Yhteisvastuukeräys muutoksessa

Korona-aika toi isoja muutoksia Kirkkopalvelujen koordinoimaan Yhteisvastuukeräykseen. Tapahtumien ollessa tauolla Yhteisvastuukeräykseen lahjoitettiin verkossa ja pankkisiirroilla aikaisempia vuosia enemmän. Myös keräysaika on ollut muutoksessa, kun uuden rahankeräyslain myötä keräystä on mahdollista toteuttaa koko kalenterivuoden ajan.

Kirkkopalveluissa muutosta on tuonut keräysjohtaja Tapio Pajusen jääminen eläkkeelle. Lisäksi Kirkkopalveluissa on koottu yhteen varainhankinnan työntekijät ja luotu uusi tiimi, jota keräysjohtajan sijaan johtaa varainhankinnan päällikkö. Varainhankinnan tiimi koordinoi niin Yhteisvastuukeräystä kuin Kotimaanapua.

Eija Kilgast, varainhankinnan päällikkö. Johtaa Yhteisvastuuta ja Kotimaanapua.
Ruut Lemmetyinen, varainhankinnan erityisasiantuntija. Vastaa keräystapojen kehittämisestä ja valtakunnallisesta varainhankinnasta.
Anne Rémy, assistentti, Yhteisvastuun tilitykset, materiaalit ja muu asiakaspalvelu
Nina Silander, seurakuntayhteyksien koordinaattori. Tukee ja innostaa seurakuntia Yhteisvastuukeräyksen toteuttamisessa.
Ilkka Kalmanlehto, tuottaja. Vastaa Kotimaanavun yritysyhteistyöstä ja markkinoinnista.
Elisa Huuhka, koordinaattori. Koordinoi Kotimaanavun keräyksiä.

Varainhankinnan tiimin tehtävänä on auttaa seurakuntia ja kumppaneita hankkimaan varoja heikommassa asemassa olevien ihmisten auttamiseksi sinne missä hätä on suurin. Toisena tarkoituksena on tuoda esiin ja nostaa yhteiskunnalliseen keskusteluun piilossa olevaa hätää.

Kirkkopalvelut haluaa tukea seurakuntia entistä paremmin kohdistamalla resursseja seurakuntien ja kumppaneiden keräystoiminnan mahdollistamiseen. Siksi vuonna 2022 kiinnitetään erityistä huomiota Yhteisvastuukeräyksen kehittämiseen ja toimintaympäristön muutosten ennakointiin. Yksi tällainen kehittämisprosessi käynnistyy syksyllä Yhteisvastuukeräyksen brändiuudistuksen myötä. Tähän uudistamistyöhön tulemme haastamaan mukaan myös seurakunnat.

Yhteisvastuukeräys kirkon strategiassa ja itseymmärryksessä

Vuoden 2021 Yhteisvastuukeräyksen Yhteisvastuu-piispa Matti Revon puhe vuoden 2021 keräyksen päätöstilaisuudessa 14.6.2022:

Yhteisvastuukeräyksellä on pitkä perinne ja se on kauan sitten vakiinnuttanut asemansa kirkollisena keräyksenä. Sillä on yhteiskunnallisesti tunnustettu asema. Tasavallan presidentti avaa sen julkisella televisiopuheella, mikä osoittaa ainutlaatuista arvostusta.

Toisaalta vakiintuneisuus merkitsee, että Yhteisvastuukeräys saattaa uutisoinnissa jäädä muiden aiheiden jalkoihin. Se joutuu myös kilpailemaan muiden humanitaaristen keräysten kanssa. Tänä keväänä sota Ukrainassa yllätti; suuri avuntarve havahdutti ihmiset auttamaan sodan jalkoihin jääneitä siviilejä sekä Ukrainasta pakolaisina saapuneita. Tällainen akuutti kriisi saa ihmiset nopeasti avaamaan kukkaronsa. Ylen televisioitu suuri konsertti Ukrainan hyväksi tuotti peräti 6 miljoonaa euroa, mikä on kolminkertaisesti koko viime vuoden Yhteisvastuukeräyksen tulos. Yhteisvastuukeräystä olisi hankala käyttää akuuttien kriisien hoitoon, kun kokonaisuus kohteineen ja tiedotuksineen suunnitellaan jo paljon etukäteen ja rahat voidaan tilittää vasta parin vuoden päästä. Lopputulos kumpanakin koronavuonna oli kuitenkin kohtalainen.

Yhteisvastuukeräyksestä onkin tullut enemmän kuin keräys. Se on kehittynyt seurakuntatoiminnan muodoksi, jonka tehtävänä on myös toteuttaa kirkkona olemisen tarkoitusta. Yhteisvastuukeräyksen voi nähdä hyvin toteuttavan kirkon kymmenvuotisstrategiaa nimeltä Ovet auki. Tämä strategia hyväksyttiin kuusi vuotta sitten ja se on voimassa vuoteen 2026 asti. Uskon kuitenkin, että suunta on silti senkin jälkeen sama, sillä tuo strategia pyrkii ilmaisemaan juuri sitä, mikä on tulevaisuuden kannalta tärkeää.

Strategiassa on useita kohtia, joihin Yhteisvastuu liittyy. Ensimmäinen niistä on Ovet auki ulospäin. Sen yhteydessä muistutetaan, että ”kirkon elämä on missionaarista, siksi on lähdettävä liikkeelle julistamaan ja palvelemaan” ja todetaan, että ”asetumme heikoimpien puolelle ja voimistamme niiden ääntä, joilla sitä ei yhteiskunnassa ole. Kohdistamme diakoniaa entistä vahvemmin sinne, missä vaikeudet kasautuvat tai mihin muu apu ei ulotu.” Toinen kohta osoittaa ihmisten yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon: Ovet auki kaikille. Strategia muistuttaa, että ”jokaisen ihmisarvo on luovuttamaton ja sitä kirkko puolustaa. Kirkko on luonteeltaan kansainvälinen ja kansallisuuksien rajat ylittävä.” Kolmanneksi viittaan vielä strategian kohtaan Ovet auki tulevaisuuteen, sillä sen mukaan ”kunnioitus luomakuntaa kohtaan, kohtuullinen elämäntapa ja vastuullisuus nousevat kirkon perussanomasta”.

Hyvät kuulijat, nämä kirkon strategian kohdat pyrkivät ottamaan huomioon 2020-luvun megatrendit ja globaalit huolenaiheet, kuten ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen ja tuloerojen kasvaminen. Niihin kaikkiin myös Yhteisvastuukeräys pyrkii omalta osaltaan vastaamaan. Mutta näkisin, että keräys voi itse uudistuessa uudistaa myös seurakuntatoimintaa ja vahvistaa ihmisten tietoisuutta ihmiskunnan ykseydestä ja suomalaisten seurakuntalaisten kristillisestä vastuusta maailman yhteisissä haasteissa.

Keräyksen toteutus muuttaa jatkuvasti muotoaan. Se on välttämätöntä keräyksen pysymiseksi mukana kilpailevien hyvien hankkeiden joukossa. Useimmat keräystavat edellyttävät kuitenkin vapaaehtoisten aktiivisuutta jossain muodossa. Listakeräys näyttää jääneen paljolti pois, ovilla ei enää juuri kierretä. Lipaskeräys näyttää toimivan markettien aulassa. Pankkisiirrot ja lahjoitukset ovat tuottaneet hyvin, ja niinkin perinteinen laji kuin myyjäiset näyttää olleen Yhteisvastuukeräyksen kannalta antoisa.

Kaikki nämä perustuvat siihen, että ihmisessä syntyy halu auttaa, halu antaa itsestään ja omastaan, oli se aikaa, rahaa tai vaivaa. Joka tapauksessa lähtökohtana on, että ymmärretään yhteinen vastuu niin läheisistä kuin kaukaisista. Juuri tämän ymmärryksen vahvistamisessa näkisin Yhteisvastuukeräyksellä olevan Suomessa niin kirkossa kuin muussa yhteiskunnassa vähintään yhtä tärkeä, ellei tärkeämpikin merkitys kuin itse keräystuotolla.

Monien muiden keräysten joukossa Yhteisvastuulla on avainasema osoittaa, mitä merkitsee olla kristillinen kirkko. Samalla kun kiitän viimevuotisesta yhteistyöstä, toivotan tämän vuoden keräykselle menestystä ja siunausta.

Yhteisvastuukeräyksen paneeli SuomiAreenassa 11.7.2022 klo 16.00

Arkkipiispa, poliitikot ja yksinäisyystutkija etsivät SuomiAreenassa ratkaisuja nuorten hälyttävään ahdistukseen

Yhteisvastuukeräyksen asiantuntijapaneelissa SuomiAreenassa 11.7.2022 arkkipiispa Tapio Luoma, Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Fatim Diarra, Suomen sosialidemokraattisten nuorten puheenjohtaja Pinja Perholehto ja Turun yliopiston professori Niina Junttila etsivät tekoja nuorten hyvinvoinnin konkreettiseen tukemiseen. Keskustelua juontaa MTV Uutisten toimittaja Jaakko Loikkanen.

Nuoria kuormittavat koronan aikana pahentunut ahdistus, ilmastokriisi ja viimeisimpänä sotauutisten luomat uhkakuvat. Peräti 79 prosenttia nuorista kokee hyvinvointinsa heikenneen koronarajoituksista johtuen. Poikkeusaika on syventänyt hyvinvointikuilua ja yksinäisyydestä kärsivien määrää. Nuoret tarvitsevat uskoa tulevaisuuteen, mutta mistä he voivat sitä ammentaa? Mistä saadaan lisää turvallisia aikuisia nuorten elämään?

