Yhteisvastuukeräys 2021 käynnistyi 7.2. – Keräysvaroilla tuetaan vähävaraisia vanhuksia ja kohennetaan digivalmiuksia

7.2.2021 käynnistynyt Yhteisvastuukeräys kerää varoja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ikäihmisten auttamiseksi Suomessa ja maailmalla. Osa vuoden 2021 keräystuotoista ohjataan ikäihmisten digitaitoja edistäviin koulutuksiin. Yhteisvastuukeräyksen toteuttaman selvityksen mukaan merkittävä osa vanhuusväestöstä Suomessa syrjäytyy yhteiskunnan alati lisääntyvän digitalisaation takia.

Ikäihmisten ylivelkaantuminen on lisääntynyt meillä Suomessa, etenkin naisilla. 75 vuotta täyttäneiden naisten köyhyysriski on selvästi muuta väestöä korkeampi. Tämä ryhmä on myös yliedustettuna ruoka-avun asiakaskunnassa.

Taloudellisella niukkuudella on seurannaisvaikutuksia, joista keskeisenä ovat terveydelliset ongelmat.  Rahat eivät lukuisilla ikäihmisillä riitä välttämättömiinkään lääkkeisiin tai terveelliseen ruokaan. Köyhyys aiheuttaa myös sosiaalista syrjäytymistä sekä yksinäisyyttä.

”Vähävaraiset vanhukset ovat usein tilanteessa, jossa vaikeudet kasaantuvat. Työttömyyden jälkeen saattaa tulla sairauksia ja yllättäviä elämänkäänteitä. Sairauskierre apteekkilaskuineen voi suistaa monet velkakierteeseen”, toteaa Yhteisvastuukeräyksen 2021 esimiespiispa Matti Repo.

Tämänvuotisen Yhteisvastuukeräyksen kampanjateemana on ”Eniten yllätti köyhyys”, jolla halutaan kiinnittää huomiota elintason laskuun, joka yllättää monet ikäihmiset eläkeikään siirryttäessä.

Tutkimus: Lähes kolmasosa pitää digipalveluja liian haasteellisina

Yhteisvastuukeräyksen tekemän selvityksen mukaan merkittävä osa vanhuusväestöstä putoaa kelkasta yhteiskunnan alati lisääntyvän digitalisaation takia.

29 % tutkimukseen vastanneista yli 70-vuotiaista pitää uusien digipalvelujen, esimerkiksi verkkopankkien, julkisten sähköisten palvelujen, kuten Kelan tai kirjaston, palvelujen käyttöönottamista liian vaikeana. Tämä tarkoittaa neljännesmiljoonaa suomalaista ikäihmistä. Joka seitsemäs ikäihminen kokee, ettei saa tarvitsemaansa apua digipalveluiden käyttöön, kuten pankkiasioiden hoitamiseen.

”Digitalisaatio on hiipivää kehitystä, jossa kaikki peruspalvelut pankkipalveluista lähtien siirretään verkkoon. Verkkopalvelut hyödyttävät valtaosaa meistä. Samanaikaisesti ne, joilla ei ole varaa digilaitteisiin tai eivät hallitse niiden käyttöä, syrjäytyvät yhä jyrkemmin. Eriarvoistava digikuilu kulkee yhteiskunnassa läpi ikäluokkien, mutta huomattavin se on juuri ikäihmisillä”, tutkimusjohtaja Jaakko Kaartinen tutkimusyhtiö Insight360:stä kertoo.

Yhteisvastuukeräys toteutti kyselytutkimuksen yli 70-vuotiaiden ikäihmisisten digivalmiuksista ja haasteista digitalisaation keskellä. Kyselytutkimukseen osallistui kaikkiaan yli 500 yli 70-vuotiasta vastaajaa Suomessa. 80 prosenttia tutkimukseen osallistuneista oli sitä mieltä, että Yhteisvastuukeräyksen 2021 keräyskohteeksi valitut vähävaraiset ikäihmiset on onnistunut keräyskohde.

Digitaitojen valmennusta iäkkäille

Tämänvuotisen Yhteisvastuukeräyksen varoilla autetaan Suomessa asuvia vähävaraisia ikäihmisiä laaja-alaisesti. Heille muun muassa tullaan toteuttamaan maksuttomia koulutuksia digitaitoihin ja taloudenhallintaan.

”Usein huonossa taloudellisessa asemassa elävät vanhukset jäävät digitalisaation ulkopuolelle. Samalla he jäävät ulkopuolelle koko yhteiskunnasta”, toteaa ikätoveriensa syrjäytymisen puolesta huolta kantava arkkiatri Risto Pelkonen.

Yhteisvastuukeräyksen keräystuotoista 40 prosenttia lahjoitetaan Suomeen. Puolet Suomeen kohdistetuista keräystuotoista ohjataan paikallisseurakuntien ikäihmisiä tukeviin toimiin ja diakonia-avustuksiin.

Toinen puolisko vuoden 2021 Suomeen kohdistettavasta keräystuotosta jaetaan kotimaisille erityiskohteille. Puolet erityiskohdevaroista annetaan Kirkon diakoniarahastolle heikoimmassa asemassa olevien ikäihmisten auttamiseen yhteistyössä paikallisseurakuntien kanssa.

Toisen puolikkaan erityiskohdevaroista saa Seurakuntaopiston kokoama kansanopistoverkosto, jossa toteutetaan vuodesta 2022 alkaen maksuttomia digitaitoja ja taloudenhallintaa edistäviä koulutuksia vähävaraisille ikäihmisille. Opetuksessa keskitytään pankki-, Kela- ja virastoasiointiin tietokoneella sekä opastetaan digilaitteiden käytössä ja ongelmakohdissa.

60 prosenttia keräystuotosta kansainväliseen katastrofiapuun

Yhteisvastuullisen ihmisyyden keskeinen periaate on, että vaikeuksissa olevia ja hauraita autetaan. Sotien jälkeen perustettu Yhteisvastuukeräys auttoi aluksi sodan raskaista seurauksista toipuvaa Suomea. Tuolloin Suomi oli ulkomailta tulevan avun kohteena. Maamme vaurastui ja sosiaaliturvamme kattavuus vahvistui. Vuodesta 1963 alkaen keräyksen tuottoa on ohjattu vastavuoroisesti myös kehittyvien maiden auttamiseen.

”Yhteisvastuu tarkoittaa sitä, että näemme oman kuplamme yli maamme rajojen ulkopuolelle. Meillä on oltava tahtoa huolehtia myös niistä ihmisistä, jotka elävät niukkaa ja vaikeuksien täyttämää elämää kaikkein hauraimmissa valtioissa. Koronaepidemia on koetellut erittäin kovasti näiden maiden vanhuksia”, sanoo Yhteisvastuukeräyksen keräysjohtaja, sosiaalineuvos Tapio Pajunen.

Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 60 prosenttia ohjataan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon. Rahaston tuella hätäaputyö voidaan katastrofitilanteissa käynnistää nopeasti. Tämänvuotisessa keräyksessä huomioidaan erityisesti ikäihmisten hauras asema kriisialueilla, ja esitellään Kirkon Ulkomaanavun työtä Ugandan pakolaisasutusalueilla.

”Vanhusten huomioiminen katastrofiavussa on erityisen tärkeää. Pakolaistilanteessa perheet saattavat hajota, ja yhteisön vanhimmista huolehtiminen ei perinteiseen tapaan onnistu. Puute ruuasta ja lääkkeistä on arkipäivää esimerkiksi Ugandan pakolaisasutusaleilla”, Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg kertoo.

Vuoden 2021 Yhteisvastuukeräyksen esimiehenä toimii Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo. Keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Presidentti Niinistön Yhteisvastuukeräyksen avaustietoisku näytetään Ylen TV1-kanavalla keräyksen avauspäivänä klo 12.00 ja klo 20.24.

Keräyskausi: 1.1.2021 – 31.12.2021 välillä annetut lahjoitukset ohjataan vähävaraisten ikäihmisten auttamiseen. Varsinainen Yhteisvastuu-kampanja aktiviteetteineen käynnistyy joka vuosi helmikuun ensimmäisenä sunnuntaina.

#enitenyllättiköyhyys #yhteisvastuu2021

Twitter Facebook Instagram

yhteisvastuu.fi

Lisää Yhteisvastuukeräyksestä 2021:

Lisätiedot:

Kuvat:

Yhteisvastuukeräys on vuodesta 1950 toiminut lähimmäisenrakkauden kansanliike ja yksi Suomen suurimmista vuosittain järjestettävistä kansalaiskeräyksistä. 7.2.2021 alkava keräys kerää varoja kaikkien heikoimmassa oleville vähävaraisille vanhuksille Suomessa ja maailmalla. Keräyksen tuotosta 60 prosenttia ohjataan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon, josta hätäaputyö voidaan katastrofitilanteissa käynnistää nopeasti kriisialueilla. 20 prosenttia vuoden 2021 keräystuotosta jaetaan kotimaisille erityiskohteille. Puolet Kirkon diakoniarahastolle heikoimmassa asemassa olevien ikäihmisten auttamiseen yhteistyössä paikallisseurakuntien kanssa. Toinen puolikas Seurakuntaopiston kokoamalle kansanopistoverkostolle, joka toteuttaa maksuttomia digitaitokoulutuksia vähävaraisille ikäihmisille vuodesta 2022 alkaen. 20 prosenttia keräystuotoista ohjataan paikallisseurakuntien ikäihmisiä tukeviin toimiin ja diakonia-avustuksiin Suomessa. Keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Vuoden 2021 keräyksen esimiehenä toimii Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo. yhteisvastuu.fi

Kirkon Ulkomaanapu on Suomen suurin kehitysyhteistyöjärjestö ja toiseksi suurin katastrofiavun antaja. Se kuuluu kirkollisten avustusjärjestöjen kansainväliseen verkostoon ACT-allianssiin. kirkonulkomaanapu.fi

Insight360 on Kirkkopalvelut-konserniin kuuluva tutkimusyhtiö. Insight360 toteutti Yhteisvastuukeräykselle joulukuussa 2020 ja tammikuussa 2021 ikäihmisille suunnatun kyselytutkimuksen, jossa kerättiin tietoja siitä, miten yli 70-vuotiaat suomalaiset suhtautuvat digitalisaatioon ja sen vaikutuksiin omaan elämäänsä. insight360.fi 

Yhteisvastuukeräyksen valtakunnallinen organisoija Kirkkopalvelut ry on hyvinvointi- ja koulutuspalvelujen tuottaja, hyväntekeväisyystoimija sekä seurakuntien ja kristillisten toimijoiden valtakunnallinen yhteistyö- ja palvelujärjestö. Kirkkopalvelut tarjoaa Seurakuntaopistossa ammattikoulutusta vuosittain 3500 opiskelijalle. Seurakuntaopisto on Suomen suurin vapaan sivistystyön tarjoaja, jonka lyhytkursseihin osallistuu tuhansia opiskelijoita joka vuosi. Valona-hyvinvointi palvelee varhaiskasvatus-, lastensuojelu- ja vanhuspalveluilla. Organisoimme Yhteisvastuukeräyksen sekä Kotimaanapu-, Ruoka-apu.fi- ja Vapaaehtoistyo.fi -palvelut. Lisäksi järjestämme Kirkkopäivät ja Tiekirkko-toimintaa. Meillä on monipuolista hanke- ja kehittämistyötä. Kirkkopalvelujen omistama Kotimaa Oy on kustannusyhtiö ja viestinnän asiantuntijapalveluyritys. Kirkkopalvelut työllistää 412 työntekijää ja sen jäseninä on 318 seurakuntaa ja 81 järjestöä. Kirkkopalvelujen liikevaihto vuonna 2019 oli 38,1 miljoonaa euroa. kirkkopalvelut.fi

Eniten vanhuudessa yllätti köyhyys -kirjoituskisa

Osallistu Ilta-Sanomien ja Yhteisvastuukeräyksen kirjoituskilpailuun vanhuusiällä kohdatusta köyhyydestä.

