassa elävät vanhukset jäävät digitalisaation ulkopuolelle. Samalla he jäävät ulkopuolelle koko yhteiskunnasta”, toteaa ikätoveriensa syrjäytymisen puolesta huolta kantava arkkiatri Risto Pelkonen.

Yhteisvastuukeräyksen keräystuotoista 40 prosenttia lahjoitetaan Suomeen. Puolet Suomeen kohdistetuista keräystuotoista ohjataan paikallisseurakuntien ikäihmisiä tukeviin toimiin ja diakonia-avustuksiin.

Toinen puolisko vuoden 2021 Suomeen kohdistettavasta keräystuotosta jaetaan kotimaisille erityiskohteille. Puolet erityiskohdevaroista annetaan Kirkon diakoniarahastolle heikoimmassa asemassa olevien ikäihmisten auttamiseen yhteistyössä paikallisseurakuntien kanssa.

Toisen puolikkaan erityiskohdevaroista saa Seurakuntaopiston kokoama kansanopistoverkosto, jossa toteutetaan vuodesta 2022 alkaen maksuttomia digitaitoja ja taloudenhallintaa edistäviä koulutuksia vähävaraisille ikäihmisille. Opetuksessa keskitytään pankki-, Kela- ja virastoasiointiin tietokoneella sekä opastetaan digilaitteiden käytössä ja ongelmakohdissa.

60 prosenttia keräystuotosta kansainväliseen katastrofiapuun

Yhteisvastuullisen ihmisyyden keskeinen periaate on, että vaikeuksissa olevia ja hauraita autetaan. Sotien jälkeen perustettu Yhteisvastuukeräys auttoi aluksi sodan raskaista seurauksista toipuvaa Suomea. Tuolloin Suomi oli ulkomailta tulevan avun kohteena. Maamme vaurastui ja sosiaaliturvamme kattavuus vahvistui. Vuodesta 1963 alkaen keräyksen tuottoa on ohjattu vastavuoroisesti myös kehittyvien maiden auttamiseen.

”Yhteisvastuu tarkoittaa sitä, että näemme oman kuplamme yli maamme rajojen ulkopuolelle. Meillä on oltava tahtoa huolehtia myös niistä ihmisistä, jotka elävät niukkaa ja vaikeuksien täyttämää elämää kaikkein hauraimmissa valtioissa. Koronaepidemia on koetellut erittäin kovasti näiden maiden vanhuksia”, sanoo Yhteisvastuukeräyksen keräysjohtaja, sosiaalineuvos Tapio Pajunen.

Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 60 prosenttia ohjataan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon. Rahaston tuella hätäaputyö voidaan katastrofitilanteissa käynnistää nopeasti. Tämänvuotisessa keräyksessä huomioidaan erityisesti ikäihmisten hauras asema kriisialueilla, ja esitellään Kirkon Ulkomaanavun työtä Ugandan pakolaisasutusalueilla.

”Vanhusten huomioiminen katastrofiavussa on erityisen tärkeää. Pakolaistilanteessa perheet saattavat hajota, ja yhteisön vanhimmista huolehtiminen ei perinteiseen tapaan onnistu. Puute ruuasta ja lääkkeistä on arkipäivää esimerkiksi Ugandan pakolaisasutusaleilla”, Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg kertoo.

Vuoden 2021 Yhteisvastuukeräyksen esimiehenä toimii Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo. Keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Presidentti Niinistön Yhteisvastuukeräyksen avaustietoisku näytetään Ylen TV1-kanavalla keräyksen avauspäivänä klo 12.00 ja klo 20.24.

Keräyskausi: 1.1.2021 – 31.12.2021 välillä annetut lahjoitukset ohjataan vähävaraisten ikäihmisten auttamiseen. Varsinainen Yhteisvastuu-kampanja aktiviteetteineen käynnistyy joka vuosi helmikuun ensimmäisenä sunnuntaina.