”Nuorten yksinäisyys, ahdistuneisuus ja huoli omasta jaksamisesta ja mielen hyvinvoinnista on noussut ennennäkemättömän korkealle. Se on sekä kansallisten että kansainvälisten selvitysten mukaan asia, joka vaatii välittömiä toimenpiteitä”, summaa Suomen johtava yksinäisyystutkija, opetusneuvos Niina Junttila. Kasvatuspsykologian dosentti Niina Junttila on tutkinut lasten ja nuorten yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta useissa monitieteisissä tutkimushankkeissa, ja hänen tutkimuksiaan on julkaistu kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä.

SuomiAreenan paneelin järjestää Yhteisvastuukeräys, jonka tämän vuoden keräyskohde on koronasta kärsivät lapset ja nuoret. Tuoreen EU-raportin mukaan edessä saattaa olla pitkällinen ja vaikeasti voitettavissa oleva yksinäisyyspandemia. Yhteisvastuukeräyksen avulla keräyskumppani Lasten ja nuorten keskus kehittää lisää matalan kynnyksen jalkautuvia palveluja tukemaan lasten ja nuorten hyvinvointia.

”Rajoitukset osuivat raskaimmin nuorempien ikäluokkien sekä yksin asuvien arkeen. Monet opiskelijat kuuluvat näistä molempiin ryhmiin”, jatkaa Junttila.

SuomiAreenan ohjelmaa voi seurata paikan päällä Porissa maksutta. Nuorten hälyttävä ahdistus – nyt on ratkaisujen aika -paneelikeskustelu järjestetään kaupungintalon pihalla, osoitteessa Hallituskatu 12. Kaikki SuomiAreenan keskustelut löytyvät myös suorana tai tallenteena MTV Katsomosta (mtv.fi sekä MTV Katsomo -sovellus).

Paneelin tiedot:

Paikka: SuomiAreena, Kaupungintalon piha, Hallituskatu 12, Pori

Aika: Maanantai 11.7.2022, klo 16.00–16.45

Panelistit:

  • Niina Junttila, tutkija, kasvatuspsykologian professori Turun ja Jyväskylän yliopistoissa
  • Tapio Luoma, Suomen ev. lut. kirkon arkkipiispa
  • Pinja Perholehto, Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n puheenjohtaja, Hyvinkään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
  • Fatim Diarra, Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, Vihreiden varapuheenjohtaja, Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja

Juontaja: Jaakko Loikkanen, toimittaja (MTV Uutiset, Asian ytimessä)

Yhteisvastuukeräys on evankelis-luterilaisen kirkon vuosittainen suurkeräys ja lähimmäisenrakkauden kansanliike, joka auttaa hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja maailman humanitäärisillä katastrofialueilla. Keräyksen toteuttavat kaikki Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat. Keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti.

Lisätiedot: Eija Kilgast, varainhankinnan päällikkö, Kirkkopalvelut / Yhteisvastuukeräys ja Kotimaanapu, eija.kilgast@kirkkopalvelut.fi p. 040 660 2964

www.yhteisvastuu.fi

www.lastenjanuortenkeskus.fi

www.suomiareena.fi/pori

Vuoden 2021 Yhteisvastuukeräyksen tuotot tilitetty saajille

Yhteisvastuukeräyksen 2021 kohteena oli vähävaraisten ikäihmisten tukeminen Suomessa ja maailmalla. Tuoton saajina ovat Kirkon Ulkomaanapu, Kirkon Diakoniarahasto ja STEP-koulutuksen (ent. Seurakuntaopisto) kokoama kansanopistoverkosto sekä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat.

”Keräyksellä kerättiin varoja taloudellisesti heikoissa olosuhteissa eläville ikäihmisille teemalla Eniten yllätti köyhyys. Keräyksellä haluttiin tuoda kuuluviin niiden ihmisten ääntä, jotka arjessaan joutuvat tekemään valintoja ruoan, lääkkeiden ja muiden perushankintojen välillä Suomessa. Maailman katastrofialueilla tuetaan kaikkein hauraimpia yhteisöjä, vanhuksia ja perheitä, sanoo Kirkkopalvelujen varainhankinnan päällikkö Eija Kilgast.

Yhteisvastuukeräyksen tilintarkastettu tulos vuodelta 2021 oli 2 011 432,87 euroa.

Keräyksen toimeenpanokulujen jälkeen keräyskohteisiin jaettava summa oli 1 246 444,95 euroa. Tämä summa jaettiin tuotonsaajille sopimuksen mukaisesti seuraavasti:

  • Kirkon Ulkomaanapu 677 798,62 euroa (noin 60 % kokonaistuotosta, vähennettynä tuotonsaajan osuus 47 922,72 euroa kampanjan sisältökoulutuksen kuluista)
  • Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat 278 816,50 euroa (noin 20 % huomioiden seurakuntien toimeenpanokulut)
  • Kirkon Diakoniarahasto 112 966,44 euroa (noin 10 %, vähennettynä tuotonsaajan osuus 7 987,12 euroa kampanjan sisältökoulutuksen kuluista)
  • STEP-koulutuksen keräämä kansanopistoverkosto 112 966,44 euroa (noin 10 %, vähennettynä tuotonsaajan osuus 7 987,12 euroa kampanjan sisältökoulutuksen kuluista)

Seurakunta- ja hiippakuntakohtaiset keräystulokset 2021

Poikkeuksellinen keräysvuosi

Vuoden 2021 Yhteisvastuukeräykseen vaikutti niin maailmanlaajuinen pandemia kuin rahankeräyslaissa ja -luvassa tapahtuneet muutokset.

Pandemian vuoksi seurakunnat eivät pystyneet toteuttamaan keräystapahtumia eikä lista- ja lipaskeräyksiä tavalliseen tapaan, joten keräysaikaa ei voitu hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Korona-ajan tuomien haasteiden vuoksi vuoden 2021 keräyksen tuotto jäi samalle tasolle kuin sitä edeltäneen ensimmäisen pandemiavuoden keräyksen tuotto.

Merkittävästi pienentyneiden keräystuottojen myötä keräyksen kuluprosentti nousi 38 prosenttiin. Keräyskuluprosenttiin vaikutti pienentyneen tuoton lisäksi myös pidentynyt keräysaika. Rahankeräyslain ja -luvan muutosten myötä Yhteisvastuukeräyksen keräyskausi muuttui koko kalenterivuoden pituiseksi. Vuoden 2021 keräystä rasitti näin ollen poikkeuksellisesti 16 kuukauden menot.

Kuluprosenttiin tullaan kiinnittämään erityistä huomiota tulevina vuosina, jotta tuottojen ja kulujen suhde saadaan poikkeusajan jälkeen entiselleen. Samalla myös koko Yhteisvastuukeräystä halutaan päivittää, selkiyttää ja tehostaa tuoton kasvattamiseksi. Tavoitteena on selkeämpi keräys niin seurakunnille, tuoton saajille kuin lahjoittajille, jotta kaikkein suurimmassa hädässä olevia voidaan auttaa Suomessa ja maailman katastrofialueilla.

Kirkkopalvelut ry:llä on käynnissä tutkimus kirkolle lahjoittaneille

Kirkkopalvelut ry teettää parhaillaan tutkimusta vuosien 2020–2022 aikana Yhteisvastuukeräykseen ja Kotimaanapuun lahjoittamisesta. Kirkkopalvelut ry kehittää toimintaansa ja haluaa jatkossa paremmin palvella lahjoittajia molempien keräysten osalta. Sekä Yhteisvastuu että Kotimaanapu on kehittämässä verkkopalveluitaan ja siksi lahjoittajien parempi tuntemus on ensiarvoisen tärkeää.

Tutkimus teetetään Tutkimustoimisto Norstat Oy:llä. Jos olet saanut tutkimuskutsun Norstat Oy:ltä koskien kirkon keräyksiin lahjoittamista, tutkimus on Kirkkopalvelut ry:n tilaama ja turvallinen vastata. Tuloksia ei yhdistetä yhteystietoihisi ja niitä käytetään ainoastaan lisäämään ymmärrystä hyväntekeväisyyteen lahjoittamisesta. Tutkimustoimisto Norstat Oy:n käsittelee kaikkia tietoja luottamuksella ja GDPR-säännösten mukaisesti. Kyselyyn vastaaminen kestää noin 15 minuuttia.

Kiitoksena osallistumisesta jokainen tutkimukseen osallistunut saa vastaustulostensa mukaisen analyysin itsestään.

Ukrainan tilanne ja Yhteisvastuukeräys

Ukrainan tilanne on osoittanut meille järkyttävällä tavalla, kuinka yllättäen kriisit realisoituvat.

Vuoden 2022 Yhteisvastuukeräys huomioi erityisesti koronasta kärsiviä lapsia ja nuoria, joille sodan herättämä huoli kasvattaa henkistä kuormaa entisestään. Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 60 % ohjataan vuosittain Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon, joka reagoi pandemian kaltaisten pitkittyneiden katastrofien lisäksi myös ennakoimattomiin kriiseihin.

Nyt kerättävän Yhteisvastuukeräyksen tuottoa ei ehditä käyttää tänä vuonna tarvittavaan akuuttiin apuun Ukrainassa, koska keräyksen tuotto tilitetään vasta vuonna 2023. Jos tilanne Ukrainassa silloin edelleen vaatii, tämän vuoden keräysvaroja voidaan käyttää vuodesta 2023 lähtien myös ukrainalaisten auttamiseen. Apua voidaan antaa välittömästi katastrofin tapahduttua sekä kriisin jälkeen toipumiseen ja jälleenrakennukseen. Kirkon Ulkomaanavussa katastrofirahaston käyttöä arvioidaan kulloisessakin tilanteessa sen mukaan, missä apua eniten tarvitaan.