Kirjoita omasta tai lähipiirisi kokemuksista. Miten ikäihmisenä kohdattu köyhyys on yllättänyt sinut tai läheisesi? Miten taloudellinen ahdinko näkyy arkisissa valinnoissasi? Oletko joutunut luopumaan vaikkapa lääkkeiden tai muiden välttämättömyyksien ostosta taloustilanteen takia? Mitkä asiat ovat johtaneet köyhyyden kokemukseen? Miten olet selviytynyt? Entä oletko kokenut tippuneesi kelkasta nopeasti digitalisoituneessa yhteiskunnassa varattomuuden ja ikääntymisen seurauksena?

Haluamme nostaa esiin karuja totuuksia ikäihmisten köyhyyskokemuksista. Pääpaino on itse kertomuksella, ei niinkään kirjoitustaidoilla.

Kolme parasta kirjoitusta palkitaan kukin 300 euron arvoisella lahjakortilla elintarvikeliikkeeseen. Ilta-Sanomat julkaisee kirjoituskisaan osallistuneita tekstejä huhtikuusta 2021 alkaen. Tekstejä voidaan editoida niin, ettei sisältö muutu. Palkittaville ilmoitetaan henkilökohtaisesti ennen kirjoitusten julkaisemista.

Ilta-Sanomilla ja Yhteisvastuukeräyksellä on oikeus julkaista katkelmia teksteistä nimettöminä omissa viestintäkanavissaan ilman erillistä korvausta tai kirjoittajan suostumusta. Mahdolliseen muuhun käyttöön pyydetään lupa erikseen.

OHJEET

Kirjoita maksimissaan 5 000 merkin mittainen teksti (sisältäen välilyönnit eli noin kaksi ”vanhaa kirjoitusliuskaa”) ja lähetä se maanantaihin 8.3.2021 mennessä otsikolla ”Tarina” osoitteeseen yhteisvastuu@yhteisvastuu.fi 

Liitä viestiin yhteystietosi ja mahdollinen nimimerkkisi, mikäli et halua nimeäsi julkisuuteen tekstin mahdollisen julkaisun yhteydessä.

Voit lähettää kirjoituksen myös postiosoitteeseen:
Yhteisvastuu / Tarina, Järvenpääntie 640, 04400 Järvenpää.

Yllätä meidät koskettavalla tarinallasi vanhuusköyhyydestä!

Vuoden 2022 Yhteisvastuukeräyksen kumppanihaku meneillään

Vuoden 2022 Yhteisvastuukeräyksellä autetaan koronan seurauksista kärsiviä lapsia ja nuoria

Yhteisvastuukeräys hakee järjestökumppania vuonna 2022 toteutettavan keräyksen kotimaiseksi valtakunnalliseksi kumppaniksi. Keräyksen teemana/kohderyhmänä on Koronan seurauksista kärsivien lasten ja nuorten auttaminen.

Osuus keräyksen tuotosta kohdentuu valittavan kumppanin Suomessa toteuttamaan hankkeeseen/toimintaan, jolla autetaan keräyksen kohderyhmää.

Kumppani osallistuu sovitusti resurssiensa puitteissa myös kampanjan ja keräyksen valmisteluun, toteutukseen ja viestintään.

Kumppanihakuun voit osallistua täyttämällä sähköisen lomakkeen ja palauttamalla sen 12.2.2021 mennessä.

Pyydämme varautumaan myös mahdollisiin hakemukseen liittyviin tarkennus- ja lisäselvityspyyntöihin.

Päätös valinnasta tehdään maaliskuun 2021 aikana. Kaikille hakijoille ilmoitetaan valinnasta.

Tarkempaa tietoa aiheesta oheisessa liitteessä.

Hae kumppanuutta tästä avautuvalla sähköisellä lomakkeella 12.2.2021 mennessä. 

Vuoden 2021 Yhteisvastuukeräys pureutuu ikäihmisten taloudelliseen ahdinkoon

Eri syistä johtuva köyhyys koettelee vanhusväestöä Suomessa ja maailmalla. Vuoden 2021 Yhteisvastuukeräyksen tuotolla autetaan taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä niin Suomessa kuin kehittyvien maiden kriisialueilla. Keräys alkaa 7.2.2021.

Vähävaraiset vanhukset ovat usein tilanteessa, jossa vaikeudet kasaantuvat. Köyhyys aiheuttaa helposti terveydellisiä ongelmia, sosiaalista eristäytymistä, yksinäisyyttä ja digisyrjäytymistä.

Eläkeiän köyhyyden merkittäviä tekijöitä voivat olla työelämän ulkopuolelle jääminen, kotiäitiys, työkyvyttömyys, pitkäaikaistyöttömyys, pienipalkkaisuus, sairaudet – tai näiden kaikkien yhdistelmä. Listalle kuuluvat myös kallis asuminen, peritty huono-osaisuus, mielenterveyden ongelmat sekä monet yllättävät tekijät.

Suomessa vanhusten köyhyys näyttäytyy eri tavoin eri puolilla maata. Myös puuttumiskeinot ilmiöön ovat monimuotoisia. Lähes 40 prosenttia eläkeläisistämme saa eläkettä alle 1 250 euroa kuukaudessa.

Apua ikäihmisille seurakunnan diakoniatyön kautta

Kunkin seurakunnan keräystuotosta 20 prosenttia jää käytettäväksi ikäihmisten ahdingon helpottamiseen oman seurakunnan alueella.

Vuonna 2019 seurakuntien diakoniavastaanotoilla tavattiin yli 150 000 yli 70-vuotiasta, joka muodostaa kuitenkin vain reippaan kymmenesosan kaikista kohtaamisista. Diakoniatyöntekijöiden kokemus onkin, että ikääntyneet turvautuvat apuun vasta siinä vaiheessa, kun tilanne on mennyt jo todella huonoksi. Juuri eläkkeelle jääneet voivat tukea edelleen lapsiaan ja lapsenlapsiaan oman toimeentulon kustannuksella.

Yhteisvastuukeräyksen toisena valtakunnallisena tuotonsaajana toimiva Kirkon diakoniarahasto kohdentaa 10 prosentin osuutensa keräystuotosta ikäihmisten taloudelliseen auttamiseen ja elämänlaadun kohentamiseen. Diakoniarahaston avustukset haetaan paikallisseurakuntien diakoniatyön kautta, jossa hakijoiden avuntarve tunnetaan ja jokainen avuntarvitsija kohdataan.

Digitaitojen valmennusta iäkkäille

Keräyksen toinen maanlaajuinen tuotonsaaja on Seurakuntaopiston kokoama kansanopistoverkosto, joka tulee toteuttamaan yhteisvastuuvaroilla ikäihmisille maksutonta digitaitojen opastusta lyhytkursseina vuodesta 2022 alkaen. Opetuksessa käydään läpi  esimerkiksi pankki-, Kela- ja virastoasiointia tietokoneen välityksellä sekä opastetaan laitteiden käytössä ja ongelmakohdissa.

Kaukana tarve on vieläkin suurempi kuin meillä

Yhteisvastuukeräys näkee tärkeäksi tukea avun tarpeessa olevia niin Suomessa kuin maailmalla. Tuotosta yli puolet, 60 prosenttia, ohjataan kehittyviin maihin Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahaston kautta.

Maailman katastrofialueilla Yhteisvastuukeräyksen 2021 tuotolla tuetaan arvokkaan vanhuuden mahdollistamista auttamalla katastrofien, konfliktien ja luonnonmullistusten aiheuttamissa hätätilanteissa hauraimpia yhteisöjä, vanhuksia ja perheitä. Kansainvälisen diakonian esimerkkikohdemaa on Uganda, mutta apua ohjataan kulloisenkin tarpeen mukaan yli kymmeneen maahan.

#enitenyllättiköyhyys
#yhteisvastuu2021

Vuodesta 1950 toiminut Yhteisvastuu on yksi Suomen suurimmista vuosittain järjestettävistä kansalaiskeräyksistä ja lähimmäisenrakkauden kansanliike. Keräyksellä autetaan hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja kehittyvissä maissa. 60 % keräyksen tuotosta ohjataan vuosittain Kirkon Ulkomaanavun välityksellä katastrofiapuun. 20 % keräystuotosta jakautuu kotimaisille erityiskohteille: puolet Kirkon diakoniarahastolle heikoimmassa asemassa olevien ikäihmisen auttamiseen yhdessä paikallisseurakuntien kanssa, toinen puolikas Seurakuntaopiston kokoamalle kansanopistoverkostolle, joka toteuttaa maksuttomia digitaitojen koulutuksia vähävaraisille ikäihmisille vuodesta 2022 lähtien. 20 % keräystuotosta ohjataan paikallisseurakunnan kautta paikallisiin ikäihmisiä tukeviin toimiin tai diakonia-avustuksiin. Keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti ja vuoden 2021 keräyksen esimiehenä piispa Matti Repo.

Yhteisvastuukeräyksellä kerättiin kaksi miljoonaa euroa tukeen lapsiperheille

Yhteisvastuukeräyksen 2020 kohteena oli vanhemmuuden tukeminen Suomessa ja maailmalla. Koronakevät keskeytti hyvin startanneen kampanjan lähikeräykset ja tiputti keräystuloksen yli miljoonalla eurolla viimevuotisesta. Kahden miljoonan euron keräystuotoilla rahoitetaan vuonna 2021 starttaava Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Pelastakaa Lapset ry:n perheitä tukeva hanke. Seurakunnat toteuttavat tuotoilla monipuolisia tapahtumia ja toimintoja perheiden hyväksi ympäri Suomen. Suurin osa tuotosta ohjataan Kirkon Ulkomaanavun ruohonjuuritason työhön kehittyvissä maissa.

”Keräsimme tänä vuonna varoja vanhemmuuden tukemiseen teemalla SINÄ RIITÄT hyvään vanhemmuuteen. Yhteisvastuukeräys katsoi tärkeäksi olla helpottamassa perheiden arkea yhteistyössä perhetyöhön erikoistuneiden kumppaneidemme Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Pelastakaa Lapset ry:n, Kirkon Ulkomaanavun ja seurakuntien perhetyön kanssa”, sanoo Kirkkopalvelujen keräysjohtaja Tapio Pajunen.