#enitenyllättiköyhyys #yhteisvastuu2021

Twitter Facebook Instagram

yhteisvastuu.fi

Lisää Yhteisvastuukeräyksestä 2021:

Lisätiedot:

Kuvat:

Yhteisvastuukeräys on vuodesta 1950 toiminut lähimmäisenrakkauden kansanliike ja yksi Suomen suurimmista vuosittain järjestettävistä kansalaiskeräyksistä. 7.2.2021 alkava keräys kerää varoja kaikkien heikoimmassa oleville vähävaraisille vanhuksille Suomessa ja maailmalla. Keräyksen tuotosta 60 prosenttia ohjataan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon, josta hätäaputyö voidaan katastrofitilanteissa käynnistää nopeasti kriisialueilla. 20 prosenttia vuoden 2021 keräystuotosta jaetaan kotimaisille erityiskohteille. Puolet Kirkon diakoniarahastolle heikoimmassa asemassa olevien ikäihmisten auttamiseen yhteistyössä paikallisseurakuntien kanssa. Toinen puolikas Seurakuntaopiston kokoamalle kansanopistoverkostolle, joka toteuttaa maksuttomia digitaitokoulutuksia vähävaraisille ikäihmisille vuodesta 2022 alkaen. 20 prosenttia keräystuotoista ohjataan paikallisseurakuntien ikäihmisiä tukeviin toimiin ja diakonia-avustuksiin Suomessa. Keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Vuoden 2021 keräyksen esimiehenä toimii Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo. yhteisvastuu.fi

Kirkon Ulkomaanapu on Suomen suurin kehitysyhteistyöjärjestö ja toiseksi suurin katastrofiavun antaja. Se kuuluu kirkollisten avustusjärjestöjen kansainväliseen verkostoon ACT-allianssiin. kirkonulkomaanapu.fi

Insight360 on Kirkkopalvelut-konserniin kuuluva tutkimusyhtiö. Insight360 toteutti Yhteisvastuukeräykselle joulukuussa 2020 ja tammikuussa 2021 ikäihmisille suunnatun kyselytutkimuksen, jossa kerättiin tietoja siitä, miten yli 70-vuotiaat suomalaiset suhtautuvat digitalisaatioon ja sen vaikutuksiin omaan elämäänsä. insight360.fi 

Yhteisvastuukeräyksen valtakunnallinen organisoija Kirkkopalvelut ry on hyvinvointi- ja koulutuspalvelujen tuottaja, hyväntekeväisyystoimija sekä seurakuntien ja kristillisten toimijoiden valtakunnallinen yhteistyö- ja palvelujärjestö. Kirkkopalvelut tarjoaa Seurakuntaopistossa ammattikoulutusta vuosittain 3500 opiskelijalle. Seurakuntaopisto on Suomen suurin vapaan sivistystyön tarjoaja, jonka lyhytkursseihin osallistuu tuhansia opiskelijoita joka vuosi. Valona-hyvinvointi palvelee varhaiskasvatus-, lastensuojelu- ja vanhuspalveluilla. Organisoimme Yhteisvastuukeräyksen sekä Kotimaanapu-, Ruoka-apu.fi- ja Vapaaehtoistyo.fi -palvelut. Lisäksi järjestämme Kirkkopäivät ja Tiekirkko-toimintaa. Meillä on monipuolista hanke- ja kehittämistyötä. Kirkkopalvelujen omistama Kotimaa Oy on kustannusyhtiö ja viestinnän asiantuntijapalveluyritys. Kirkkopalvelut työllistää 412 työntekijää ja sen jäseninä on 318 seurakuntaa ja 81 järjestöä. Kirkkopalvelujen liikevaihto vuonna 2019 oli 38,1 miljoonaa euroa. kirkkopalvelut.fi

Eniten vanhuudessa yllätti köyhyys -kirjoituskisa

Osallistu Ilta-Sanomien ja Yhteisvastuukeräyksen kirjoituskilpailuun vanhuusiällä kohdatusta köyhyydestä.