Koska Kirkon Ulkomaanavun heti Ukrainan sodan sytyttyä aloittama erillinen Ukraina-keräys tuotti ennätysnopeassa ajassa runsaan määrän lahjoituksia, joilla hätäapu voitiin aloittaa, myöskään aiempina vuosina Yhteisvastuun kautta kerättyjä Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahaston varoja ei ole toistaiseksi käytetty Ukrainan sodan uhrien auttamiseen.

Kirkon Ulkomaanavun käynnistämään erilliseen hätäapukeräykseen Ukrainan kriisin humanitaarisen avun kasvattamiseksi voi osallistua tästä.

Miten koronapandemia on muuttanut elämääsi?

Kerro siitä TikTok-videolla ja voita
Apple AirPods Pro -kuulokkeet

Yhteisvastuukeräys, Lasten ja nuorten keskus ja Ilta-Sanomat järjestävät yhteistyössä TikTok-kilpailun nuorille otsikolla Elämäni ennen koronaa ja nyt. 

Tee TikTok-video, jossa kerrot miten koronapandemia on vaikuttanut elämääsi. Millaista elämä oli ennen kevättä 2020? Millaista se on nyt?

Kolme kilpailuun osallistunutta videota palkitaan Apple Air Pods Pro -kuulokkeilla. Ilta-Sanomien toimitus valitsee voittajat ja julkaisee videot Ilta-Sanomien digimuotoisessa is.fi:ssä.

Palkittaviin otetaan yhteyttä ennen videoiden julkaisua is.fi:ssä. Yhteyttä otetaan TikTokissa @yhteisvastuu-tilin kautta osallistujan henkilöllisyyden vahvistamiseksi. Alle 18-vuotiaiden tekemien videoiden julkaisulupa is.fi:ssä varmistetaan huoltajalta.

TikTok ei ole mukana kilpailun järjestämisessä.

TOIMI NÄIN: 

  • Tee korkeintaan 15 s kestävä video ja julkaise se Tiktokissa 19.2. – 6.3.2022 välillä.
  • Liitä videoon hashtag #tulevaisuustakaskisa ja tägää @yhteisvastuu
  • @yhteisvastuu-tilin käyttäjä Kaisa Kahra (Lasten ja nuorten keskuksesta) on voittajiin yhteydessä 7.-13.3. välillä.

Lisätiedot:

Hankepäällikkö Kaisa Kahra, p. 044 0567 595

kaisa.kahra@lastenjanuortenkeskus.fi

 

Yhteisvastuukeräys 2022 käynnistyy 6.2. – Keräysvaroilla tuetaan koronan seurauksista kärsiviä lapsia ja nuoria

 

Vuoden 2022 Yhteisvastuukeräyksellä autetaan koronapandemian seurauksista kärsiviä lapsia ja nuoria. Tuotosta 40 prosenttia jää nuorten hyväksi Suomessa tehtävään työhön seurakuntien ja Lasten ja nuorten keskuksen toiminnan kautta. 60 prosentilla avustetaan maailman katastrofialueiden asukkaita Kirkon Ulkomaanavun työn kautta. Keräys alkaa sunnuntaina 6.2.2022. 

Tämänvuotisen Yhteisvastuukeräyksen kampanjateema ”Lahjoita mulle huominen” nostaa esiin nuorten hädän ja toivottomuuden kokemuksen, jota pitkittynyt korona-aika on lisännyt. Maailmanlaajuinen pandemia on osunut nuorille herkkään ikävaiheeseen ja koetellut ikäpolvea kovalla kädellä niin Suomessa kuin globaalisti maailmalla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n vuonna 2021 toteuttaman kouluterveyskyselyn tulokset paljastivat suomalaisnuorten mielenterveyden heikentyneen pandemian aikana. Kyse ei ole yksin suomalaisesta ilmiöstä –samansuuntaisia tuloksia on enenevästi raportoitu maailmanlaajuisesti.

Yhteisvastuulla 2022 lisää aikuisten tukea nuorten arkeen

Koronapandemia on lisännyt nuorten hätää ja toivottomuutta. Kerätyillä Yhteisvastuukeräyksen tuotoilla halutaan tarjota nuorten arkeen aikuista tukea matalan kynnyksen menetelmin. Aikuisia, jotka kuuntelevat ja jakavat kasvuiän herkät ja haavoittuvat tunteet ja antavat tarvittaessa tukea vaikeissa hetkissä.

”Lapset ja nuoret ovat arvokkainta, mitä meillä on. He ovat meidän tulevaisuutemme kaikkialla maailmassa. Me yhdessä voimme pitää huolta, että jokaisen lapsen ja nuoren rinnalla on turvallisia aikuisia”, vetoaa yhteisvastuupiispa Mari Leppänen.

Yhteisvastuukeräyksen keräystuotoista 40 prosenttia lahjoitetaan Suomeen. Puolet Suomeen kohdistetuista keräystuotoista jää paikallisseurakunnille ahdingossa olevien nuorten tukemiseksi tehtävään työhön sekä diakonia-avustuksiin.

Toisen puoliskon vuoden 2022 Suomeen kohdistettavasta keräystuotosta saa Lasten ja nuorten keskus, jossa kehitetään matalan kynnyksen jalkautuvia palveluja tukemaan lasten ja nuorten hyvinvointia. Tuki kohdistetaan erityisesti 15–19-vuotiaille, joiden joukossa on merkittävä määrä etäopiskelusta ja eristäytymisestä kärsineitä nuoria, jotka kokevat yksinäisyyttä, ahdistusta ja toivottomuutta.

Lasten ja nuorten keskuksen etsivän nuorisotyön Palveluoperaatio Saappaan toimintaa laajennetaan keräystuotolla uusille paikkakunnille ja NettiSaapasta kehitetään. Uutuutena Saapas-toimintaa levitetään myös kouluihin. KouluSaappaassa tavoitteena on lisätä turvallisia aikuisia koulun arkeen lisäkorviksi ja kannustajiksi. Valtakunnallisesti toimivassa NettiSaappaassa vapaaehtoiset etsivät aikuista kuuntelijaa kaipaavia nuoria eri sosiaalisen median alustoilla.

Keräysvaroilla kehitetään ja laajennetaan myös Moottoripaja– sekä Perheystävä-toimintoja. Moottoripajat ovat nuorille harrastuspaikkoja, joissa rassailun ohella opitaan arjen hallintaa, pohditaan tulevaisuutta ja pidetään hauskaa ilman päihteitä. Perheystävä tarjoaa tukea yksinäisille, kuormittuneille tai syrjäytymisuhan alla oleville lapsiperheille.

“Kyllä se voi herättää, kun voi jollekin turvalliselle aikuiselle, vaikka Saapas-työntekijälle, jutella. Kun joku kysyy, että mitä kuuluu, miten menee. Jos uskallat kertoa, miten oikeasti menee, niin se on jo hyvä alku”, miettii Saappaalta apua saanut ja nykyään Saappaan vapaaehtoisena toimiva 19-vuotias Jasmin Ruotsalainen.

”Moottoripajoissa saadaan konkreettisesti autettua syrjäytymisriskissä olevia nuoria ja vähennettyä heidän nykyistä ja ennen kaikkea mahdollista tulevaisuuden huono-osaisuutta”, sanoo Lasten ja nuorten keskuksen Moottoripajatoiminnasta vastaava suunnittelija Veijo Kiviluoma.

Kriisialueilla autetaan lapsia ja nuoria takaisin kouluun

Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 60 prosenttia ohjataan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon, jonka avulla pystytään käynnistämään ja toteuttamaan hätäaputoimenpiteitä humanitaarisissa katastrofeissa.

Tämänvuotisessa keräyksessä esitellään erityisesti Kirkon Ulkomaanavun työtä Etelä-Sudanissa, jonne sisällissodan väkivaltaisuuksia paenneet perheet ovat palaamassa takaisin pakolaisuudesta muun muassa naapurimaa Ugandasta.

Kehittyvissä maissa koulunkäynti keskeytyi koronan myötä monien nuorten osalta kokonaan, koska etäopetukseen tarvittava valmius ja välineet puuttuivat. Globaali pandemia on vaikeuttanut jo valmiiksi haastavia olosuhteita ja kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien perheiden toimeentulomahdollisuuksia.

”Monet nuoret ovat koulusulkujen aikana joutuneet naimisiin tai töihin alaikäisinä, kun perheet ovat koittaneet selvitä taloudellisesti haastavasta tilanteesta ja turvaamaan päivittäisen ravintonsa”, Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg kertoo.

Etelä-Sudanissa Kirkon Ulkomaanapu (KUA) työskentelee yhteisvastuuvaroin kaikkein haavoittuvimmissa yhteisöissä. KUA tukee perheiden ruokaturvaa sekä toimeentulomahdollisuuksia. Syksyllä 2021 alkaneessa toimeentulo-ohjelmassa pyritään jatkossa avustamaan käteisavustuksilla myös Ugandasta palanneiden lasten ja nuorten koulukuluissa. Peruskouluja tuetaan opetuksen järjestämisessä.

KUA:n katastrofirahastosta rahoitettavien avustustarpeiden syyt ovat useimmiten luonnonkatastrofit, kuten kuivuus, tulvat, myrskyt, maanjäristykset, sekä poliittiset selkkausten seuraukset tai suuronnettomuudet. Hätäapua annetaan katastrofien uhreille riippumatta iästä, taustasta tai sukupuolesta.

Yhteisvastuukeräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Presidentti Niinistön Yhteisvastuukeräyksen avaus esitetään YLE TV1:ssä su 6.2. klo 12.00 ja 17.55, ti 8.2. klo 19.50 ja to 10.2. klo 14.55.

Keräyskausi: 1.1.2022 – 31.12.2022 annetut lahjoitukset ohjataan lasten ja nuorten auttamiseen. Varsinainen Yhteisvastuu-kampanja aktiviteetteineen käynnistyy joka vuosi helmikuun ensimmäisenä sunnuntaina.