Keräyksen aktiivisimpaan aikaan iskeneen koronakriisin vuoksi kaikki lähikeräystoimet jouduttiin keskeyttämään. Samaten lukuisat konsertit, myyjäiset ja tapahtumat jouduttiin perumaan. Erityisen suuren loven keräystulokseen aiheuttivat äitienpäivätapahtumien perumiset ympäri Suomen. Tällä oli luonnollisesti vaikutusta keräystulokseen, joka pienentyi viimevuotisesta kolmanneksella jääden 1.995.818 euroon.

”Vaikka Yhteisvastuun keskeinen tehtävä on kerätä varoja vaikeassa elämäntilanteessa olevien ihmisten auttamiseen, halusimme toimia vastuullisesti ja minimoida keräystoimien aiheuttamat riskit”, keräysjohtaja Pajunen kertoo.

 Hätäapua, toimeentulotukea ja jatkoa koulunkäynnille

Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 60 prosentilla tuetaan lapsiperheitä Kirkon Ulkomaanavun kohteissa maailman köyhillä katastrofialueilla.

 ”Koronaviruksen myötä hidastunut talous ja koronarajoitukset ovat vieneet monilta vanhemmilta toimeentulon toimintamaissamme, joista useissa rajoitukset ovat jatkuneet tauotta maaliskuusta asti. Yhteisvastuuvaroilla olemme pystyneet toimittamaan hätäapua ja tukemaan perheiden toimeentuloa sekä lasten koulunkäynnin jatkumista koulujen ollessa kiinni”, kertoo Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva.

Keräyksen kotimaiset kumppanit Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset ry tehostavat lapsiperheitä tukevia toimintojaan 20 prosentilla keräytyistä varoista. Käytännön tukitoimet käynnistyvät pilottihankkeina vuoden 2021 alkukuukausina.

Loput 20 prosenttia varoista käytetään seurakunnissa tehtävään, vanhemmuutta tukevaan työhön. Seurakunnat ideoivat ja käyttävät varat vaihtelevin tavoin. Esimerkiksi Heinolassa pikkulasten vanhemmat pääsivät menneellä viikolla nauttimaan vapaaillasta musiikin ja illallisen merkeissä samalla kun perheen pikkuväelle oli järjestetty lastenhoito.

Vuoden 2020 keräystulos luovutettiin keräyksen suojelijalle, tasavallan presidentti Sauli Niinistölle 13.11.2020.

Ensi vuonna Yhteisvastuukeräys tukee taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä. 7.2.2021 alkavaa keräystä suunniteltaessa on jo monin tavoin valmistauduttu siihen mahdollisuuteen, ettei lähikeräyksiä voida ensi keväänäkään tehdä.

AVAA LIITE: Yhteisvastuukeräyksen tulokset seurakunnittain ja hiippakunnittain vuonna 2020 ja 2019

Lisätietoa:

Tapio Pajunen, keräysjohtaja, Kirkkopalvelut ry
tapio.pajunen@yhteisvastuu.fi, p. 0400 870 041

Leena Piirto, viestintäjohtaja, Kirkkopalvelut ry
leena.piirto@kirkkopalvelut.fi, p. 040 182 7264

Sirpa Seppä, viestinnän suunnittelija, Kirkkopalvelut ry
sirpa.seppa@kirkkopalvelut.fi, p. 040 579 7290

yhteisvastuu.fi

Vapaasti ladattavissa olevia kuva-aineistoja ja logoja Yhteisvastuusta löytyy
Kirkkopalvelujen kuvapankista

Vapaasti ladattavissa olevia kuvia Yhteisvastuun vuoden 2020 ulkomaan esimerkkikohteesta Nepalista löytyy Kirkon Ulkomaanavun kuvapankista

Vuodesta 1950 toiminut Yhteisvastuu on lähimmäisenrakkauden kansanliike ja yksi Suomen suurimmista vuosittain järjestettävistä kansalaiskeräyksistä. Keräyksellä autetaan hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja kehitysmaissa. 60 % keräyksen tuotosta ohjataan vuosittain Kirkon Ulkomaanavun välityksellä katastrofiapuun. 40 % keräystuotosta jää Suomeen. Puolet vuoden 2020 keräyksen kotimaahan jäävästä osuudesta käytetään vanhemmuutta tukeviin toimenpiteisiin vuonna 2021 alkavan, vanhemmuutta tukevan hankkeen avulla. Hankkeen valtakunnallisina yhteistyökumppaneina ovat Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset ry. Toinen puolikas kotimaahan jäävästä osuudesta käytetään paikallisseurakunnan kautta paikallisiin vanhemmuutta tukeviin toimiin. Keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti. Vuoden 2021 Yhteisvastuukeräys alkaa 7.2.2021 kohteena vähävaraisten ikäihmisten tukeminen.

Syksyn 2020 Yhteisvastuu-starttien toteutus Teamsiin

Koronatilanne eri puolilla maata on vaikeutunut. Yhteisvastuukeräys haluaa toimia vastuullisesti ja huolehtia siitä, että keräyksen toiminnot eivät pahenna koronatilannetta.

Tämänhetkisten olosuhteiden vuoksi olemme päättäneet, että kaikki syksyn 2020 Yhteisvastuu-startit toteutetaan Teamsin välityksellä. Seurakunnat voivat halutessaan koota pieniä ryhmiä seuraamaan verkossa toteutettavia startteja. Turvaohjeiden noudattaminen näissäkin kokoontumisissa on tärkeää.

Yhteisvastuun tuottaja Tiina Putkinen on 19.10.2020 alkavalla viikolla yhteydessä niihin hiippakuntiin, joiden starttien toteutus muuttuu päätöksen myötä. Myös keräysjohtaja Tapio Pajunen vastaa ilmeneviin kysymyksiin.

Lisätiedot:

Tuottaja Tiina Putkinen (19.10.2020 alkaen), p. 040 358 2825
tiina.putkinen@kirkkopalvelut.fi

Keräysjohtaja Tapio Pajunen, p. 0400 870 041
tapio.pajunen@kirkkopalvelut.fi

Yhteisvastuukeräyksellä on autettu ihmiskaupan uhreja. Työ jatkuu.

Vuoden 2017 Yhteisvastuukeräyksen tuotolla rahoitettu kolmivuotinen Harmaan eri sävyt -hanke on antanut laadukasta ammatillista matalan kynnyksen tukea ihmiskaupan tai ihmiskaupan kaltaisen hyväksikäytön uhreille. Järjestöjen tunnistamistilastossa tunnistettiin ja saatettiin avun piiriin 170 mahdollista ihmiskaupparikoksen uhria 2018–2019. Luku sisältää vain aiemmin tunnistamattomat uhrit tai sellaisiksi epäillyt.

Kaksi kolmasosaa kirjatuista uhreista oli naisia. Mukana oli 20 Suomen kansalaista, muut 150 ihmiskaupparikoksen kohteeksi epäiltyä olivat ulkomailta, valtaosin EU:n ulkopuolelta. Suurin ryhmä (62) oleskeli Suomessa turvapaikanhakijan statuksella, seuraavaksi suurin ryhmä (57) olivat ne, joilla oli oleskelulupa tai rekisteröinti Suomeen.

Ihmiskaupparikoksen tunnusmerkit viittasivat valtaosin työvoiman hyväksikäyttöön. Seuraavina olivat pakkoavioliitot, seksuaalinen hyväksikäyttö, prostituutioon painostaminen tai pakottaminen, kotitaloustyössä hyväksikäyttö sekä rikolliseen toimintaan pakottaminen.

Hankkeessa tunnistettiin säännönmukaisuuksia liittyen erityisesti ns. harmaisiin asiakastapauksiin, joissa asiakkaan asema ihmiskaupan uhrina ei ole selkeä. Tyypillisesti näissä tapauksissa asiakkaan oleskelustatus on ollut epävarma. Usein hyväksikäytön hetkellä asiakas on ollut joko turvapaikanhakija, paperiton tai Suomessa perhesiteen perusteella. Yhdistävänä tekijänä on ollut, että asiakas on pelännyt oleskeluluvan menettämistä ja sen myötä maasta poistamista, mikäli lähtisi hyväksikäyttötilanteesta.

Ruohonjuuritason apu ohjattiin neljän järjestön kautta

Harmaan eri sävyt -hankkeen tuki toteutettiin neljän järjestön yhteistyönä. Mukana olivat Monika-Naiset liitto, Pakolaisneuvonta, Pro-tukipiste sekä Rikosuhripäivystys. Kullekin mukana olleelle järjestölle myönnettiin keräysvaroista 115 000 euroa.

Järjestöt toteavat loppuraportissaan, että Yhteisvastuu-hankkeen tuoma lisätuki on ollut korvaamaton apu uhrien tunnistamis- ja auttamistyölle sekä verkosto- ja vaikuttamistyölle. Varoilla pystyttiin kehittämään palvelupolkuja myös niille asiakkaille, jotka eivät päässeet tai halunneet ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän asiakkaiksi. Mahdollisuus kriisirahan käyttöön osoittautui erittäin tärkeäksi, jotta asiakkaiden akuutteihin tarpeisiin voitiin vastata.

Rikosuhripäivystyksen toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åbergin mukaan saatu tuki oli kullanarvoista ja se saatiin juuri siinä vaiheessa, kun hyväksikäytölle alttiiden, haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden määrä palveluissa kasvoi huomattavasti.

– Yhteisvastuukeräyksen avulla Rikosuhripäivystykseen palkattiin hanketyötekijä, jonka avulla pystyimme aiempaa paremmin tavoittamaan, tunnistamaan ja auttamaan kasvavaa määrää ihmiskaupan ja sen lähirikosten uhreja. Tavoittavan työn ansiosta palveluihimme ovat löytäneet myös sellaiset asiakkaat, jotka eivät olleet aiemmin tienneet avunsaanti-mahdollisuuksista.

Kriisirahaston avulla on lisäksi tarjottu konkreettista apua niille asiakkaille, jotka statuksensa tai tilanteensa vuoksi muuten eivät olisi sitä saaneet, esimerkiksi mahdollisuus käyttää lakimiestä jo esitutkinnan alussa.

Myös Monika-Naiset liiton toiminnanjohtaja Jenni Tuominen kiittää sitä, että hankerahoituksella pystyttiin palkkaamaan ensimmäistä kertaa ihmiskaupan vastaiseen työhön keskittyvä työntekijä.

– Koordinaattorin kautta ihmiskaupan vastaisesta työstä on tullut suunnitelmallisempaa ja tavoitteellisempaa. Olemme pystyneet jakamaan tietoa ja osaamista uhrien tunnistamiseen ja asiakkaiden ohjaamiseen avun piiriin. Konkreettisesti koordinaattori on toiminut muun muassa tukihenkilönä rikosprosesseissa ja oleskelulupiin liittyvissä viranomaisasioissa.

Vaikuttamistyön ansiosta ihmiskauppa on ollut esillä mediassa. Ihmiskaupan vastainen työ on saanut vahvan poliittisen tuen hallitusohjelmatasolla ja ihmiskaupan uhrien auttamista koskevan lainsäädännön uudistamista valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Hankkeen tulosten myötä myös STEA-avustusta on myönnetty ihmiskaupan vastaiseen työhön viimeistään vuodesta 2020 alkaen.