Kirjoita omasta tai lähipiirisi kokemuksista. Miten ikäihmisenä kohdattu köyhyys on yllättänyt sinut tai läheisesi? Miten taloudellinen ahdinko näkyy arkisissa valinnoissasi? Oletko joutunut luopumaan vaikkapa lääkkeiden tai muiden välttämättömyyksien ostosta taloustilanteen takia? Mitkä asiat ovat johtaneet köyhyyden kokemukseen? Miten olet selviytynyt? Entä oletko kokenut tippuneesi kelkasta nopeasti digitalisoituneessa yhteiskunnassa varattomuuden ja ikääntymisen seurauksena?

Haluamme nostaa esiin karuja totuuksia ikäihmisten köyhyyskokemuksista. Pääpaino on itse kertomuksella, ei niinkään kirjoitustaidoilla.

Kolme parasta kirjoitusta palkitaan kukin 300 euron arvoisella lahjakortilla elintarvikeliikkeeseen. Ilta-Sanomat julkaisee kirjoituskisaan osallistuneita tekstejä huhtikuusta 2021 alkaen. Tekstejä voidaan editoida niin, ettei sisältö muutu. Palkittaville ilmoitetaan henkilökohtaisesti ennen kirjoitusten julkaisemista.

Ilta-Sanomilla ja Yhteisvastuukeräyksellä on oikeus julkaista katkelmia teksteistä nimettöminä omissa viestintäkanavissaan ilman erillistä korvausta tai kirjoittajan suostumusta. Mahdolliseen muuhun käyttöön pyydetään lupa erikseen.

OHJEET

Kirjoita maksimissaan 5 000 merkin mittainen teksti (sisältäen välilyönnit eli noin kaksi ”vanhaa kirjoitusliuskaa”) ja lähetä se maanantaihin 8.3.2021 mennessä otsikolla ”Tarina” osoitteeseen yhteisvastuu@yhteisvastuu.fi 

Liitä viestiin yhteystietosi ja mahdollinen nimimerkkisi, mikäli et halua nimeäsi julkisuuteen tekstin mahdollisen julkaisun yhteydessä.

Voit lähettää kirjoituksen myös postiosoitteeseen:
Yhteisvastuu / Tarina, Järvenpääntie 640, 04400 Järvenpää.

Yllätä meidät koskettavalla tarinallasi vanhuusköyhyydestä!

Virpi Miettinen: ”Tili on usein kuun lopussa aivan tyhjä.”

VIRPI MIETTINEN, 74, Porvoosta tuli tunnetuksi Miss Suomena 1965. Missivuosi ja siitä alkanut 50-vuotinen mallin ura kuljettivat ympäri maailmaa.

”Olin ammatissani kunnianhimoinen. Työn vaatimaa hoikkuutta ylläpidettiin lääkärin määräämillä laihdutuslääkkeillä. Lopulta ne sairastuttivat ja veivät elämäni kuuden vuoden ajaksi sekasortoon. Sitten täydellinen raitistuminen ja uskoon tulo pelastivat elämäni.”

90-luvun lamavuosina Miettisen talouden romahdutti hänen takaamansa laina, joka lankesi hänen maksettavakseen. Asunto, säästöt ja koko siihenastinen elämäntyö menivät.

”Pankkialalla olleen ystävättäreni tuella hankkiuduin velkasaneeraukseen, jonka selvitin kolmessa vuodessa. Painolasti putosi, mutta vähävaraisuus jäi pysyväksi.”

”Aikoinaan mallin töitä ei katsottu ammatiksi, joten eläkettä kertyi vasta työuran loppuajoista. Ruoka-apukin on tullut tutuksi eläkkeelle pääsyn jälkeen.”

”Kuitenkin olen kiitollinen siitä, miten asiat nykyisin ovat. Suuri onnenaihe lastenlasten ohella on aikuisella iällä löytynyt öljyväritaulujen maalaus. Juuri ihmettelin iltaruskossa sitä, kuinka Jumala on niin hieno maalari.