#lahjoitamullehuominen #yhteisvastuu2022

www.yhteisvastuu.fi

Lisätiedot:

Kuvat:

Vapaasti ladattavissa olevia kuva-aineistoja ja logoja Yhteisvastuukeräyksestä 2022 löytyy Kirkkopalvelujen kuvapankista.

Vapaasti ladattavissa olevia kuvia Yhteisvastuukeräyksen 2022 ulkomaan esimerkkikohteesta Etelä-Sudanista on Kirkon Ulkomaanavun kuvapankissa 

Yhteisvastuukeräys on vuodesta 1950 toiminut lähimmäisenrakkauden kansanliike ja yksi Suomen suurimmista vuosittain järjestettävistä kansalaiskeräyksistä. 6.2.2022 alkava keräys kerää varoja koronapandemian seurauksista kärsiville lapsille ja nuorille Suomessa ja maailmalla. yhteisvastuu.fi

Kirkon Ulkomaanapu (KUA) on Suomen suurin kehitysyhteistyöjärjestö ja toiseksi suurin katastrofiavun antaja. Se kuuluu kirkollisten avustusjärjestöjen kansainväliseen verkostoon ACT-allianssiin. Sisällissodasta toipuvassa Etelä-Sudanissa Kirkon Ulkomaanapu vahvistaa lasten ja nuorten kouluun pääsyä kunnostamalla kouluja sekä parantamalla haavoittuvien paikallisyhteisöjen ruokaturvaa ja mahdollisuuksia toimeentuloon. kirkonulkomaanapu.fi

Lasten ja nuorten keskus ry kehittää ja laajentaa Yhteisvastuun kotimaisena tuotonsaajakumppanina matalan kynnyksen jalkautuvia palveluja tukemaan nuorten hyvinvointia aikuisten vapaaehtoisten voimin. Lasten ja nuorten keskus on valtakunnallinen järjestö, jonka jäseninä on 296 seurakuntaa. Keräysvaroilla laajennetaan Saapas- Moottoripaja- ja Perheystävä-toimintaa uusille paikkakunnille ja koulutetaan lisää turvalliseksi tunnistettavia aikuisia vapaaehtoisia nuorten arkeen. lastenjanuortenkeskus.fi

Korona-ajan ehdoilla kerätyn Yhteisvastuukeräyksen tuotto ylsi yli kahden miljoonan

Yhteisvastuukeräyksen 2021 kohteena oli vähävaraisten ikäihmisten tukeminen Suomessa ja maailmalla. Vaikka korona kuritti lähikeräyksiä, keräystulos ylittyi edellisvuoteen, myös koronan haavoittamaan vuoteen verrattuna. Hieman yli kahden miljoonan euron keräystuotoilla Suomessa välitetään Kirkon Diakoniarahaston sekä seurakuntien kautta tukea taloudellisessa ahdingossa sinnitteleville ikäihmisille sekä parannetaan heidän digitaalisia valmiuksiaan. 60 prosenttia tuotosta ohjataan Kirkon Ulkomaanavun ruohonjuuritason työhön kehittyvissä maissa.

”Keräsimme viime vuonna varoja taloudellisesti heikoissa olosuhteissa eläville ikäihmisille teemalla Eniten yllätti köyhyys. Keräys halusi toimia niiden ihmisten äänenä, jotka arjessaan joutuvat tekemään valintoja ruoan, lääkkeiden ja muiden perushankintojen välillä”, sanoo Kirkkopalvelujen varainhankinnan päällikkö Eija Kilgast.

Yhteisvastuukeräyksen tilintarkastamaton tulos vuodelta 2021 on 2,01 milj. €. Tuotto luovutettiin keräyksen suojelijalle, tasavallan presidentti Sauli Niinistölle 31. tammikuuta.

Seurakunnat innovoivat uusia keräysmuotoja

Yhteisvastuukeräystä on aiempina vuosina totuttu tekemään keräyslippailla ja seurakuntatapahtumilla, jotka koronavuosina ovat olleet harvemmassa. Sen sijaan digitaalisten keräystapojen käyttö kaksinkertaistui vuoden aikana. Sähköisten keräystapojen ja valtakunnallisen kampanjoinnin myötä Yhteisvastuukeräyksen tuottoa pystyttiin kartuttamaan hienosti koronarajoituksista huolimatta.

Pandemia-aikana seurakuntien kehittämät uudet keräysmuodot tuottivat tulosta ja ilahduttivat koronan keskellä. Keräyksen hyväksi välitettiin vanhuksille kukkakimppuja, toteutettiin pakopelejä, valmistettiin linnunpönttöjä, sukkia ja suupalaa sekä pidettiin konsertteja etäyhteyksin. Haagan seurakunta tempaisi historiansa suurimman tuloksen, yli 28 000 euroa, kun keräyspäällikkö Lahtisen videot levisivät ja tyhjät kirkonpenkit täyttyivät Yhteisvastuun hyväksi myydyillä pahvisilla seurakuntalaisilla.

”Ehkä joskus vanhana kiikkustuolissa ymmärrän itsekin, mitä tuli tehtyä. Mukana oli suuri joukko ihmisiä, jotka tekivät kaikkensa niin Haagassa kuin someseurakunnassa ympäri Suomea”, totesi Haagan keräystä luotsannut Sami Lahtinen urakkansa päättyessä.

Olemme äärimmäisen kiitollisia siitä, että seurakunnat ja lahjoittajat korona-ajan keskelläkin uskoivat ja lahjoittivat Yhteisvastuuseen”, Eija Kilgast kiittää.

Apua vähävaraisille ikäihmisille Suomessa

Kunkin seurakunnan keräystuotosta 20 prosenttia jää käytettäväksi ikäihmisten ahdingon helpottamiseen oman seurakunnan alueella.

Yhteisvastuukeräyksen toisena kotimaisena tuotonsaajana toimiva Kirkon diakoniarahasto kohdentaa 10 prosentin osuutensa keräystuotosta ikäihmisten taloudelliseen auttamiseen ja elämänlaadun kohentamiseen. Diakoniarahaston avustukset haetaan paikallisseurakuntien diakoniatyön kautta, jossa hakijoiden avuntarve tunnetaan ja jokainen avuntarvitsija kohdataan.

Keräyksen toinen kotimainen kumppani on STEP-koulutuksen kokoama kansanopistoverkosto, joka tulee toteuttamaan ikäihmisille maksutonta digitaitojen opastusta lyhytkursseina syksystä 2022 alkaen. Opetusta on suunnitteilla 12 paikkakunnalle, jotka ovat Turku, Pieksämäki, Järvenpää, Lapua, Kaustinen, Ruokolahti, Kouvola, Hamina, Mieslahti, Uusi-Kaarlepyy, Lieksa ja Oulu.

 Apua kehittyvien maiden katastrofikohteiden ihmisille

Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 60 prosentilla tuetaan Kirkon Ulkomaanavun kohteissa tehtävää työtä maailman köyhillä katastrofialueilla. Varoilla autetaan katastrofien, konfliktien ja luonnonmullistusten aiheuttamissa hätätilanteissa hauraimpia yhteisöjä, vanhuksia ja perheitä.

”Olemme kiitollisia tuesta kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville ihmisille. Tukemme on kokonaisvaltaista, minkä vuoksi akuutin hätäavun jälkeen lähdetään rakentamaan kokonaisten perheiden tulevaisuutta koulutuksen ja toimeentulon kautta”, kertoo Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva.

Alkaneen vuoden Yhteisvastuukeräyksen kampanja-aika alkaa 6.2. teemalla Lahjoita mulle huominen. Keräyksellä tuetaan pitkittyneen korona-ajan seurauksista kärsineitä lapsia ja nuoria.

yhteisvastuu.fi

Keräysteemaan liittynyt kyselytutkimus yli 70-vuotiaille digitalisaatiosta ja sen vaikutuksista 

Lisätietoa:

Eija Kilgast, varainhankinnan päällikkö, Kirkkopalvelut ry
eija.kilgast@kirkkopalvelut.fi, p. 040 660 2964

Erik Nyström, viestintäpäällikkö, Kirkon Ulkomaanapu
erik.nystrom@kirkonulkomaanapu.fi, p. 040 143 4464

Sirpa Seppä, viestinnän suunnittelija, Kirkkopalvelut ry
sirpa.seppa@kirkkopalvelut.fi, p. 040 579 7290

Vapaasti ladattavissa olevia kuva-aineistoja ja logoja Yhteisvastuusta löytyy
Kirkkopalvelujen kuvapankista

Yhteisvastuukeräys on vuodesta 1950 toiminut lähimmäisenrakkauden kansanliike ja yksi Suomen suurimmista kansalaiskeräyksistä. Vuoden 2021 keräys keräsi varoja vähävaraisille vanhuksille Suomessa ja maailmalla. Keräyksen tuotosta 60 prosenttia ohjataan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon. 20 prosenttia jaetaan kotimaisille erityiskohteille: puolet Kirkon diakoniarahastolle, toinen puolikas kansanopistoverkostolle, joka toteuttaa maksuttomia digitaitokoulutuksia ikäihmisille vuodesta 2022 alkaen. 20 prosenttia keräystuotoista ohjataan paikallisseurakuntien ikäihmisiä tukeviin toimiin ja diakonia-avustuksiin Suomessa.

Kirkkopalvelut ry on seurakuntien ja kristillisten toimijoiden valtakunnallinen yhteistyö- ja palvelujärjestö, hyvinvointi- ja koulutuspalvelujen tuottaja sekä hyväntekeväisyystoimija. kirkkopalvelut.fi

Liitteet

Vuoden 2023 Yhteisvastuukeräyksen kumppanihaku on alkanut. Teemana väkivalta.