***

Vuoden 2017 Yhteisvastuukeräyksen tuotolla rahoitetun kolmivuotisen (2018–2020) Harmaan eri sävyt -hankkeen toimijoita olivat Neliapilajärjestöt: Monika-Naiset liitto, Pakolaisneuvonta, Pro-tukipiste ja Rikosuhripäivystys. Hankkeen tavoitteena oli tehostaa järjestöjen ihmiskaupan vastaista työtä tavoittamalla, tunnistamalla ja tukemalla aikaisempaa paremmin ihmiskaupan uhreja ja erityisen haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä.

Lisätiedot:

Tapio Pajunen
keräysjohtaja/Yhteisvastuu
tapio.pajunen@kirkkopalvelut.fi, p. 0400 870 041

Leena-Kaisa Åberg
toiminnanjohtaja/Rikosuhripäivystys
leena-kaisa.aberg@riku.fi, p. 050 337 8703

Jenni Tuominen
toiminnanjohtaja/Monika-Naiset liitto ry
jenni.tuominen@monikanaiset.fi, p. 045 675 9276

Avustusjärjestöt vetoavat Euroopan unioniin köyhyyden torjumiseksi

Koronapandemian vuoksi Suomea ja koko Eurooppaa on tänä keväänä kohdannut poikkeuksellinen ja odottamaton köyhyyden aalto. Miljoonien eurooppalaisten tulot ovat vähentyneet dramaattisesti lomautusten ja työttömyyden vuoksi. Vaikutukset kotitalouksiin ja erityisesti lasten asemaan ovat merkittäviä. Avun tarvitsijoiden määrän on arvioitu nousevan Euroopassa 13 miljoonasta jopa 87 miljoonaan koronapandemian seurauksena.

Kirkkopalvelut ry vetoaa yhdessä eurooppalaisten avustusjärjestöjen kanssa Euroopan unioniin köyhyyden vastaisten toimien tehostamiseksi. Vetoomuksessa vaaditaan EU:lta kiireellistä apua köyhimmille kansalaisille ja määrärahojen kohdentamista pitkäjänteiseen köyhyyden vastaiseen työhön EU:n jäsenmaissa.

Ruoka-avulle suuri tarve – kohtaava työ muuttunut hätäavuksi

Ruoka-avulle on koronaviruksen vuoksi ollut erityisen suuri tarve. Suomessa avun tarvetta ovat lisänneet lomautusten ja työttömyyden lisäksi koulun ja varhaiskasvatuksen tuen väheneminen perheiden arjessa sekä työttömyysturvan ja muiden etuuksien käsittelyaika. Ruoka-aputoimijat kertovat avuntarvitsijoiden joukossa olleen kevään aikana paljon ensikertalaisia.

”Ruoka-aputoimijat mukauttivat toimintaansa nopeasti, käynnistivät uudenlaista yhteistyötä ja näin turvasivat ruoka-avun jatkumisen poikkeustilanteessa. Työtä on tehty äärirajoilla, sillä resurssit eivät ole lisääntyneet, vaikka avun tarve on kasvanut. Kohtaava työ väheni merkittävästi monimuotoisen ruoka-avun muuttuessa hätäavuksi. Moni ruoka-avussa asioiva tarvitsisi apua löytääkseen tarvitsemansa palvelut ja etuudet sekä pitkäjänteistä tukea päästäkseen jaloilleen”, Ruoka-apu.fi-verkkopalvelun projektipäällikkö Reetta Nick kuvailee nykytilannetta.

Niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa työttömyyden, lomautusten ja eristäytymisen kerrannaisvaikutukset vaikeuttavat heikossa asemassa olevien arkea vielä pitkään. Poikkeustilanteessa korostuvat myös päihteiden käytön ja väkivallan lisääntyminen kotitalouksissa, mielenterveyskysymykset, yksinäisyys, ikääntyneiden ja riskiryhmiin kuuluvien eristäytyneisyys. Nämä heijastuvat myös lapsiin.

Lapsiperheet tarvitsevat tukea arkeen

Kirkkopalvelut ry:n koordinoiman valtakunnallisen Yhteisvastuukeräyksen teemana vuonna 2020 on lapsiperheiden arjen tukeminen.

”Koronan ja etäopiskeluun siirtymisen seuraukset näkyvät lapsiperheissä laaja-alaisesti. Kaikki perheet eivät jaksa tai kykene tukea lasta riittävästi ja monelle lapselle ainoat turvalliset aikuiset löytyvät koulusta. Lisäksi usealle lapselle kouluateria on päivän ainoa lämmin ateria”, kertoo sosiaalineuvos Tapio Pajunen Yhteisvastuukeräyksestä.

Koronapandemian jälkeisissä jälleenrakennustöissä tulisi kiinnittää erityistä huomiota kansalaisten tasa-arvoisuuden palauttamiseen ja lasten hyvinvointiin. Vetoomuksen allekirjoittaneet avustusjärjestöt muistuttavat, että kelvolliset elinolosuhteet, terveys, koti ja koulutus, sekä kulttuuri ja vapaa-ajan harrastuksetkuuluvat jokaisen eurooppalaisen oikeuksiin.

Kirkkopalvelut ry on hyvinvointi- ja koulutuspalvelujen tuottaja, hyväntekeväisyystoimija sekä seurakuntien ja kristillisten toimijoiden valtakunnallinen yhteistyö- ja palvelujärjestö. Kirkkopalvelut ry koordinoi evankelis-luterilaisten seurakuntien jakamaa EU:n ruoka-apua. Järjestön hallinnoima Osallistava yhteisö -hanke on valtakunnallinen ruoka-aputoiminnan kehittämishanke ja Ruoka-apu.fi-verkkopalvelun tuottaja. Kirkkopalvelut työllistää 412 työntekijää ja sen jäseninä on 318 seurakuntaa ja 81 järjestöä. Kirkkopalvelujen liikevaihto vuonna 2019 oli 38,1 miljoonaa euroa.

Liite: Appeal to the European Union from solidarity associations_VETOOMUS_17.6.2020

Lisätiedot:

Sosiaalineuvos
Tapio Pajunen
Kirkkopalvelut ry
+358 40 0870041
tapio.pajunen@kirkkopalvelut.fi

Reetta Nick
Projektipäällikkö, Osallistava yhteisö -hanke
Kirkkopalvelut ry
+358 40 8091684
reetta.nick@kirkkopalvelut.fi

ruoka-apu.fi

yhteisvastuu.fi

kirkkopalvelut.fi

Seurakunnille: Ohjeistus korona-aikaisiin sähköisiin rahankeräysmuotoihin esim. kolehdin sijasta

Vaikka 70-vuotias Yhteisvastuu ei nyt pääse ulos, keräys jatkuu! Vuoden 2020 Yhteisvastuulla rakennettavan matalan kynnyksen tuen tarve vanhemmuuteen on korona-ajan myötä vain kasvanut! Suomessa tukitoimet toteutetaan Pelastakaa Lapset ry:n, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja seurakuntien yhteisvoimin. Maailman katastrofialueilla avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu.

Seurakunnat voivat Kirkkohallituksen täysistunnon suosituksen mukaisesti toteuttaa kolehdin sijasta rahankeräyksen Yhteisvastuulle myös radioitavissa, striimattavissa ja televisioitavissa jumalanpalveluksissa korona-aikana. Voit valita seuraavista sähköisistä lahjoitustavoista sopivimmat ja ilmoittaa niistä jumalanpalveluksen tietojen yhteydessä. Sähköisiä keräysmuotoja kannattaa pitää esillä myös nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa.

Ohjaa lahjoittamaan seurakunnan omaan MobilePay-lahjoitusnumeroon

Seurakuntasi MobilePay-numeroon tehdyt lahjoitukset kerryttävät seurakuntasi keräystulosta. Seurakuntien MobilePay-numerot.

Ohjaa lahjoittamaan seurakunnan oman nettilahjoitussivun kautta

Kun ilmoitat seurakuntasi nettilahjoitussivun osoitteen samassa paikassa, jossa kerrot esim. jumalanpalveluksen ajankohdan, lahjoittaja voi kätevästi osallistua linkin kautta seurakunnan nettikeräykseen.

Esimerkiksi Jyväskylän seurakunnan nettilahjoitussivun osoite on https://yhteisvastuu.ekansio.com/yhteisvastuukerays/?id=1013&lang=fi

Osoitteessa tunnus 1013 vie Jyväskylän seurakunnan lahjoitussivulle. Vaihtamalla 1013-numerosarjan tilalle oman seurakuntasi lahjoitustunnuksen, saat oman seurakuntasi lahjoitussivun osoitteen. Tarkista tunnus tästä listasta tai tilaa se keräystoimistosta yhteisvastuu@yhteisvastuu.fi

Halutessasi voit liittää Yhteisvastuun lahjoitusbannerin tekstin yhteyteen tuomaan huomioarvoa. Jos haluat bannerin, tilaa se täältä: yhteisvastuu@yhteisvastuu.fi

Ohjaa lahjoittamaan pankin kautta seurakunnan viitteellä

Perinteinen pankkilahjoitusmahdollisuus toimii toki myös. Jos lahjoittaja käyttää seurakunnan viitenumeroa, lahjoitus kartuttaa seurakunnan keräyspottia. Viitenumeron voit tarkistaa  tästä liitteestä.

Aktia FI82 4055 0010 4148 41
Nordea FI16 2089 1800 0067 75
Pohjola pankki FI14 5000 0120 2362 28

Ohjaa lahjoittamaan tekstiviestillä

  • edellisistä poiketen tämä lahjoitustapa ei kerrytä seurakunnan omaa osuutta

Lähetä tekstiviesti APU5  numeroon 16588 (lahjasi 5 euroa)
Lähetä tekstiviesti APU10  numeroon 16588 (lahjasi 10 euroa)
Lähetä tekstiviesti APU20  numeroon 16588 (lahjasi 20 euroa)

Mikäli keräysvetoomuksessa mainitaan tilinumero tai muu yksilöity maksumahdollisuus, on ilmoitettava aina seuraavat tiedot:

1) rahankeräyksen järjestäjä = Kirkkopalvelut

2) keräyksellä kerättävien varojen käyttötarkoitus = Yhteisvastuun tuotto käytetään vanhemmuuden tukemiseen Suomessa ja maailmalla

3) sekä lupanumero tai pienkeräysnumero =

Keräyslupa RA/2019/704, voimassa 1.9.2019-31.8.2020, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 23.8.2019. Keräyslupa ÅLR 2019/3450, voimassa 1.9.2019-31.8.2020, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 2.5.2019.

Nämä tiedot on oltava näkyvillä myös seurakunnan kotisivuilla, mikäli lahjoitusmahdollisuutta tarjotaan siellä.