Ehkä tällä hetkellä elämässä on vaikeinta yksinäisyys, joka korona-aikana on korostunut. Mutta saman ovat kokeneet kaikki muutkin ikäihmiset.”

KATSO Ylen kanavilla ja Yle Areenassa nähtävä dokumentti Virpi Miettisestä. Köyhyys yllätti matkan varrella vuoden 1965 Miss Suomen. Sairaus, epäonnistumiset ihmissuhteissa ja taattu laina johtivat elämäntyön menettämiseen. Valoa Virpi on löytänyt taiteesta ja muiden auttamisesta.

 

SOME-PEUKUTUS EI RIITÄ – NYT TARVITAAN RAHAA!

Hädässa olevat vanhukset Suomessa ja maailmalla tarvitsevat apuasi. Tule mukaan Yhteisvastuuseen ja lahjoita MobilePayllä numeroon 85050 tai netin kautta: yhteisvastuu.fi/yvKIITOS! Kirkkopalvelujen keräysluvat RA/2020/639 ja ÅLR 2020/4355. 

 

Risto Pelkonen: ”Vanhusten suuri osuus ruoka-avun asiakkaista on traagista.”

Lääkärikuntamme vanhin, arkkiatri Risto Pelkonen, määritteli Yhteisvastuun pyynnöstä hyvän elämän reseptin ikäihmisille.

Haastattelun alkajaisiksi Pelkonen, 89, kyseenalaistaa koko ikäihmis- tai vanhuskäsitteen:

”Ikään kuin vanhat ihmiset olisivat jotain muuta kuin nuoret. Kaikki me olemme yhtä. Ikääntyminen on rikkautta, mutta se voi koetella voimia. Mitä kauemmin elää, sitä enemmän ehtii sairastaa.”

Pelkosen mielestä hyvään elämään – missä iässä tahansa – kuuluu rohkeus tehdä se, mikä on mahdollista ja malttia tyytyä siihen, mille ei voi mitään. ”On oltava sekä rohkea että nöyrä.”

Koti on vanhan ihmisen paikka

Pelkonen puhuu vahvasti kotona asumisen puolesta niin pitkään kuin se suinkin on mahdollista.

Kotona kullakin paras, sanoo sananlasku. Siellä pärjää huonokuntoisenakin, kun saa tarpeelliset palvelut. Esteettömyys on tärkeää kodissa ja arjen ympäristössä. Syrjäytyminen pilaa terveyden ja elämän ilon.”

Ikäihmisillä tulee olla mahdollisuus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon, Pelkonen painottaa. Esteettömyydestä huolehtiminen on yhteiskunnan asia. Siinä vanhusneuvostoilla on tärkeä rooli.

”Kun tulee pitkäaikaishoidon aika, senkin on oltava kodinomainen.”

Vanhukset eivät kuulu ruokajonoihin

Vanhusten suuri osuus ruoka-avun tarvitsijoista on Pelkosen mielestä traagista.

”Turvautuminen leipäjonoon on nöyryyttävä kokemus kenelle tahansa. Ei sinne kukaan mene tuttaviaan tapaamaan. Puute ja nälkä ajavat. Tilastot kertovat, että moni vanha ihminen elää köyhyydessä. Kun köyhyys ja yksinäisyys kulkevat rinnakkain, kaukana ovat elämän merkitys ja toivo. Siitä on kysymys tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksessäkin.”

Olkoon esimerkkinä sairauksien hoitoon tarvittavat lääkkeet. Ne voivat viedä kenen tahansa talouden miinukselle. ”Paras tapa vaikuttaa lääkkeiden hintaan on omavastuuosuuden pienentäminen. Korkea omavastuu vie monelta vanhukselta viimeisetkin rovot”, arkkiatri pohtii.

Pelkosen mielestä ikäihmisen ahdasta elämää voidaan parantaa yhteiskunnan tukitoimilla. Ensin on kuitenkin löydettävä sairaanhoitoa, sosiaaliturvaa ja huolenpitoa tarvitsevat iäkkäät.