Yhteisvastuukeräys hakee järjestökumppania keräyksen kotimaassa tapahtuvan toiminnan valtakunnalliseksi toteuttajakumppaniksi. Yhteisvastuukeräyksen vuoden 2023 kampanjan teemaksi on valittu väkivalta sen eri muodoissa. Teemaan liittyvään kumppanihakuun voivat osallistua järjestöt, joiden toiminta ja osaaminen liittyvät väkivallan ennaltaehkäisyyn / väkivallan vastaiseen työn ja/tai väkivaltaa kokeneiden auttamiseen. Kyseessä voi olla väkivallan eri muodot, esimerkiksi perhe-, lähisuhde-, netti/some- tai kouluväkivalta. Erityisesti haetaan uusia ja vähemmän huomiolle jääneitä kohderyhmiä. Tavoitteena tuettavassa toiminnassa on, että työtä tehdään väkivallan ennaltaehkäisemiseksi ja / tai uhrien auttamiseksi

Rahoitettava toiminta voi olla
– Uudenlaisia lähestymistapoja ennaltaehkäistä väkivaltaa ja / tai auttaa väkivallan uhreja
– Levittää tai laajentaa aiemmin kehitettyjä ja hyväksi havaittuja toimintamalleja
– Laajentaa aiemmin kehitettyjä ja hyväksi havaittuja toimintamalleja uuden avun tarpeessa olevien kohderyhmien tarpeisiin.

Kumppanihaussa huomioitavaa:

  • Yhteisvastuun keräystuotosta 20 % kohdentuu Suomessa toteutettavaan kumppanihankkeeseen/-toimintaan, jolla kehitetään tapoja ehkäistä väkivaltaa ja/tai auttaa väkivallan uhreja.
  • Toiminnan tulee olla maantieteellisesti kattavaa Suomessa.
  • Kumppanin tulee pystyä toteuttamaan toimintaa ja viestintää myös ruotsin kielellä.
  • Kampanja on osaltaan myös yhteiskunnallista vaikuttamistoimintaa.
  • Kumppani osallistuu sovitusti kampanjan ja keräyksen valmisteluun, toteutukseen ja viestintään.
  • Kumppanihakuun osallistutaan vastaamalla sähköisen hakulomakkeen kysymyksiin ja palauttamalla se 18.2.2022 klo 16.00 mennessä.
  • Hakijoita pyydetään varautumaan mahdollisiin hakemukseen liittyviin tarkennus- ja lisäselvityspyyntöihin, sillä hakuprosessin edetessä teema tarkentuu.
  • Keräystoimikunta tekee päätökset kumppanin valinnasta 26.3.2022.
  • Kaikille hakijoille ilmoitetaan valinnan tuloksista.

Tarkempaa tietoa hausta ja kampanjasta löytyy oheisesta liitteestä.

Kumppanuutta haetaan alla olevan linkin kautta 18.2.2022 klo 16.00 mennessä.
https://link.webropol.com/s/yhteisvastuukumppanihaku2023

Lisätiedot: 

Eija Kilgast
varainhankinnan päällikkö
eija.kilgast@kirkkopalvelut.fi
puh. 040 660 2964

Hakuun liittyvät tarkentavat kysymykset mieluiten sähköpostitse, otsikolla KUMPPANIHAKU. Puhelintiedustelut keskitetysti seuraavina aikoina: 18.1 klo 13.-15.00, 21.1 klo 14.-16.00 tai 11.2 klo 10.-12.00

Yhteisvastuu 2022 kerää lasten ja nuorten auttamiseen

Vuoden 2022 Yhteisvastuukeräyksen teema on Koronapandemian seurauksista kärsivien lasten ja nuorten auttaminen niin Suomessa kuin maailmallakin. Keräys alkaa sunnuntaina 6.2.2022. 

Kampanjassa nostamme erityisesti esiin noin 15–19-vuotiaita nuoria, joista löytyy merkittävä määrä etäopiskelun ja eristäytymisen haasteista kärsineitä sekä yksinäisyyttä, ahdistusta ja toivottomuutta kokeneita nuoria. Koronan lieveilmiöitä kohdanneet nuoret tarvitsevat nyt tukea ja turvallisia aikuisia arkeensa. Yhteisvastuulla 2022 kurotaan takaisin nuorten kokemia menetyksiä. Hankitaan lisää turvallisia aikuisia ja muita hyvinvointia – ja aivan erityisesti mielen hyvinvointia – edistäviä tekijöitä nuorten elämään sekä Suomessa että maailmalla.

Yhteisvastuun kotimaisena kumppanina on Lasten ja nuorten keskus, jossa kehitetään ja laajennetaan muun muassa etsivän nuorisotyön Saapas-toimintaa uusille paikkakunnille sekä uutuutena myös kouluihin. KouluSaappaassa koulun arkeen ja välitunneille tuodaan turvallisia aikuisia lisäkorviksi ja kannustajiksi. Uraauurtava verkossa tapahtuvan etsivän nuorisotyön toimintamalli NettiSaapas toimii valtakunnallisesti. Vapaaehtoiset NettiSaappaan aikuiset etsivät kuuntelijaa kaipaavia nuoria sosiaalisen median eri alustoilla keskustellen, auttaen ja tukien. Varoilla kehitetään ja laajennetaan myös Moottoripaja- sekä perheystävätoimintaa.

Kehittyvissä maissa koulunkäynti keskeytyi koronan myötä valitettavan usein kokonaan, koska etäopetukseen tarvittava valmius ja välineet puuttuivat. Kansainvälisen diakonian avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu ensi vuoden kampanjaesimerkkinään työ Etelä-Sudanissa. Maa toipuu yhä sisällissodasta, jonka väkivaltaisuudet aiheuttivat vuonna 2016 Afrikan suurimman pakolaiskriisin. Yhteensä neljä miljoonaa ihmistä jätti kotinsa – valtaosa näistä nuoria ja naisia – ja heistä puolet pakeni naapurivaltioihin. Globaali pandemia on syventänyt jo valmiiksi vaikeaa tilannetta ja kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien perheiden ahdinkoa. Monien kehittyvien maiden tapaan myös Etelä-Sudanin koulut suljettiin, ja lasten ja nuorten koulunkäynti keskeytyi. Monet nuoret ovat joutuneet naimisiin tai töihin alaikäisinä, jotta perheet ovat selvinneet taloudellisesti haastavasta tilanteesta ja perheiden päivittäinen ravinnonsaanti on turvattu. Etelä-Sudanissa lasten ja nuorten turvallista paluuta opetuksen pariin tuetaan muun muassa kunnostamalla kouluja ja parantamalla perheiden tilannetta toimeentulomahdollisuuksien ja ruokaturvan saralla.

Yhteisvastuukeräyksellä tuetaan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoa, jonka avulla pystytään käynnistämään ja toteuttamaan hätäaputoimenpiteitä kehittyvien maiden humanitaarisissa katastrofeissa. Avustustarpeiden syyt ovat useimmiten luonnonkatastrofit (kuivuus, tulvat, myrskyt, maanjäristykset), poliittiset selkkaukset seurannaisvaikutuksineen tai äkilliset onnettomuudet.

Vuoden 2021 keräys vähävaraisille ikäihmisille jatkuu vuoden loppuun asti

Yhteisvastuun pidentynyt keräysaika on tarjonnut koronakevään jälkeen seurakunnille lisäaikaa toteuttaa myös kuluvan vuoden Yhteisvastuukeräystä aiempaa pidempään. Keräys vähävaraisten ikäihmisten hyväksi näkyy monissa seurakunnissa ympäri Suomea vielä syksyn tapahtumissa ja lipaskeräyksissä.

KIITOS köyhyysteemaiseen kirjoituskilpailuun osallistuneille. Tekstit paljastavat ikäihmisen elämän varjopuolet.

Yhteisvastuun ja Ilta-Sanomien järjestämään kirjoituskilpailuun vanhuuden köyhyydestä osallistui 34 kirjoittajaa. Teksteissä paljastui ikäihmisten elämän varjopuoli: sairastaminen ja sen kalleus, yksinäisyys, pakko turvautua ruoka-apuun, harrastuksista tinkiminen, eläkkeiden tiukka verotus.

Valtaosa kirjoittajista oli naisia, ja moni oli joutunut kokemaan, kuinka kotiäidin ura palkitaan niukkana eläketurvana. Eläkekertymä on jäänyt pieneksi, ja jos on jäänyt leskeksi ja eronnut, tulotaso on yksin paljon pienempi kuin keski-iässä.

– Kyse ei läheskään aina ole yksilön valinnoista, vaan selkeästi ns. rakenteellisesta köyhyydestä, josta osa kirjoittajista hyvin omakohtaisesti ja käytännön esimerkein kirjoittaa, huomauttaa Kirkkopalveluja raadissa edustanut diakoniajohtaja Seppo Sulkko.

Osassa kirjoituksista tuotiin esiin myös ikäihmisten syrjäytyminen digitalisoituvasta maailmasta ja digitaitojen puute, joka lisää yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta – ja jopa taloudellisia vaikeuksia, kun esimerkiksi puhelinnumeron selvittäminen tai pankkipalvelujen hoitaminen maksaa puhelimella enemmän kuin internetin kautta.

Tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksen kohteeksi on valittu köyhät vanhukset. Tuotosta 60 prosenttia lahjoitetaan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon, mutta Suomeen jäävä osuus suunnataan ikäihmisten auttamiseen ja tukemiseen paikallisseurakuntien ja Kirkon diakoniarahaston kautta.

– Koronakriisi on kohdellut erityisen kovalla kädellä köyhiä vanhuksia, ja jo ennen pandemiaa ruoka-avun asiakkaissa suuri ryhmä oli ikäihmiset, perusteli Yhteisvastuun keräysjohtaja, sosiaalineuvos  Tapio Pajunen keräyksen alkaessa helmikuussa.