Toimi näin, jos tila, aika tai energia ei tiitä em. tietojen ilmoittamiseen:

Mikäli jumalanpalveluksessa viitataan ainoastaan mahdollisuuteen lahjoittaa suoraan Yhteisvastuun valtakunnalliselle rahankeräystilille esimerkiksi Yhteisvastuun nettisivujen kautta, rahankeräyksen lupanumeroa ei ole välttämätöntä ilmoittaa. Esim: Voit lahjoittaa osoitteessa yhteisvastuu.fi tai yhteisvastuu.fi/lahjoita

Lue lisää:

Yhteisvastuu > Seurakunnille > Materiaalit (Salasana 2020)
Kirkkopalvelut > Kolehdit (täältä löydät Kirkkohallituksen koko ohjeen)

 

Yhteisvastuukeräys ja koronavirus

TIEDOTE 13.3.2020

Yhteisvastuukeräyksen toteuttamisessa tulee käyttää harkintaa ja noudattaa viranomaisten antamia turva- ja suojaohjeita sekä pyrkiä välttämään virukselle altistumista tai sen levittämistä.  Erityisesti massatilaisuuksien kohdalla tulee noudattaa viranomaisten antamia ohjeita. Tällä hetkellä päätösvalta paikallisten keräystoimien ja tapahtumien toteuttamisesta tai peruuttamisesta on keräystä toteuttavalla seurakunnalla.

Katso tiedote seurakunnille sähköisistä keräystavoista korona-aikana.

Tapio Pajunen

Yhteisvastuukeräys, keräysjohtaja

Presidentti Niinistö: Tukea vanhemmuuteen voi tarvita kuka vain

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avasi vuoden 2020 Yhteisvastuukeräyksen tv-puheessaan 2.2.2020.

─ Vanhemmuuden tukeminen on vaikuttavaa, ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä. Miten pystyisimme rohkaisemaan vanhempia ottamaan avun tarve puheeksi riittävän ajoissa? Tukea voi tarvita kuka vain, taustaan tai taloudelliseen asemaan katsomatta.

Lue presidentti Niinistön puhe.

Katso presidentti Niinistön puhe sekä koskettavat Yhteisvastuu-dokumentit Yle Areenassa.

Yhteisvastuu 2020 tukee vanhemmuutta

Yhteisvastuu 2020 tekee ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä tukemalla vanhemmuutta Suomessa ja maailman katastrofialueilla. Keräys käynnistyy sunnuntaina 2.2. Suomessa vanhemmuutta tuetaan yhteisvastuuvaroilla yhdessä Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Pelastakaa Lapset ry:n kanssa. Maailman katastrofialueille avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu.

Kun vanhempi voi hyvin, lapsi voi hyvin. Tutkimusnäyttö osoittaa, että lapsen ja vanhemman välinen myönteinen suhde edistää lapsen kokonaiskehitystä.

Vanhemman yksinäisyys, stressi ja sosiaalisen tuen puute ovat riskitekijöitä lapsen myönteiselle kehitykselle. Tuen tarpeellisuudesta huolimatta monien vanhempien kokemus on, että he saavat liian vähän sosiaalista tukea ja huonosti apua vanhemmuuteen liittyviin haasteisiin. Toisaalta vanhempien stressiin liittyvät tutkimukset osoittavat, että sosiaalinen tuki auttaa vanhempia ja tukee koko perheen terveyttä erityisesti silloin, kun vanhemmilla on haasteita arjessa.

”Vanhemmuuden tukeminen on yhteisvastuullinen tehtävä”, keräyksen esimiehenä toimiva arkkipiispa Tapio Luoma tähdentää.

Tutkimuksessa nelivuotiaiden lasten terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluista lähes kaikki vanhemmat kaipaavat tukea lapsiperhepalvelujen ammattilaisilta, mutta tuen tarve jää usein kertomatta. Näin on etenkin silloin, kun tuen tarve liittyy vanhemman omaan jaksamiseen. Lisähaaste on, että lasten kasvaessa kouluikään vanhemmuuden tuki vähenee oleellisesti.

Perheet Suomessa sinnittelevät liian yksin

Kulttuuriimme kuuluu vahva yksin selviämisen pyrkimys, jonka myötä oletamme, että vanhemmat selviävät ilman apua. ”Näin ei kuulu olla! Vanhemmuus on maailman tärkein työ, ja siihen kuuluu saada tukea ajoissa”, Yhteisvastuun keräysjohtaja Tapio Pajunen painottaa.

Nyt kerättävän Yhteisvastuun tuotosta 40 prosenttia jää Suomeen. Puolet kotimaan osuudesta käytetään vanhemmuutta tukeviin toimenpiteisiin seurakunnissa. Toinen puolikas kotimaahan jäävästä tuotosta käytetään vanhemmuutta sekä lapsen ja vanhemman välistä suhdetta vahvistaviin, kynnyksettömiin tukitoimiin eri puolilla Suomea. Kumppaneina ovat Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset ry. Tukimuodot käynnistyvät vuoden 2021 alusta eteenpäin.

”Yhteisvastuun tuotolla tuotettava tuki voi olla esimerkiksi vertaistukea vanhemmalle, perheen yhteinen harrastusmahdollisuus tai luotettavan aikuisen tuki kuormittuneille perheille”, pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta Pelastakaa Lapset ry:stä  kertoo.

Myös toisena valtakunnallisena yhteistyökumppanina toimivan Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri Milla Kalliomaa pitää vanhemmuuden tukea tärkeänä Yhteisvastuu keräyskohteena. Erityisesti kaivataan lisää matalan kynnyksen apua vanhemmuuden arkeen.

”Yksi suurimmista vanhemmuuden haasteista on yksinäisyys. Monista arjen haasteista selviää, jos on toimivia verkostoja, ystävien ja läheisten tukea. Yhteisvastuuvaroilla haluamme luoda paikkoja, joissa myös lasten ja perheiden keskinäinen tuki vahvistuu.”

Rahoitettavissa  toiminnoissa pyritään vastaamaan myös aivan uusiin, koronakriisin perheissä esiin nostamiin haasteisiin.

Vanhempien työllistyminen mahdollistaa lasten koulutien

Yhteisvastuun tuotosta 60 prosenttia ohjataan kansainväliseen apuun Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahaston kautta. Ulkomailla vanhemmuuden ja perheiden monipuolinen tukeminen on elintärkeää esimerkiksi luonnonkatastrofeille alttiilla alueilla ja pakolaisleireillä, joissa vanhemmat joutuvat keskittymään selviytymiseen ja toimeentulon hankkimiseen.

”Vanhempien toimeentulo takaa myös lasten koulutuksen. Haastavissa olosuhteissa koulunkäynti ja työnteko luovat jatkuvuutta ja turvallisuutta perheille”, Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg sanoo.

Maailman katastrofialueilla Yhteisvastuukeräyksen 2020 tuotolla tuetaan erityisesti naisten ja äitien koulutusta ja toimeentulomahdollisuuksien kasvattamista.

Vuonna 2020 Yhteisvastuu juhlii 70 vuotta jatkunutta, vuonna 1950 alkanutta taivaltaan.

yhteisvastuu.fi

Edunsaajajärjestöjen tällä hetkellä saatavilla olevat perheille, vanhemmille, lapsille ja nuorille suunnatut palvelut löytyvät osoitteista: mll.fi  ja pelastakaalapset.fi, Kirkon Ulkomaanapu: kirkonulkomaanapu.fi.

Vapaasti ladattavissa olevia kuva-aineistoja ja logoja Yhteisvastuusta löytyy Kirkkopalvelujen kuvapankista

Vapaasti ladattavissa olevia kuvia Yhteisvastuun ulkomaan esimerkkikohteesta Nepalista löytyy Kirkon Ulkomaanavun kuvapankista

Vuodesta 1950 toiminut Yhteisvastuu on lähimmäisenrakkauden kansanliike ja yksi Suomen suurimmista vuosittain järjestettävistä kansalaiskeräyksistä. Keräyksellä autetaan hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja kehitysmaissa. 60 % keräyksen tuotosta ohjataan vuosittain Kirkon Ulkomaanavun välityksellä katastrofiapuun. 40 % keräystuotosta jää Suomeen. Puolet kotimaahan jäävästä osuudesta käytetään vanhemmuutta tukeviin toimenpiteisiin vuonna 2021 alkavan, vanhemmuutta tukevan hankkeen avulla. Hankkeen valtakunnallisina yhteistyökumppaneina ovat Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset ry. Toinen puolikas kotimaahan jäävästä osuudesta käytetään paikallisseurakunnan kautta paikallisiin vanhemmuutta tukeviin toimiin. Keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti ja vuoden 2020 keräyksen esimiehenä arkkipiispa Tapio Luoma.

Vapaasti levitettävät videodokumentit Yhteisvastuu-kohteista

Dokumenttifilmeissä kerrotaan esimerkkejä siitä, minkälaiseen työhön nyt kerättävät varat suunnataan. Löydät dokumentit  myös Yhteisvastuun YouTube-kanavalta sekä Yle Areenasta.

Yhteisvastuu somessa:
#yhteisvastuu
#sinäriität2020
#minäkannanyhteisvastuuta

Lisätiedot:

Tapio Pajunen, keräysjohtaja, Yhteisvastuu,
tapio.pajunen@yhteisvastuu.fi, p. 0400 870 041
Milla Kalliomaa, pääsihteeri, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
milla.kalliomaa@mll.fi, p. 075 324 5552
Hanna Markkula-Kivisilta, pääsihteeri, Pelastakaa Lapset ry,
hanna.markkula-kivisilta@pelastakaalapset.fi, p. 050 462 1148
Jouni Hemberg, toiminnanjohtaja, Kirkon Ulkomaanapu,
jouni.hemberg@kirkonulkomaanapu.fi, p. 050 325 9579
Sirpa Seppä, viestinnän suunnittelija, Kirkkopalvelut ry,
sirpa.seppa@kirkkopalvelut.fi, p. 050 579 7290

Dokumenttifilmit vuoden 2020 keräyskohteista

Vapaasti levitettävissä dokumenttifilmeissä kerrotaan esimerkkejä vanhemmuuden tuen tarpeista. Vuoden 2020 Yhteisvastuu-tuotoilla rakennetaan lisää matalan kynnyksen tukea vanhemmuuteen.

Yle esittää dokumentteja kevään aikana kanavillaan. Löydät dokumentit  myös Yhteisvastuun YouTube-kanavalta sekä Yle Areenasta.

Vuoden 2020 videoiden YouTube-videoiden soittolista

Yhteisvastuu 2020 tekee ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä tukemalla vanhemmuutta Suomessa ja maailman katastrofialueilla.

”Vanhemmuuden tukeminen on yhteisvastuullinen tehtävä”, keräyksen esimiehenä toimiva arkkipiispa Tapio Luoma tähdentää.

40 prosenttia keräystuotosta käytetään vanhemmuutta vahvistaviin matalan kynnyksen tukitoimiin Suomessa. Tärkeimpinä yhteistyökumppaneina ovat Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset ry sekä seurakunnat. Tuki voi olla esimerkiksi vertaistukea vanhemmalle, perheen yhteinen harrastusmahdollisuus tai luotettavan aikuisen tuki kuormittuneille perheille.