”Selkeästi nimetyllä toimijalla on oltava kokonaisvastuu oman kunnan tai kaupungin iäkkään väestön hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmän toimivuudesta. Jokaisella on oikeus riittävään hoitoon ja huolenpitoon”, Pelkonen peräänkuuluttaa ja jatkaa: ”Monin paikoin asiat ovat jo hyvin hallinnassa.”

Sinut itsensä kanssa, osana joukkoa

Pelkosesta hyvä elämä on sitä, että tulee toimeen itsensä kanssa, että kuuluu joukkoon ja että voi tehdä hyvää toiselle.

”Ihminen elää toisen ihmisen kautta. Tahaton yksinäisyys ei ole kenellekään hyväksi. Nuorten ja vanhojen vuorovaikutuksessa on hyvän elämän perusta. Kun nuoret lähtevät kotikonnuiltaan kaupunkikeskuksiin opiskelemaan ja etsimään omaa elämää, vanhukset jäävät kotiseudulleen. Yksin.”

”Vapaaehtoistyön, vanhusneuvostojen ja seurakuntien merkitys on hyvin suuri yksinäisyyden torjumiseksi. Kysymys on tässäkin yhteisvastuusta.”

JÄLKIKIRJOITUS: Vanhuus on aarrearkku

”Olen ikikiitollinen siitä, että olen saanut elää näin vanhaksi. Vanhana on hyvä olla, kun on kohtuullisen terve. Ympäröivää ja omaa sisäistä maailmaa saa tarkastella kaikessa rauhassa kokemuksen kartuttaman hiljaisen tiedon kautta. Hengissä olen. Paljon nähnyt ja kuullut ja monesta luopunut. Tätä on minun vanhuuteni.

Hyvää mieltä tuottaa se, että ikäihmisiä kunnioitetaan turuilla ja toreilla. Aina kohtaa huomaavaisia ihmisiä. Vanhuuden kunnioitus on olennainen osa sukupolvesta toiseen siirtyvää arvokasta perinnettä.”

SOME-PEUKUTUS EI RIITÄ – NYT TARVITAAN RAHAA!

Hädässa olevat vanhukset Suomessa ja maailmalla tarvitsevat apuasi. Tule mukaan Yhteisvastuuseen ja lahjoita MobilePayllä numeroon 85050 tai netin kautta: yhteisvastuu.fi/yvKIITOS! Kirkkopalvelujen keräysluvat RA/2020/639 ja ÅLR 2020/4355. 

 

Marian köyhä arki Ugandassa: 5,25 euroa kuussa ruokaan lapsenlapsille ja itselle

Köyhyys on Ugandaan naapurimaista saapuneiden vanhusten suurin haaste. Uganda tarjoaa suojaa yli miljoonalle kotimaidensa konflikteja paenneelle pakolaiselle.

Yksi Ugandaan asettuneista pakolaisvanhuksista on Maria Nyrambagazohe, 67. Maria asuu Kyakan pakolaisasutusalueella kahden lapsenlapsensa, 8-vuotiaan Anariten ja 10-vuotiaan Sylvesterin kanssa. Kolmikko onnistui pakenemaan Kongon väkivaltaisuuksia Ugandaan vuonna 2018. Marian aviomies ja kaksi poikaa kuolivat levottomuuksissa, eikä Maria tiedä vieläkään missä hänen tyttärensä, lastenlasten äiti, on. Tai onko hän elossa.

Maria huolehtii lastenlapsistaan yksin. Terveysongelmat ja pula lääkkeistä varjostavat elämää. Marialla on paljon kipuja, joiden takia kotitöiden tekeminen on vaikeaa. Lapset joutuvat tekemään suuren osan kotitöistä.

Jatkuva pula ruoasta verottaa voimia. Marian kolmihenkinen ruokakunta saa 21 000 Ugandan shillinkiä eli noin 5,25 euroa kuukaudessa ruokaan Maailman ruokaohjelman avustuksena. Summa riittää kahdeksaan kiloon maissijauhoa tai papuja; lihaa sillä saisi 1,5 kiloa.