Kymmenen prosenttia tuotosta saa Seurakuntaopiston kokoama kansanopistoverkosto, joka alkaa järjestää vähävaraisille ikäihmisille maksuttomia kursseja digitaidoista ja taloudenhallinnasta.

LÄHES 40 prosenttia eläkeläisistä saa eläkettä alle 1 250 euroa kuussa. Moni jättää lääkkeitä ostamatta, koska rahat eivät riitä. Samoin rahan puute voi vaikuttaa ruoka­valioon. Näin taloudelliset vaikeudet johtavat terveyden heikkenemiseen.

– Vähävaraiset vanhukset ovat usein tilanteessa, jossa vaikeudet kasaantuvat. Työttömyyden jälkeen saattaa tulla sairauksia ja yllättäviä elämänkäänteitä. Sairauskierre apteekkilaskuineen voi suistaa monet velkakierteeseen, summasi Yhteisvastuukeräyksen esimies, piispa Matti Repo.

Palkitut ja linkit kirjoituksiin: 

  1. sija: Nimimerkki Murteet arvoon eli Elina Kettunen: Rajanpinta suakkuna
  2. sija: Yksi monista: Eniten vanhuudessa yllätti köyhyys
  3. sija: Nimimerkki Eeva-Maija: Köyhyys iski kuin leka

Kunniamaininta: Nimimerkki Vanhanaikainen: Eniten vanhuudessa yllätti köyhyys

Lue Ilta-Sanomien artikkeli palkituista kirjoituksista sekä kisan ykköspalkitun Elina Kettusen haastattelu Ilta-Sanomista 3.4.2021.

LÄMMIN KIITOS kaikille kilpailuun osallistuneille. Kaikkiin yhteystietonsa lähettäneisiin osanottajiin on oltu yhteydessä ja palkinnot toimitetaan huhtikuun aikana. 

Yhteisvastuukeräys 2021 käynnistyi 7.2. – Keräysvaroilla tuetaan vähävaraisia vanhuksia ja kohennetaan digivalmiuksia

7.2.2021 käynnistynyt Yhteisvastuukeräys kerää varoja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ikäihmisten auttamiseksi Suomessa ja maailmalla. Osa vuoden 2021 keräystuotoista ohjataan ikäihmisten digitaitoja edistäviin koulutuksiin. Yhteisvastuukeräyksen toteuttaman selvityksen mukaan merkittävä osa vanhuusväestöstä Suomessa syrjäytyy yhteiskunnan alati lisääntyvän digitalisaation takia.

Ikäihmisten ylivelkaantuminen on lisääntynyt meillä Suomessa, etenkin naisilla. 75 vuotta täyttäneiden naisten köyhyysriski on selvästi muuta väestöä korkeampi. Tämä ryhmä on myös yliedustettuna ruoka-avun asiakaskunnassa.

Taloudellisella niukkuudella on seurannaisvaikutuksia, joista keskeisenä ovat terveydelliset ongelmat.  Rahat eivät lukuisilla ikäihmisillä riitä välttämättömiinkään lääkkeisiin tai terveelliseen ruokaan. Köyhyys aiheuttaa myös sosiaalista syrjäytymistä sekä yksinäisyyttä.

”Vähävaraiset vanhukset ovat usein tilanteessa, jossa vaikeudet kasaantuvat. Työttömyyden jälkeen saattaa tulla sairauksia ja yllättäviä elämänkäänteitä. Sairauskierre apteekkilaskuineen voi suistaa monet velkakierteeseen”, toteaa Yhteisvastuukeräyksen 2021 esimiespiispa Matti Repo.

Tämänvuotisen Yhteisvastuukeräyksen kampanjateemana on ”Eniten yllätti köyhyys”, jolla halutaan kiinnittää huomiota elintason laskuun, joka yllättää monet ikäihmiset eläkeikään siirryttäessä.

Tutkimus: Lähes kolmasosa pitää digipalveluja liian haasteellisina

Yhteisvastuukeräyksen tekemän selvityksen mukaan merkittävä osa vanhuusväestöstä putoaa kelkasta yhteiskunnan alati lisääntyvän digitalisaation takia.

29 % tutkimukseen vastanneista yli 70-vuotiaista pitää uusien digipalvelujen, esimerkiksi verkkopankkien, julkisten sähköisten palvelujen, kuten Kelan tai kirjaston, palvelujen käyttöönottamista liian vaikeana. Tämä tarkoittaa neljännesmiljoonaa suomalaista ikäihmistä. Joka seitsemäs ikäihminen kokee, ettei saa tarvitsemaansa apua digipalveluiden käyttöön, kuten pankkiasioiden hoitamiseen.

”Digitalisaatio on hiipivää kehitystä, jossa kaikki peruspalvelut pankkipalveluista lähtien siirretään verkkoon. Verkkopalvelut hyödyttävät valtaosaa meistä. Samanaikaisesti ne, joilla ei ole varaa digilaitteisiin tai eivät hallitse niiden käyttöä, syrjäytyvät yhä jyrkemmin. Eriarvoistava digikuilu kulkee yhteiskunnassa läpi ikäluokkien, mutta huomattavin se on juuri ikäihmisillä”, tutkimusjohtaja Jaakko Kaartinen tutkimusyhtiö Insight360:stä kertoo.

Yhteisvastuukeräys toteutti kyselytutkimuksen yli 70-vuotiaiden ikäihmisisten digivalmiuksista ja haasteista digitalisaation keskellä. Kyselytutkimukseen osallistui kaikkiaan yli 500 yli 70-vuotiasta vastaajaa Suomessa. 80 prosenttia tutkimukseen osallistuneista oli sitä mieltä, että Yhteisvastuukeräyksen 2021 keräyskohteeksi valitut vähävaraiset ikäihmiset on onnistunut keräyskohde.

Digitaitojen valmennusta iäkkäille

Tämänvuotisen Yhteisvastuukeräyksen varoilla autetaan Suomessa asuvia vähävaraisia ikäihmisiä laaja-alaisesti. Heille muun muassa tullaan toteuttamaan maksuttomia koulutuksia digitaitoihin ja taloudenhallintaan.

”Usein huonossa taloudellisessa asemassa elävät vanhukset jäävät digitalisaation ulkopuolelle. Samalla he jäävät ulkopuolelle koko yhteiskunnasta”, toteaa ikätoveriensa syrjäytymisen puolesta huolta kantava arkkiatri Risto Pelkonen.

Yhteisvastuukeräyksen keräystuotoista 40 prosenttia lahjoitetaan Suomeen. Puolet Suomeen kohdistetuista keräystuotoista ohjataan paikallisseurakuntien ikäihmisiä tukeviin toimiin ja diakonia-avustuksiin.

Toinen puolisko vuoden 2021 Suomeen kohdistettavasta keräystuotosta jaetaan kotimaisille erityiskohteille. Puolet erityiskohdevaroista annetaan Kirkon diakoniarahastolle heikoimmassa asemassa olevien ikäihmisten auttamiseen yhteistyössä paikallisseurakuntien kanssa.

Toisen puolikkaan erityiskohdevaroista saa Seurakuntaopiston kokoama kansanopistoverkosto, jossa toteutetaan vuodesta 2022 alkaen maksuttomia digitaitoja ja taloudenhallintaa edistäviä koulutuksia vähävaraisille ikäihmisille. Opetuksessa keskitytään pankki-, Kela- ja virastoasiointiin tietokoneella sekä opastetaan digilaitteiden käytössä ja ongelmakohdissa.

60 prosenttia keräystuotosta kansainväliseen katastrofiapuun

Yhteisvastuullisen ihmisyyden keskeinen periaate on, että vaikeuksissa olevia ja hauraita autetaan. Sotien jälkeen perustettu Yhteisvastuukeräys auttoi aluksi sodan raskaista seurauksista toipuvaa Suomea. Tuolloin Suomi oli ulkomailta tulevan avun kohteena. Maamme vaurastui ja sosiaaliturvamme kattavuus vahvistui. Vuodesta 1963 alkaen keräyksen tuottoa on ohjattu vastavuoroisesti myös kehittyvien maiden auttamiseen.

”Yhteisvastuu tarkoittaa sitä, että näemme oman kuplamme yli maamme rajojen ulkopuolelle. Meillä on oltava tahtoa huolehtia myös niistä ihmisistä, jotka elävät niukkaa ja vaikeuksien täyttämää elämää kaikkein hauraimmissa valtioissa. Koronaepidemia on koetellut erittäin kovasti näiden maiden vanhuksia”, sanoo Yhteisvastuukeräyksen keräysjohtaja, sosiaalineuvos Tapio Pajunen.

Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 60 prosenttia ohjataan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon. Rahaston tuella hätäaputyö voidaan katastrofitilanteissa käynnistää nopeasti. Tämänvuotisessa keräyksessä huomioidaan erityisesti ikäihmisten hauras asema kriisialueilla, ja esitellään Kirkon Ulkomaanavun työtä Ugandan pakolaisasutusalueilla.

”Vanhusten huomioiminen katastrofiavussa on erityisen tärkeää. Pakolaistilanteessa perheet saattavat hajota, ja yhteisön vanhimmista huolehtiminen ei perinteiseen tapaan onnistu. Puute ruuasta ja lääkkeistä on arkipäivää esimerkiksi Ugandan pakolaisasutusaleilla”, Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg kertoo.

Vuoden 2021 Yhteisvastuukeräyksen esimiehenä toimii Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo. Keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Presidentti Niinistön Yhteisvastuukeräyksen avaustietoisku näytetään Ylen TV1-kanavalla keräyksen avauspäivänä klo 12.00 ja klo 20.24.

Keräyskausi: 1.1.2021 – 31.12.2021 välillä annetut lahjoitukset ohjataan vähävaraisten ikäihmisten auttamiseen. Varsinainen Yhteisvastuu-kampanja aktiviteetteineen käynnistyy joka vuosi helmikuun ensimmäisenä sunnuntaina.