60 prosenttia keräystuotosta ohjataan kansainväliseen apuun  Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahaston kautta. Maailmalla tuetaan erityisesti naisten ja äitien koulutusta ja toimeentulomahdollisuuksien kasvattamista.

#yhteisvastuu  #sinäriität2020  #minäkannanyhteisvastuuta

Etsitkö tukea vanhemmuuteen?

Vuoden 2020 yhteisvastuuvaroilla kehitetään vanhemmuutta ja lapsen ja vanhemman välistä suhdetta vahvistavia, kynnyksettömiä tukimuotoja eri puolelle Suomea vuodesta 2021 alkaen. Nyt jos koskaan tuen tarve tulee olemaan valtava.

Valtakunnallisina yhteistyötahoina ovat Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pelastakaa Lapset ry sekä seurakunnat.

Tälle sivulle on listattu esimerkkejä keräyskumppaneiden tämänhetkisistä tukimuodoista vanhemmuuden arkeen. Ota rohkeasti yhteyttä jo nyt, kun koronatilanne on moninkertaistanut tuen tarpeen. Ja muista: SINÄ RIITÄT!

Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Mannerheimin Lastensuojeluliitto MLL:n ylläpitämät maksuttomat ja anonyymit palvelut ovat jokaisen vanhemman käytössä ja yhteydenottoihin vastaavat koulutetut vapaaehtoiset.

Vanhempainpuhelin numerossa 0800 92277 päivystää
maanantaisin klo 10–13 ja 17–20
tiistaisin klo 10–13 ja 17–20
keskiviikkoisin klo 10–13
torstaisin klo 14–20

Vanhempain-chat päivystää
maanantaisin klo 10–13
tiistaisin klo 10–13
torstaisin klo 17-20
perjantaisin klo 10-13

Chattiin voit myös varata ajan.

Vanhempainnetin sivuilla voit tutustua lapsiperheille tarjolla oleviin palveluihin, mm. perhekummi-, tukihenkilö- ja lapsen aikuiskaveritoimintaan.

MLL:n vapaaehtoiset ja työntekijät pyörittävät eri puolella Suomea yli 600 perhekahvilaa, joihin on tervetullut jokainen. Perhekahvilassa pienten lasten vanhemmat voivat löytää seuraa itselleen ja lapsilleen ja jakaa vanhemmuuden iloja ja suruja.

MLL:n ryhmätoiminta on koronaviruksen takia tauolla, mutta tukea ja toimintaa on tarjolla poikkeustilanteesta huolimatta. MLL:n koronavirusaiheiset vinkit ja linkit löydät täältä.

Lue lisää: Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Pelastakaa Lapset ry

Lasten ja perheiden tukemiseksi on tarjolla erilaisia asiantuntijapalveluja ja laaja-alaista kehittämistyötä eri puolilla Suomea.

Palastakaa Lasten vapaaehtoiset tukihenkilöt voivat toimia esimerkiksi kuuntelu- ja keskustelukumppanina, lapsen harrastuskaverina tai auttajana vaikkapa läksyjen teossa. Tukihenkilön tarpeen taustalla on usein se, että lapsen ja perheen oma tukiverkosto on pieni.

Pelastakaa Lasten sporttikummit tsemppaavat ja toimivat yhdessä lapsen kanssa, joiden omilla vanhemmilla on rajalliset mahdollisuudet tukea lasta liikkumaan ja harrastamaan.

Lomakotitoiminta on tarkoitettu lapsille, joilla ei ole muuta lomanviettopaikkaa tai läheisverkoston tukea tai joiden perheellä esimerkiksi taloudellisista syistä ei ole mahdollisuuksia loman viettoon. Lomakodit ovat tavallisia ja turvallisia vapaaehtoisia perheitä, joissa lapsi voi olla pääsääntöisesti kesäisin muutamasta päivästä viikkoon. Pienet tavalliset kesäiset puuhat jättävät usein lapsille parhaan muiston.

Muita Pelastakaa Lapset ry:n palveluja ovat esimerkiksi tukiperhetoiminta, perhekuntoutus ja sijaishuollon palvelut.

Korona-ajan erityistoimina Pelastakaa Lapset vastaa perheiden hätään jakamalla  70 euron lahjakortteja ruokakauppoihin vähävaraisille lapsiperheille. Lapsia ja nuoria tuetaan lisäämällä keskustelutukea netissä luotettavan aikuisen kanssa.

Lue lisää: www.pelastakaalapset.fi

Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja seurakunnat

Kirkon perheasiain neuvottelukeskuksissa voi selvittää perheneuvojan tai vaikkapa ryhmän tukemana parisuhteeseen, perheeseen ja henkilökohtaiseen elämään liittyviä kysymyksiä. Palvelut ovat maksuttomia eikä asiakkuus vaadi kirkon jäsenyyttä. Kirkon perheasiain neuvottelukeskuksia on 41 ja niissä työskentelee yli 180 työntekijää. Asiakkaaksi voi tulla yksin tai yhdessä puolison tai muun läheisen kanssa. Valtaosa perheneuvonnan asiakkaista on työikäisiä lapsiperheiden vanhempia. Katso yhteystiedot paikkakunnittain.

Poikkeustilanteen aikana kirkon perheneuvonta tapahtuu pääsääntöisesti etäyhteyksin. Osa asiakkaista on perunut aikansa, joten myös uusille asiakkaille on tilaa. Parisuhde voi joutua lujille tilanteessa, jossa on paljon huolta ja uuden arjen rakentaminen vie voimavaroja ja energiaa.  Myös vertaisryhmiä on avattu verkossa tapahtuviksi. Kirkon perheneuvonnassa varaudutaan kasvavaan tarpeeseen poikkeustilanteen jälkeen.

Kirkon perheasian keskuksen blogin karanteenivinkit

Nykyinen poikkeustilanne ja koteihin eristäytyminen kärjistävät olemassa olevia parisuhteen ja perheen haasteita entisestään. Haasteeseen vastatakseen Suomen evankelis-luterilainen kirkko on avannut Rakkausklinikka-nimisen palvelun A-lehtien Terve.fi-verkkosivustolla.  Rakkausklinikalla kirkon perheneuvojat tarjoavat tukea ja näkökulmia parisuhdetta koskeviin kysymyksiin ja ongelmiin.

Seurakuntien lapsityön palveluja ovat mm. päiväkerhot ja pyhäkoulut. Avoimiin päiväkerhoihin sekä perhekerhoihin vanhemmat, isovanhemmat ja hoitajat voivat tulla lasten kanssa yhdessä.

Seurakunnat järjestävät aamu- ja iltapäivätoimintaa koululaisille myös yhteistyössä kunnan ja eri järjestöjen kanssa.

Oman alueesi seurakunnan palvelut lapsiperheille löydät ajankohtaispäivityksineen nettisivuilta. Etsi asuinalueesi seurakunta ja ota yhteyttä!

Tukea yhden vanhemman perheille: lapsiarkki.fi
Tukea parisuhteeseen: parisuhteenpalikat.fi

Seurakuntien perhetyö

Seurakunnat järjestävät monenlaista maksutonta toimintaa, joissa perheet voivat saada seuraa, auttavia käsiä ja jakaa lapsiperheen iloja ja suruja. Seurakuntien perheille suunnattuun toimintaan osallistui vuonna 2019 yli 695 000 ihmistä.

Julkaissut Kirkko Suomessa Maanantaina 2. maaliskuuta 2020

 

Yhteisvastuuvaroilla tukea lasten ja nuorten koulunkäyntiin Suomessa ja maailman katastrofialueilla

Suomalaiset lahjoittivat Yhteisvastuukeräykselle tänä vuonna 3 069 473,52 euroa. Kerätyillä varoilla avustetaan vähävaraisten lasten ja nuorten kouluttautumista Suomessa ja hauraissa maissa.

– Vapaaehtoiset yhteisvastuukerääjät ovat tehneet hienoa työtä nuorten koulutien turvaamiseksi! Kotimainen osuus keräystuotosta ohjataan Kirkon diakoniarahaston ja seurakuntien kautta muun muassa välttämättömien opiskeluvälineiden hankinta-avustuksiin, kertoo Yhteisvastuun keräysjohtaja, sosiaalineuvos Tapio Pajunen Kirkkopalveluista.

Suomessa koulutuksellinen eriarvoisuus näyttäytyy muun muassa siten, että kunnat tukevat hyvin eri tavoin toisella asteella opiskelevien opiskelutarvikkeiden hankintaa. Monen nuoren unelmat kuolevat, kun perheellä ei ole varaa hankkia lukiossa välttämätöntä tietokonetta. Ammatillisen oppilaitoksen opiskelija joutuu usein hankkimaan itse alakohtaiset työvälineet, esim. kokkiveitset, kampaamovälineet ja suojavaatteet.

­– Yhteisvastuukampanjan aikana oli hienoa se, että uuden hallituksen ohjelmaan saatiin kirjattua toimenpiteitä, joiden toteutuessa perheen vähävaraisuus ei ole opintojen esteenä, keräysjohtaja Tapio Pajunen iloitsee.

Paikallisseurakunnat päättävät oman osuutensa käytöstä itsenäisesti. Esimerkiksi Leppävirran seurakunnan Yhteisvastuu-osuus käytettiin oppimateriaalilainaamon perustamiseen kunnan lukioon. – Lainaamon perustaminen olisi ollut mahdotonta ilman seurakunnalta saatua lisärahoitusta, rehtori Anni Virnes kiittelee.

– Kymmenisen perhettä ilmoitti, että lainaamosta saatavat kirjat olivat heille välttämättömiä nuoren koulutien turvaamiseksi. Kun ensisijaisten lainaajien tarpeet oli täytetty, lainaamo avattiin kaikkien lukiolaisten käyttöön.

Ulkomailla autetaan katastrofialueiden ihmisiä

Ulkomailla yhteisvastuuvaroin autetaan katastrofien ja konfliktien aiheuttamissa hätätilanteissa kärsineitä ihmisiä. Heille turvataan muun muassa riittävän ravinnon ja puhtaan veden saanti sekä mahdollisuus terveydenhoitoon, majoitukseen ja toimeentuloa parantavaan koulutukseen. Avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu.

Keräyksen 2019 kansainvälisen avun esimerkkikohteena oli Kenian köyhin maakunta Turkana. Perinteisellä paimentolaisalueella suuri osa karjasta on kuollut vuosia jatkuneen kuivuuden takia ja ihmiset ovat menettäneet elinkeinonsa. Nekin, joilla karjaa vielä on, joutuvat muuttamaan usein ja vaeltamaan veden perässä. Hätäavun ohella yhteensä yli 11 000 lasta on päässyt opetuksen piiriin. Koulutus on elintärkeä alueella, sillä nuoret tarvitsevat uusia vaihtoehtoja toimeentuloon ilmaston muuttumisen seurausten myötä.

Keräystilitys luovutettiin 8.11. keräyksen suojelijalle, tasavallan presidentti Sauli Niinistölle. Luovutustilaisuudessa olivat johtaja Ilkka Mattila, hallituksen puheenjohtaja Mikael Pentikäinen sekä keräysjohtaja Tapio Pajunen Kirkkopalveluista, vuoden 2019 keräyksen esimies Simo Peura Lapuan hiippakunnasta sekä Yhteisvastuu-rapin tehnyt koulunkäyntiavustaja, rap-artisti Anssi Sumiloff.