Maria on kiitollinen Ugandan tarjoamasta turvasta lapsenlapsilleen ja itselleen. Mutta ikävä on suuri: “Ajattelen perhettäni joka päivä. Lapset kyselevät milloin tapaavat taas äitinsä.”

KATSO Ylen kanavilla ja Yle Areenassa esitettävä dokumentti Mariasta. Maria, 67 vuotta, asuu kahden lapsenlapsensa kanssa pakolaisasutusalueella Ugandassa. Arki on kovaa, puutetta on sekä ruuasta että lääkkeistä. Lasten koulunkäynti luo toivoa tulevaisuuteen. Kirkon Ulkomaanapu KUA työskentelee yhteisvastuuvaroin Ugandassa erityisesti pakolaisasutusalueilla. Hätäapua annetaan kaikista haavoittuvimmassa asemassa oleville katastrofien uhreille. Lisäksi KUA tukee lasten ja nuorten koulunkäyntiä.

SOME-PEUKUTUS EI RIITÄ – NYT TARVITAAN RAHAA!

Hädässa olevat vanhukset Suomessa ja maailman katastrofialueilla tarvitsevat apuasi. Tule mukaan Yhteisvastuuseen ja lahjoita MobilePayllä numeroon 85050 tai netin kautta: yhteisvastuu.fi/yvKIITOS! Kirkkopalvelujen keräysluvat RA/2020/639 ja ÅLR 2020/4355. 

 

Esimiespiispa Matti Repo: Kannetaan Yhteisvastuuta vähävaraisten vanhusten puolesta!

”Eniten vanhuudessa yllätti köyhyys” on liian usein totta niin Suomessa kuin maailmalla”, toteaa Yhteisvastuun 2021 esimies, piispa Matti Repo.

Syyt ovat monet. Elämässä kohdataan sairauksia, työttömyyttä ja yllättäviä elämänkäänteitä. Sairauskierre apteekkilaskuineen saattaa suistaa velkakierteeseen. Työelämäaikaan otettuja lainoja onkin vaikea hoitaa, jos työura katkeaa ennenaikaisesti.

Eläkkeet ovat pieniä, asumiskustannukset hyvinkin suuria, syrjäkylältä kirkolle hissitaloon muuttaminen vaatii rahaa. Korona-aikana on kohdattu uudenlaista nälkää. Ruokakasseja on kannettu oville, joita ovat olleet avaamassa niin lapsiperheet kuin vanhukset. Ruoka-avun asiakkaissa suurin yksittäinen ryhmä on vähävaraiset vanhukset.

Koronatilanne on lisännyt myös yksinäisyyden kokemuksia, ”kukaan ei välitä, kenellekään en ole tärkeä”. Kokonaisvaltainen, arvostava toisen ihmisen kohtaaminen hädässä on diakonian ydinosaamisaluetta.

Myös Ugandassa vanhukset kokevat yksinäisyyttä, köyhyyttä ja nälkää. Vaikka ilmastonmuutos on koronan takia jäänyt taka-alalle, se on ongelma, joka lisää eriarvoistumista maailmassa.

Yhteisvastuukeräyksen kantava voima on, että sen kautta voi auttaa lähimmäisiä sekä Suomessa että maailmalla. Ei ajatella vain ”meidän kylää, meidän kaupunkia ja meidän maata”, vaan ihmiskunnan ykseyttä. Olemme yhtä koko ihmiskunnan kanssa.

Kiitos, että olet osa lähimmäisenrakkauden kansanliikettä!

Matti Repo, Tampereen hiippakunnan piispa,
Yhteisvastuukeräyksen 2021 esimies 

KATSO Ylen kanavilla ja Yle Areenassa nähtävä piispan tietoisku.

SOME-PEUKUTUS EI RIITÄ – NYT TARVITAAN RAHAA!