#enitenyllättiköyhyys #yhteisvastuu2021

Twitter Facebook Instagram

yhteisvastuu.fi

Lisää Yhteisvastuukeräyksestä 2021:

Lisätiedot:

Kuvat:

Yhteisvastuukeräys on vuodesta 1950 toiminut lähimmäisenrakkauden kansanliike ja yksi Suomen suurimmista vuosittain järjestettävistä kansalaiskeräyksistä. 7.2.2021 alkava keräys kerää varoja kaikkien heikoimmassa oleville vähävaraisille vanhuksille Suomessa ja maailmalla. Keräyksen tuotosta 60 prosenttia ohjataan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon, josta hätäaputyö voidaan katastrofitilanteissa käynnistää nopeasti kriisialueilla. 20 prosenttia vuoden 2021 keräystuotosta jaetaan kotimaisille erityiskohteille. Puolet Kirkon diakoniarahastolle heikoimmassa asemassa olevien ikäihmisten auttamiseen yhteistyössä paikallisseurakuntien kanssa. Toinen puolikas Seurakuntaopiston kokoamalle kansanopistoverkostolle, joka toteuttaa maksuttomia digitaitokoulutuksia vähävaraisille ikäihmisille vuodesta 2022 alkaen. 20 prosenttia keräystuotoista ohjataan paikallisseurakuntien ikäihmisiä tukeviin toimiin ja diakonia-avustuksiin Suomessa. Keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Vuoden 2021 keräyksen esimiehenä toimii Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo. yhteisvastuu.fi

Kirkon Ulkomaanapu on Suomen suurin kehitysyhteistyöjärjestö ja toiseksi suurin katastrofiavun antaja. Se kuuluu kirkollisten avustusjärjestöjen kansainväliseen verkostoon ACT-allianssiin. kirkonulkomaanapu.fi

Insight360 on Kirkkopalvelut-konserniin kuuluva tutkimusyhtiö. Insight360 toteutti Yhteisvastuukeräykselle joulukuussa 2020 ja tammikuussa 2021 ikäihmisille suunnatun kyselytutkimuksen, jossa kerättiin tietoja siitä, miten yli 70-vuotiaat suomalaiset suhtautuvat digitalisaatioon ja sen vaikutuksiin omaan elämäänsä. insight360.fi 

Yhteisvastuukeräyksen valtakunnallinen organisoija Kirkkopalvelut ry on hyvinvointi- ja koulutuspalvelujen tuottaja, hyväntekeväisyystoimija sekä seurakuntien ja kristillisten toimijoiden valtakunnallinen yhteistyö- ja palvelujärjestö. Kirkkopalvelut tarjoaa Seurakuntaopistossa ammattikoulutusta vuosittain 3500 opiskelijalle. Seurakuntaopisto on Suomen suurin vapaan sivistystyön tarjoaja, jonka lyhytkursseihin osallistuu tuhansia opiskelijoita joka vuosi. Valona-hyvinvointi palvelee varhaiskasvatus-, lastensuojelu- ja vanhuspalveluilla. Organisoimme Yhteisvastuukeräyksen sekä Kotimaanapu-, Ruoka-apu.fi- ja Vapaaehtoistyo.fi -palvelut. Lisäksi järjestämme Kirkkopäivät ja Tiekirkko-toimintaa. Meillä on monipuolista hanke- ja kehittämistyötä. Kirkkopalvelujen omistama Kotimaa Oy on kustannusyhtiö ja viestinnän asiantuntijapalveluyritys. Kirkkopalvelut työllistää 412 työntekijää ja sen jäseninä on 318 seurakuntaa ja 81 järjestöä. Kirkkopalvelujen liikevaihto vuonna 2019 oli 38,1 miljoonaa euroa. kirkkopalvelut.fi

Eniten vanhuudessa yllätti köyhyys -kirjoituskisa

Osallistu Ilta-Sanomien ja Yhteisvastuukeräyksen kirjoituskilpailuun vanhuusiällä kohdatusta köyhyydestä.

Kirjoita omasta tai lähipiirisi kokemuksista. Miten ikäihmisenä kohdattu köyhyys on yllättänyt sinut tai läheisesi? Miten taloudellinen ahdinko näkyy arkisissa valinnoissasi? Oletko joutunut luopumaan vaikkapa lääkkeiden tai muiden välttämättömyyksien ostosta taloustilanteen takia? Mitkä asiat ovat johtaneet köyhyyden kokemukseen? Miten olet selviytynyt? Entä oletko kokenut tippuneesi kelkasta nopeasti digitalisoituneessa yhteiskunnassa varattomuuden ja ikääntymisen seurauksena?

Haluamme nostaa esiin karuja totuuksia ikäihmisten köyhyyskokemuksista. Pääpaino on itse kertomuksella, ei niinkään kirjoitustaidoilla.

Kolme parasta kirjoitusta palkitaan kukin 300 euron arvoisella lahjakortilla elintarvikeliikkeeseen. Ilta-Sanomat julkaisee kirjoituskisaan osallistuneita tekstejä huhtikuusta 2021 alkaen. Tekstejä voidaan editoida niin, ettei sisältö muutu. Palkittaville ilmoitetaan henkilökohtaisesti ennen kirjoitusten julkaisemista.

Ilta-Sanomilla ja Yhteisvastuukeräyksellä on oikeus julkaista katkelmia teksteistä nimettöminä omissa viestintäkanavissaan ilman erillistä korvausta tai kirjoittajan suostumusta. Mahdolliseen muuhun käyttöön pyydetään lupa erikseen.

OHJEET

Kirjoita maksimissaan 5 000 merkin mittainen teksti (sisältäen välilyönnit eli noin kaksi ”vanhaa kirjoitusliuskaa”) ja lähetä se maanantaihin 8.3.2021 mennessä otsikolla ”Tarina” osoitteeseen yhteisvastuu@yhteisvastuu.fi 

Liitä viestiin yhteystietosi ja mahdollinen nimimerkkisi, mikäli et halua nimeäsi julkisuuteen tekstin mahdollisen julkaisun yhteydessä.

Voit lähettää kirjoituksen myös postiosoitteeseen:
Yhteisvastuu / Tarina, Järvenpääntie 640, 04400 Järvenpää.

Yllätä meidät koskettavalla tarinallasi vanhuusköyhyydestä!

Vuoden 2022 Yhteisvastuukeräyksen kumppanihaku meneillään

Vuoden 2022 Yhteisvastuukeräyksellä autetaan koronan seurauksista kärsiviä lapsia ja nuoria

Yhteisvastuukeräys hakee järjestökumppania vuonna 2022 toteutettavan keräyksen kotimaiseksi valtakunnalliseksi kumppaniksi. Keräyksen teemana/kohderyhmänä on Koronan seurauksista kärsivien lasten ja nuorten auttaminen.

Osuus keräyksen tuotosta kohdentuu valittavan kumppanin Suomessa toteuttamaan hankkeeseen/toimintaan, jolla autetaan keräyksen kohderyhmää.

Kumppani osallistuu sovitusti resurssiensa puitteissa myös kampanjan ja keräyksen valmisteluun, toteutukseen ja viestintään.

Kumppanihakuun voit osallistua täyttämällä sähköisen lomakkeen ja palauttamalla sen 12.2.2021 mennessä.

Pyydämme varautumaan myös mahdollisiin hakemukseen liittyviin tarkennus- ja lisäselvityspyyntöihin.

Päätös valinnasta tehdään maaliskuun 2021 aikana. Kaikille hakijoille ilmoitetaan valinnasta.

Tarkempaa tietoa aiheesta oheisessa liitteessä.

Hae kumppanuutta tästä avautuvalla sähköisellä lomakkeella 12.2.2021 mennessä. 

Vuoden 2021 Yhteisvastuukeräys pureutuu ikäihmisten taloudelliseen ahdinkoon

Eri syistä johtuva köyhyys koettelee vanhusväestöä Suomessa ja maailmalla. Vuoden 2021 Yhteisvastuukeräyksen tuotolla autetaan taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä niin Suomessa kuin kehittyvien maiden kriisialueilla. Keräys alkaa 7.2.2021.

Vähävaraiset vanhukset ovat usein tilanteessa, jossa vaikeudet kasaantuvat. Köyhyys aiheuttaa helposti terveydellisiä ongelmia, sosiaalista eristäytymistä, yksinäisyyttä ja digisyrjäytymistä.

Eläkeiän köyhyyden merkittäviä tekijöitä voivat olla työelämän ulkopuolelle jääminen, kotiäitiys, työkyvyttömyys, pitkäaikaistyöttömyys, pienipalkkaisuus, sairaudet – tai näiden kaikkien yhdistelmä. Listalle kuuluvat myös kallis asuminen, peritty huono-osaisuus, mielenterveyden ongelmat sekä monet yllättävät tekijät.

Suomessa vanhusten köyhyys näyttäytyy eri tavoin eri puolilla maata. Myös puuttumiskeinot ilmiöön ovat monimuotoisia. Lähes 40 prosenttia eläkeläisistämme saa eläkettä alle 1 250 euroa kuukaudessa.

Apua ikäihmisille seurakunnan diakoniatyön kautta

Kunkin seurakunnan keräystuotosta 20 prosenttia jää käytettäväksi ikäihmisten ahdingon helpottamiseen oman seurakunnan alueella.

Vuonna 2019 seurakuntien diakoniavastaanotoilla tavattiin yli 150 000 yli 70-vuotiasta, joka muodostaa kuitenkin vain reippaan kymmenesosan kaikista kohtaamisista. Diakoniatyöntekijöiden kokemus onkin, että ikääntyneet turvautuvat apuun vasta siinä vaiheessa, kun tilanne on mennyt jo todella huonoksi. Juuri eläkkeelle jääneet voivat tukea edelleen lapsiaan ja lapsenlapsiaan oman toimeentulon kustannuksella.