Tuotto jaetaan Kirkon Ulkomaanavun katastrofiavun (60 %), Kirkon diakoniarahaston (20 %) sekä paikallisseurakuntien (20 %) kesken.

Keräyksen tulokset

Yhteisvastuun luovutustilaisuus 8.11.2019

Yhteisvastuun luovutustilaisuus 8.11.2019

Vapaasti käytettäviä kuvia luovutustilaisuudesta ladattavissa täältä: https://we.tl/t-pbBaB5J9Zc Krediitit: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia. Kuvia voi jakaa edelleen, voi julkaista myös toimituksellisessa käytössä ja somessa.

Lisätietoja: Tapio Pajunen keräysjohtaja, Kirkkopalvelut/Yhteisvastuukeräys p. 0400 870 041, tapio.pajunen@kirkkopalvelut.fi

Vuoden 2020 Yhteisvastuukeräyksellä tuetaan vanhemmuutta Suomessa ja kehittyvissä maissa. Keräys käynnistyy sunnuntaina 2.2.2020 ja sen esimiehenä toimii arkkipiispa Tapio Luoma.

Akateeminen Kirjakauppa aktiivisesti mukana Yhteisvastuukeräyksessä

Akateeminen Kirjakauppa toimi kevään aikana Yhteisvastuukeräyksen yhteistyökumppanina. Yhteistyössä järjestettiin muun muassa keskustelutilaisuuksia, joissa käsiteltiin eri näkökulmista nuorten yhdenvertaista oikeutta koulutukseen. Lisäksi Akateeminen Kirjakauppa lahjoitti Yhteisvastuukeräykselle 5 % kaikesta oppikirjamyynnistään 1.2− 31.5.2019 välisenä aikana.

− Lasten ja nuorten lukeminen sekä koulutus ovat aina olleet todella tärkeitä asioita Akateemiselle Kirjakaupalle ja siksi olemme erittäin iloisia alkuvuoden aikana tehdystä yhteistyöstä Yhteisvastuukeräyksen kanssa. Neljä kuukautta kestänyt kampanja antoi hyvän näkyvyyden ajankohtaiselle teemalle ja Kirjatalossa järjestettiin useita keskusteluja aiheeseen liittyen, mm. presidentti Tarja Halonen teki vierailun Kohtaamispaikalle ja keskusteli koulutuksen merkityksestä yhdessä päätoimittaja Marja Aarnipuron kanssa.

Kampanjan kautta meille avautui samalla hieno mahdollisuus parantaa omalta osaltamme lasten ja nuorten koulutusmahdollisuuksia, myyntipäällikkö Aki Järvinen Akateemisen Kirjakaupan Helsingin Kirjatalosta kertoo.

− Akateemisen Kirjakaupan toiminta on oivallinen esimerkki yhteiskuntavastuun konkreettisesta osoittamisesta omaan toimialaan liittyvissä teemoissa. Osallistuminen vähävaraisten koulutuksen edistämiseen sekä lahjoittamalla keräykseen että vaikuttamistoiminnan kautta, haastaa muitakin yrityksiä mukaan yhteiseen vastuuseen, keräysjohtaja Tapio Pajunen Kirkkopalveluista kiittää.

”Koulutus ei tipu taivaasta”

Lauantaina 1.6. Suomen kansainvälisesti tunnetuimman graffititaiteilija EGSin kannanotto tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksen puolesta levitettiin Helsingin tuomiokirkon portaille. Alkuperäisen suunnitelman mukaan teos piti ripustaa edellisenä päivänä Kallion kirkon torniin, mutta erittäin haastavat tuuliolosuhteet estivät lopulta kiinnityksen.

”Vähävaraisuus estää monen nuoren opinnot ja unelmien toteutumisen. Kuluneen kevään aikana Yhteisvastuukeräys on kampanjoinut asiasta laajalla rintamalla monien kumppaneiden kanssa. Yksittäisiä pieniä parannuksia on jo saatu ja hallitusneuvotteluista tihkuneet uutiset herättävät toivoa tilanteen kohentumisesta. Vielä tarvitaan kuitenkin paljon työtä, jotta yhdenvertainen oikeus koulutukseen toteutuisi aidosti. Yhteisvastuu onnittelee kaikkia opintonsa päättäviä ja muistuttaa, että koulutus ei todella tipahda taivaasta − ei taloudellisesti, eikä ilman sitkeää uurastusta”, pohtii keräysjohtaja Tapio Pajunen Kirkkopalveluista.

Maailmalla mainetta niittäneen graffititaiteilija EGSin kannanotosta on tekeillä lyhyt, noin minuutin mittainen video, joka valmistuu lauantaina ja jaellaan heti sen valmistuttua.

Videolla EGS kertoo haluavansa kampanjoida maksuttoman toisen asteen koulutuksen puolesta.

”Musta tuntuu, että Suomi on menossa kohti katastrofia, jos miettii sitä, kuinka paljon täällä panostetaan koulutukseen tai kuinka paljon koulutusta arvostetaan ja et se, mikä oli ennen sivistysvaltio, niin siitä on tulossa business-valtio, jossa ei kuinnioiteta sitä, mikä Suomesta on tehnyt Suomalaisen yhteiskunnan, mikä on koulutus ja koulutuksen arvostus”, graffititaiteilija toteaa videolla.

Kallion seurakunnan kirkkoherra Riikka Reina kokee tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksen teeman erittäin tärkeänä ja ajankohtaisena. ”Suomessa on aina arvostettu koulutusta. Luterilainen kirkko on ollut voimakkaasti vaikuttamassa maamme sivistykseen. Sen näkyvimpinä lahjoina ovat lukutaidon leviäminen, suomalaisen koulutusjärjestelmän synty ja ihmisen oikeus kysellä. Seurakuntana haluamme onnitella tänä keväänä valmistuvia. Samalla lähetämme viestin myös yhteiskunnan päättäjille: pitäkää huolta kaikkien oikeudesta koulutukseen”, hän kertoo.

Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra, tuomiorovasti Marja Heltelä on samaa mieltä Kallion seurakunnan kirkkoherra Riikka Reinan kanssa, päättäjien on pidettävä huoli, että kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus opiskeluun. ”Maailmalla Suomi tunnetaan koulutuksen ykkösmaana. Tämä pääoma murenee silmiemme edessä. Suomessa 120 000 lasta elää köyhässä perheessä, jossa tietokoneen ostaminen voi olla mahdoton satsaus nuoren opiskeluun. Yhdessä voimme vielä muuttaa suunnan. Siihen tarvitaan varsinkin päättäjien pikaista ja määrätietoista toimintaa, mutta myös meidän muiden panosta, yhteisvastuun hengessä,” Heltelä täydentää.

Kampanjan luovasta suunnittelusta vastaa Kaski Agency. ”Meidän tehtävä on ollut löytää Yhteisvastuulle tapoja, joilla herätellään sekä suurta yleisöä että päättäjiä siihen todellisuuteen, että koulutuksen hankkiminen on monelle tämän päivän Suomessa rahasta kiinni. Yhteistyöprojekti EGSin kanssa on yksi näistä”, sanoo Kaski Agencyn suunnittelujohtaja Markus Lehtonen.

Lapsi- ja nuorisoalan toimijat ja Yhteisvastuukeräys vetoavat: Oikeus koulutukseen kuuluu jokaiselle

Suomen perinteisiä valttikortteja, jopa vientituotteeksi asti, ovat kansainvälisissä vertailuissa menestyneet oppilaat ja laadukas, perheen tulotasosta riippumatta jokaisen saatavilla oleva koulutus.

Mutta, onko Suomessa nuorilla aidosti yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua haluamaansa ammattiin?, kysytään  lapsi- ja nuorisoalan toimijoiden ja  Yhteisvastuukeräyksen yhteisessä kannanotossa. Kannanotto luovutettiin eduskuntaryhmille torstaina 7.2.2019.

”Mahdollisuus kouluttautua yksilön tai perheen varattomuuden sitä estämättä (Perustuslaki 16 §) on perus- ja ihmisoikeus. Sen on oltava aidosti totta myös Suomessa”, kannanotossa painotetaan.

Joka kymmenes suomalaislapsi kasvaa perheessä, jossa toimeentulo jää laskennallisen köyhyysrajan alapuolelle. Tämä tarkoittaa noin
120 000 lasta.

Perheen heikko taloudellinen tilanne voi olla este nuoren toivomalle koulutukselle, sillä toisen asteen opiskelun vaatimista hankinnoista saattaa olla lähes mahdotonta selvitä. Myös asuinpaikalla on väliä ─ samoja mahdollisuuksia ei ole tarjolla joka puolella Suomea.

Koulutuksen puutteella kauaskantoiset seuraukset

Jos nuori ei pääse opiskelemaan toiselle asteelle tai keskeyttää opintonsa, hän on pahimmillaan vaarassa syrjäytyä koko yhteiskunnasta. Tulevaisuudensuunnitelmat vaihtuvat turhautumiseen. Koulutuksen puute enteilee myös niukkaa arkea, sillä ilman toisen asteen tutkintoa suomalaisilla työmarkkinoilla on vaikea pärjätä. Myös yhteiskunnalle tämä tarkoittaa pitkää penniä.

Miten nuorten yhdenvertaiset opiskelumahdollisuudet voitaisiin turvata?

1) Maksuton toisen asteen koulutus
Perheen tai nuoren varattomuus ei saa olla esteenä toisen asteen opiskelulle. Maksuttomuuden kehittämiseen tarvitaan valtakunnallisen tason ratkaisuja, esimerkiksi lainsäädäntöä kaikille maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta.

2) Perustaidot riittävälle tasolle
On varmistettava, että perustaidot, kuten luku- ja kirjoitustaito sekä sosiaaliset taidot kehittyvät riittävästi peruskouluaikana, jotta osaaminen riittää toisen asteen opintoihin.

3) Painopiste ennaltaehkäiseviin palveluihin
Nuorten koulutusta ja opinnoissa pärjäämistä edistetään parhaiten kehittämällä ennaltaehkäisevää nuoriso- ja perhetyötä jo peruskoulussa, erityisesti yläkouluaikana. Sosiaali-, terveys-, ja mielenterveyspalvelujen sekä koulun opiskelijahuollon yhteistyömahdollisuudet on varmistettava. Avun pitää lähteä nuorten omasta kokemusmaailmasta ja heidän tarpeistaan.

Tutustu kannanottoon

Kannanoton allekirjoittavat:

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry, Milla Kalliomaa
Me-säätiö, Ulla Nord
Nuori Kirkko ry, Sami Ojala
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila
Lastensuojelun keskusliitto, Hanna Heinonen
Pelastakaa Lapset ry, Hanna Markkula-Kivisilta
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry, Anna Munsterhjelm
Yhteisvastuukeräys, Tapio Pajunen

Lisätiedot:

Tapio Pajunen, keräysjohtaja, Kirkkopalvelut ry
p. 0400 870 041, tapio.pajunen@kirkkopalvelut.fi

Presidentti Niinistö: oikeus koulunkäyntiin on ihmisoikeus

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avasi vuoden 2019 Yhteisvastuukeräyksen tv-puheessaan 3.2.2019.