Hädässa olevat vanhukset Suomessa ja maailmalla tarvitsevat apuasi. Tule mukaan Yhteisvastuuseen ja lahjoita MobilePayllä numeroon 85050 tai netin kautta: yhteisvastuu.fi/yvKIITOS! Kirkkopalvelujen keräysluvat RA/2020/639 ja ÅLR 2020/4355. 

 

Vuoden 2022 Yhteisvastuukeräyksen kumppanihaku meneillään

Vuoden 2022 Yhteisvastuukeräyksellä autetaan koronan seurauksista kärsiviä lapsia ja nuoria

Yhteisvastuukeräys hakee järjestökumppania vuonna 2022 toteutettavan keräyksen kotimaiseksi valtakunnalliseksi kumppaniksi. Keräyksen teemana/kohderyhmänä on Koronan seurauksista kärsivien lasten ja nuorten auttaminen.

Osuus keräyksen tuotosta kohdentuu valittavan kumppanin Suomessa toteuttamaan hankkeeseen/toimintaan, jolla autetaan keräyksen kohderyhmää.

Kumppani osallistuu sovitusti resurssiensa puitteissa myös kampanjan ja keräyksen valmisteluun, toteutukseen ja viestintään.

Kumppanihakuun voit osallistua täyttämällä sähköisen lomakkeen ja palauttamalla sen 12.2.2021 mennessä.

Pyydämme varautumaan myös mahdollisiin hakemukseen liittyviin tarkennus- ja lisäselvityspyyntöihin.

Päätös valinnasta tehdään maaliskuun 2021 aikana. Kaikille hakijoille ilmoitetaan valinnasta.

Tarkempaa tietoa aiheesta oheisessa liitteessä.

Hae kumppanuutta tästä avautuvalla sähköisellä lomakkeella 12.2.2021 mennessä. 

Yhteisvastuukeräyksellä kerättiin kaksi miljoonaa euroa tukeen lapsiperheille

Yhteisvastuukeräyksen 2020 kohteena oli vanhemmuuden tukeminen Suomessa ja maailmalla. Koronakevät keskeytti hyvin startanneen kampanjan lähikeräykset ja tiputti keräystuloksen yli miljoonalla eurolla viimevuotisesta. Kahden miljoonan euron keräystuotoilla rahoitetaan vuonna 2021 starttaava Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Pelastakaa Lapset ry:n perheitä tukeva hanke. Seurakunnat toteuttavat tuotoilla monipuolisia tapahtumia ja toimintoja perheiden hyväksi ympäri Suomen. Suurin osa tuotosta ohjataan Kirkon Ulkomaanavun ruohonjuuritason työhön kehittyvissä maissa.

”Keräsimme tänä vuonna varoja vanhemmuuden tukemiseen teemalla SINÄ RIITÄT hyvään vanhemmuuteen. Yhteisvastuukeräys katsoi tärkeäksi olla helpottamassa perheiden arkea yhteistyössä perhetyöhön erikoistuneiden kumppaneidemme Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Pelastakaa Lapset ry:n, Kirkon Ulkomaanavun ja seurakuntien perhetyön kanssa”, sanoo Kirkkopalvelujen keräysjohtaja Tapio Pajunen.

Keräyksen aktiivisimpaan aikaan iskeneen koronakriisin vuoksi kaikki lähikeräystoimet jouduttiin keskeyttämään. Samaten lukuisat konsertit, myyjäiset ja tapahtumat jouduttiin perumaan. Erityisen suuren loven keräystulokseen aiheuttivat äitienpäivätapahtumien perumiset ympäri Suomen. Tällä oli luonnollisesti vaikutusta keräystulokseen, joka pienentyi viimevuotisesta kolmanneksella jääden 1.995.818 euroon.

”Vaikka Yhteisvastuun keskeinen tehtävä on kerätä varoja vaikeassa elämäntilanteessa olevien ihmisten auttamiseen, halusimme toimia vastuullisesti ja minimoida keräystoimien aiheuttamat riskit”, keräysjohtaja Pajunen kertoo.

 Hätäapua, toimeentulotukea ja jatkoa koulunkäynnille

Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 60 prosentilla tuetaan lapsiperheitä Kirkon Ulkomaanavun kohteissa maailman köyhillä katastrofialueilla.

 ”Koronaviruksen myötä hidastunut talous ja koronarajoitukset ovat vieneet monilta vanhemmilta toimeentulon toimintamaissamme, joista useissa rajoitukset ovat jatkuneet tauotta maaliskuusta asti. Yhteisvastuuvaroilla olemme pystyneet toimittamaan hätäapua ja tukemaan perheiden toimeentuloa sekä lasten koulunkäynnin jatkumista koulujen ollessa kiinni”, kertoo Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva.

Keräyksen kotimaiset kumppanit Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset ry tehostavat lapsiperheitä tukevia toimintojaan 20 prosentilla keräytyistä varoista. Käytännön tukitoimet käynnistyvät pilottihankkeina vuoden 2021 alkukuukausina.

Loput 20 prosenttia varoista käytetään seurakunnissa tehtävään, vanhemmuutta tukevaan työhön. Seurakunnat ideoivat ja käyttävät varat vaihtelevin tavoin. Esimerkiksi Heinolassa pikkulasten vanhemmat pääsivät menneellä viikolla nauttimaan vapaaillasta musiikin ja illallisen merkeissä samalla kun perheen pikkuväelle oli järjestetty lastenhoito.

Vuoden 2020 keräystulos luovutettiin keräyksen suojelijalle, tasavallan presidentti Sauli Niinistölle 13.11.2020.

Ensi vuonna Yhteisvastuukeräys tukee taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä. 7.2.2021 alkavaa keräystä suunniteltaessa on jo monin tavoin valmistauduttu siihen mahdollisuuteen, ettei lähikeräyksiä voida ensi keväänäkään tehdä.

AVAA LIITE: Yhteisvastuukeräyksen tulokset seurakunnittain ja hiippakunnittain vuonna 2020 ja 2019

Lisätietoa:

Tapio Pajunen, keräysjohtaja, Kirkkopalvelut ry
tapio.pajunen@yhteisvastuu.fi, p. 0400 870 041

Leena Piirto, viestintäjohtaja, Kirkkopalvelut ry
leena.piirto@kirkkopalvelut.fi, p. 040 182 7264

Sirpa Seppä, viestinnän suunnittelija, Kirkkopalvelut ry
sirpa.seppa@kirkkopalvelut.fi, p. 040 579 7290

yhteisvastuu.fi

Vapaasti ladattavissa olevia kuva-aineistoja ja logoja Yhteisvastuusta löytyy
Kirkkopalvelujen kuvapankista

Vapaasti ladattavissa olevia kuvia Yhteisvastuun vuoden 2020 ulkomaan esimerkkikohteesta Nepalista löytyy Kirkon Ulkomaanavun kuvapankista

Vuodesta 1950 toiminut Yhteisvastuu on lähimmäisenrakkauden kansanliike ja yksi Suomen suurimmista vuosittain järjestettävistä kansalaiskeräyksistä. Keräyksellä autetaan hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja kehitysmaissa. 60 % keräyksen tuotosta ohjataan vuosittain Kirkon Ulkomaanavun välityksellä katastrofiapuun. 40 % keräystuotosta jää Suomeen. Puolet vuoden 2020 keräyksen kotimaahan jäävästä osuudesta käytetään vanhemmuutta tukeviin toimenpiteisiin vuonna 2021 alkavan, vanhemmuutta tukevan hankkeen avulla. Hankkeen valtakunnallisina yhteistyökumppaneina ovat Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset ry. Toinen puolikas kotimaahan jäävästä osuudesta käytetään paikallisseurakunnan kautta paikallisiin vanhemmuutta tukeviin toimiin. Keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti. Vuoden 2021 Yhteisvastuukeräys alkaa 7.2.2021 kohteena vähävaraisten ikäihmisten tukeminen.