─ Koulutus muuttaa maailmaa. Se tietää parempaa elämää yksittäisille ihmisille, hyvinvointia kokonaisille maille ja kehitystä koko ihmiskunnalle. Kaikilla on oltava aito, oikea mahdollisuus. Mahdollisuus kouluttautua ja tulla sitä kautta osalliseksi tähän yhteiskuntaan. Siitä meidän on pidettävä kiinni.

Lue presidentti Niinistön puhe tai katso se Yle Areenassa.

 

Yhteisvastuu 2019: Nuorella on oikeus opiskella

Koulutus avaa ovia mutta sen puute sulkee niitä. Suomessa kaikilla ei enää ole varaa toivomiinsa toisen asteen opintoihin, mutta ilman koulutusta töitä on vaikea saada. Myös maailman hauraimmissa maissa köyhyys on suurin este koulunkäynnille. Yhteisvastuu 2019 tukee lasten ja nuorten koulutusta Suomessa ja maailman katastrofialueilla. Keräys käynnistyy sunnuntaina 3.2.2019.

Suomessa noin 120 000 lasta ja nuorta kasvaa pienituloisessa perheessä. Monen nuoren kohdalla unelmien ammatti on vaarassa jäädä haaveeksi, jos perheellä ei ole varaa maksaa opinnoista aiheutuvia kustannuksia, kuten tietokonetta tai oppikirjoja.

Maailman pahimmilla katastrofialueilla monet lapset ja nuoret ovat menettäneet lähes kaiken tutun ja turvallisen paetessaan luonnonkatastrofeja ja konflikteja. Tulevaisuus näyttää toivottomalta ja oma merkitys maailmassa on usvan peitossa, kun koulunkäynti keskeytyy. Myös muuttuneet ilmasto-olosuhteet vaikeuttavat ruoantuotantoa, karjanhoitoa sekä lasten ja nuorten koulunkäyntiä, kun perheet joutuvat muuttamaan veden ja tuoreen laidunmaan perässä. Koulutus luo uusia toimeentulomahdollisuuksia haastavissa olosuhteissa.

− Koulutuksen ulkopuolelle jääminen ja unelmien kuoleminen on syvä yksilön tragedia, mutta se on myös merkittävä taloudellinen haaste koko yhteiskunnalle. Meidän on saatava perustuslain
16 § toteutumaan, eikä varattomuus saisi olla yhdenkään nuoren kouluttautumisen esteenä, sanoo Yhteisvastuun keräysjohtaja Tapio Pajunen.

– Niin Suomessa kuin katastrofien keskellä yhteiskunnan tulevaisuus on kiinni siitä, millaisia mahdollisuuksia erityisesti nuorille annetaan. Ottamalla heidät huomioon rakennamme tulevaisuutta, Lapuan piispa Simo Peura muistuttaa.

Apua opiskeluvälineiden hankintaan

Suomessa Yhteisvastuukeräyksellä tuetaan vähävaraisten lasten ja nuorten opiskelua esimerkiksi avustamalla maksullisten opiskeluvälineiden hankinnassa Kirkon diakoniarahaston kautta. Lisäksi diakoniarahaston avustuksilla tuetaan taloudellisesti eri syistä vaikeassa tilanteessa eläviä ihmisiä. Keräysvaroja käytetään myös monipuoliseen avustustyöhön paikallisseurakuntien kautta.

Ulkomailla yhteisvastuuvaroin autetaan katastrofien ja konfliktien aiheuttamissa hätätilanteissa pahiten kärsineitä ihmisiä, tänä vuonna erityisesti nuoria. Keräysvaroin tuetaan koulunsa keskeyttämään joutuneiden oppilaiden paluuta takaisin kouluun, jaetaan koulu- ja hygieniatarvikkeita sekä autetaan koulumaksuissa. Syrjäseuduille koulutetaan lisää päteviä opettajia ja rakennetaan turvallisia kouluja. Avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu.

Lisätiedot:

Tapio Pajunen, keräysjohtaja, Yhteisvastuu, tapio.pajunen@yhteisvastuu.fi, p. 0400 870 041

Yhteisvastuu on lähimmäisenrakkauden kansanliike ja yksi Suomen suurimmista vuosittain järjestettävistä kansalaiskeräyksistä. Keräyksellä autetaan hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja kehitysmaissa. Keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti. 60 % keräyksen tuotosta ohjataan vuosittain Kirkon Ulkomaanavun välityksellä katastrofiapuun, 20 % Kirkon diakoniarahaston kautta myönnettävään taloudelliseen apuun hädässä oleville Suomessa ja 20 % paikallisseurakuntien tekemään avustustyöhön.

Yhteisvastuu tv:ssä

Keräyksen avajaisjumalanpalvelus Alavuden kirkosta lähetetään Yle TV1 -kanavalla sunnuntaina 3.2.2019 klo 10. Tasavallan presidentin keräyksen avauspuhe lähetetään Yle TV1:ssä 3.2. kello 12.

Yhteisvastuun tv-dokumentit, joissa suomalaiset ja kenialaiset nuoret kertovat koulutuksen merkityksestä, katsottavissa 3.2. alkaen, yhteisvastuu.fi.

Yhteisvastuu somessa #yhteisvastuu, #tyhmävaiköyhä.

Yhteisvastuuvaroin hätäapua nälkäisille

Suomalaiset lahjoittivat Yhteisvastuukeräykselle tänä vuonna 3 138 702,14 euroa. Varoilla torjutaan nälkää ja köyhyyttä Suomessa ja maailman konfliktialueilla.

– Suomi on hyvien ihmisten maa. Suomalaiset haluavat tukea avun tarpeessa olevia lähimmäisiä, niin lähellä kuin kaukana. Kenenkään päivittäinen arjesta selviytyminen ei kuitenkaan saisi olla toisten armeliaisuuden varassa. Tarvitaan myös vahvoja yhteiskunnallisia toimia. Nälkää ei tule nähdä, mutta nälkä tulee nähdä! sanoo Yhteisvastuukeräyksen johtaja Tapio Pajunen.

(lisää…)

Yhteisvastuu 2019 tukee lasten ja nuorten koulutusta

Köyhien lasten määrä Suomessa on kasvussa. Tuoreimpien, vuoden 2016 tulonjakotilastojen mukaan 10,2 prosenttia lapsista kuului pienituloiseen kotitalouteen. Tämä tarkoittaa 110 000 lasta. Samalla vähävaraisten lapsiperheiden asema on heikentynyt esimerkiksi sosiaalietuuksien leikkausten ja jäädytysten vuoksi.

Monien nuorten kohdalla unelmien ammatti on vaarassa jäädä haaveeksi, jos perheellä ei ole varaa maksaa opinnoista aiheutuvia kustannuksia, kuten tietokonetta, oppikirjoja tai ammatillisissa opinnoissa tarvittavia välineitä.

Maailman pahimmilla katastrofialueilla monet lapset ja nuoret ovat menettäneet lähes kaiken tutun ja turvallisen, kun he ovat joutuneet pakenemaan luonnonkatastrofeja ja konflikteja. Tulevaisuus näyttää toivottomalta ja oma merkitys maailmassa on usvan peitossa, kun koulunkäynti keskeytyy.

Koulutus on tärkeää yhteiskunnalliselle kehitykselle ja eriarvoisuuden vähentämiselle. Etenkin hauraissa maissa ja katastrofitilanteissa koulutus luo uskoa tulevaisuuteen ja tuo vakautta arkeen.

Suomessa vuoden 2019 yhteisvastuuvaroin tuetaan vähävaraisten lasten ja nuorten opiskelua esimerkiksi avustamalla maksullisten opiskeluvälineiden hankinnassa.

Maailman katastrofialueilla keräyksen tuotolla tuetaan laadukasta koulutusta lapsille ja nuorille. Turvalliset koulurakennukset ja koulutetut opettajat auttavat lapsia toipumaan traumaattisista kokemuksista, sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseen ja oppimaan tulevaisuuden kannalta elintärkeitä taitoja.

Avun vievät perille Kirkon Ulkomaanapu (60 % keräystuotosta), Kirkon diakoniarahasto ja paikallisseurakuntien diakoniatyö (molemmat 20 % keräystuotosta).

Vuoden 2019 Yhteisvastuukeräys alkaa sunnuntaina 3.2.2019.

 

Kohtasitko jo digikerääjän?

Kuluvan kevään Yhteisvastuukeräyksen lipaskeräystempauksiin kaduilla tai kauppakeskuksissa pystyy nyt ensimmäistä kertaa osallistumaan kätevästi myös ilman käteistä rahaa. Osa keräyslippaista on digitaalisia, joihin voi lahjoittaa helposti lähi- tai korttimaksulla. Toki ilman käteistä keräykseen pystyy osallistumaan tuttuun tapaan myös netissä tai puhelimella.

Lue Ylen juttu aiheesta.

Nälkä tulee nähdä

1990-luvun lamavuosina nälän väliaikaisratkaisuksi syntyneet leipäjonot ovat jääneet pysyvästi paikkaamaan hyvinvointivaltion repeämiä. Sittemmin jonoja on puolustettu järkevänä tapana vähentää ruoka-hävikkiä. Joka kolmas ruoka-avun jonottaja kuitenkin tuntee häpeää.

− Ihmisten hyvinvointi ei voi olla toisten armeliaisuuden varassa. Leipäjonoista olisi syytä päästä kokonaan eroon, mikä vaatii muutoksia yhteiskunnallisissa rakenteissa, Yhteisvastuukeräyksen Nälkä-työryhmä toteaa erityisesti suomalaista nälkää koskevassa kannanotossaan.

Akuutille ruoka-avulle tulisi järjestää inhimillisempiä vaihtoehtoja, kuten yhteisöllisiä ruokailuja tai laajentaa ruokien alennusmyyntejä ilta-aikaan ennen kauppojen sulkeutumista. Ruoka-avulla nälkä tai ruokahävikki eivät kuitenkaan katoa lopullisesti.

Kannanoton mukaan Suomessa eniten nälkää ruokkiva rakenne on perusturvan alhaisuus, mistä Suomi on saanut moitteita myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealta. Tällä hetkellä perusturva kattaa tavanomaisia elinkustannuksia alimmillaan vain 73-prosenttisesti.

− Perusturvan korottaminen vaatii poliittisia päätöksiä. Siten myös nälkä on viime kädessä poliittinen valinta. Siksi sanomamme on: nälkää ei tule nähdä, mutta nälkä tulee nähdä!, kannanotossa vedotaan.

Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen luovutti työryhmän kannanoton maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle Kotkassa 13. helmikuuta.

Lue koko kannanotto ja taustaselvitys nälästä.

Lisätietoja:

Tapio Pajunen, keräysjohtaja, Yhteisvastuukeräys
p. 0400 870 041, tapio.pajunen@yhteisvastuu.fi