Yhteisvastuukeräyksen toisena valtakunnallisena tuotonsaajana toimiva Kirkon diakoniarahasto kohdentaa 10 prosentin osuutensa keräystuotosta ikäihmisten taloudelliseen auttamiseen ja elämänlaadun kohentamiseen. Diakoniarahaston avustukset haetaan paikallisseurakuntien diakoniatyön kautta, jossa hakijoiden avuntarve tunnetaan ja jokainen avuntarvitsija kohdataan.

Digitaitojen valmennusta iäkkäille

Keräyksen toinen maanlaajuinen tuotonsaaja on Seurakuntaopiston kokoama kansanopistoverkosto, joka tulee toteuttamaan yhteisvastuuvaroilla ikäihmisille maksutonta digitaitojen opastusta lyhytkursseina vuodesta 2022 alkaen. Opetuksessa käydään läpi  esimerkiksi pankki-, Kela- ja virastoasiointia tietokoneen välityksellä sekä opastetaan laitteiden käytössä ja ongelmakohdissa.

Kaukana tarve on vieläkin suurempi kuin meillä

Yhteisvastuukeräys näkee tärkeäksi tukea avun tarpeessa olevia niin Suomessa kuin maailmalla. Tuotosta yli puolet, 60 prosenttia, ohjataan kehittyviin maihin Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahaston kautta.

Maailman katastrofialueilla Yhteisvastuukeräyksen 2021 tuotolla tuetaan arvokkaan vanhuuden mahdollistamista auttamalla katastrofien, konfliktien ja luonnonmullistusten aiheuttamissa hätätilanteissa hauraimpia yhteisöjä, vanhuksia ja perheitä. Kansainvälisen diakonian esimerkkikohdemaa on Uganda, mutta apua ohjataan kulloisenkin tarpeen mukaan yli kymmeneen maahan.

#enitenyllättiköyhyys
#yhteisvastuu2021

Vuodesta 1950 toiminut Yhteisvastuu on yksi Suomen suurimmista vuosittain järjestettävistä kansalaiskeräyksistä ja lähimmäisenrakkauden kansanliike. Keräyksellä autetaan hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja kehittyvissä maissa. 60 % keräyksen tuotosta ohjataan vuosittain Kirkon Ulkomaanavun välityksellä katastrofiapuun. 20 % keräystuotosta jakautuu kotimaisille erityiskohteille: puolet Kirkon diakoniarahastolle heikoimmassa asemassa olevien ikäihmisen auttamiseen yhdessä paikallisseurakuntien kanssa, toinen puolikas Seurakuntaopiston kokoamalle kansanopistoverkostolle, joka toteuttaa maksuttomia digitaitojen koulutuksia vähävaraisille ikäihmisille vuodesta 2022 lähtien. 20 % keräystuotosta ohjataan paikallisseurakunnan kautta paikallisiin ikäihmisiä tukeviin toimiin tai diakonia-avustuksiin. Keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti ja vuoden 2021 keräyksen esimiehenä piispa Matti Repo.

Yhteisvastuukeräyksellä kerättiin kaksi miljoonaa euroa tukeen lapsiperheille

Yhteisvastuukeräyksen 2020 kohteena oli vanhemmuuden tukeminen Suomessa ja maailmalla. Koronakevät keskeytti hyvin startanneen kampanjan lähikeräykset ja tiputti keräystuloksen yli miljoonalla eurolla viimevuotisesta. Kahden miljoonan euron keräystuotoilla rahoitetaan vuonna 2021 starttaava Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Pelastakaa Lapset ry:n perheitä tukeva hanke. Seurakunnat toteuttavat tuotoilla monipuolisia tapahtumia ja toimintoja perheiden hyväksi ympäri Suomen. Suurin osa tuotosta ohjataan Kirkon Ulkomaanavun ruohonjuuritason työhön kehittyvissä maissa.

”Keräsimme tänä vuonna varoja vanhemmuuden tukemiseen teemalla SINÄ RIITÄT hyvään vanhemmuuteen. Yhteisvastuukeräys katsoi tärkeäksi olla helpottamassa perheiden arkea yhteistyössä perhetyöhön erikoistuneiden kumppaneidemme Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Pelastakaa Lapset ry:n, Kirkon Ulkomaanavun ja seurakuntien perhetyön kanssa”, sanoo Kirkkopalvelujen keräysjohtaja Tapio Pajunen.

Keräyksen aktiivisimpaan aikaan iskeneen koronakriisin vuoksi kaikki lähikeräystoimet jouduttiin keskeyttämään. Samaten lukuisat konsertit, myyjäiset ja tapahtumat jouduttiin perumaan. Erityisen suuren loven keräystulokseen aiheuttivat äitienpäivätapahtumien perumiset ympäri Suomen. Tällä oli luonnollisesti vaikutusta keräystulokseen, joka pienentyi viimevuotisesta kolmanneksella jääden 1.995.818 euroon.

”Vaikka Yhteisvastuun keskeinen tehtävä on kerätä varoja vaikeassa elämäntilanteessa olevien ihmisten auttamiseen, halusimme toimia vastuullisesti ja minimoida keräystoimien aiheuttamat riskit”, keräysjohtaja Pajunen kertoo.

 Hätäapua, toimeentulotukea ja jatkoa koulunkäynnille

Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 60 prosentilla tuetaan lapsiperheitä Kirkon Ulkomaanavun kohteissa maailman köyhillä katastrofialueilla.

 ”Koronaviruksen myötä hidastunut talous ja koronarajoitukset ovat vieneet monilta vanhemmilta toimeentulon toimintamaissamme, joista useissa rajoitukset ovat jatkuneet tauotta maaliskuusta asti. Yhteisvastuuvaroilla olemme pystyneet toimittamaan hätäapua ja tukemaan perheiden toimeentuloa sekä lasten koulunkäynnin jatkumista koulujen ollessa kiinni”, kertoo Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva.

Keräyksen kotimaiset kumppanit Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset ry tehostavat lapsiperheitä tukevia toimintojaan 20 prosentilla keräytyistä varoista. Käytännön tukitoimet käynnistyvät pilottihankkeina vuoden 2021 alkukuukausina.

Loput 20 prosenttia varoista käytetään seurakunnissa tehtävään, vanhemmuutta tukevaan työhön. Seurakunnat ideoivat ja käyttävät varat vaihtelevin tavoin. Esimerkiksi Heinolassa pikkulasten vanhemmat pääsivät menneellä viikolla nauttimaan vapaaillasta musiikin ja illallisen merkeissä samalla kun perheen pikkuväelle oli järjestetty lastenhoito.

Vuoden 2020 keräystulos luovutettiin keräyksen suojelijalle, tasavallan presidentti Sauli Niinistölle 13.11.2020.

Ensi vuonna Yhteisvastuukeräys tukee taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä. 7.2.2021 alkavaa keräystä suunniteltaessa on jo monin tavoin valmistauduttu siihen mahdollisuuteen, ettei lähikeräyksiä voida ensi keväänäkään tehdä.

AVAA LIITE: Yhteisvastuukeräyksen tulokset seurakunnittain ja hiippakunnittain vuonna 2020 ja 2019

Lisätietoa:

Tapio Pajunen, keräysjohtaja, Kirkkopalvelut ry
tapio.pajunen@yhteisvastuu.fi, p. 0400 870 041

Leena Piirto, viestintäjohtaja, Kirkkopalvelut ry
leena.piirto@kirkkopalvelut.fi, p. 040 182 7264

Sirpa Seppä, viestinnän suunnittelija, Kirkkopalvelut ry
sirpa.seppa@kirkkopalvelut.fi, p. 040 579 7290

yhteisvastuu.fi

Vapaasti ladattavissa olevia kuva-aineistoja ja logoja Yhteisvastuusta löytyy
Kirkkopalvelujen kuvapankista

Vapaasti ladattavissa olevia kuvia Yhteisvastuun vuoden 2020 ulkomaan esimerkkikohteesta Nepalista löytyy Kirkon Ulkomaanavun kuvapankista

Vuodesta 1950 toiminut Yhteisvastuu on lähimmäisenrakkauden kansanliike ja yksi Suomen suurimmista vuosittain järjestettävistä kansalaiskeräyksistä. Keräyksellä autetaan hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja kehitysmaissa. 60 % keräyksen tuotosta ohjataan vuosittain Kirkon Ulkomaanavun välityksellä katastrofiapuun. 40 % keräystuotosta jää Suomeen. Puolet vuoden 2020 keräyksen kotimaahan jäävästä osuudesta käytetään vanhemmuutta tukeviin toimenpiteisiin vuonna 2021 alkavan, vanhemmuutta tukevan hankkeen avulla. Hankkeen valtakunnallisina yhteistyökumppaneina ovat Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset ry. Toinen puolikas kotimaahan jäävästä osuudesta käytetään paikallisseurakunnan kautta paikallisiin vanhemmuutta tukeviin toimiin. Keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti. Vuoden 2021 Yhteisvastuukeräys alkaa 7.2.2021 kohteena vähävaraisten ikäihmisten tukeminen.

Syksyn 2020 Yhteisvastuu-starttien toteutus Teamsiin

Koronatilanne eri puolilla maata on vaikeutunut. Yhteisvastuukeräys haluaa toimia vastuullisesti ja huolehtia siitä, että keräyksen toiminnot eivät pahenna koronatilannetta.

Tämänhetkisten olosuhteiden vuoksi olemme päättäneet, että kaikki syksyn 2020 Yhteisvastuu-startit toteutetaan Teamsin välityksellä. Seurakunnat voivat halutessaan koota pieniä ryhmiä seuraamaan verkossa toteutettavia startteja. Turvaohjeiden noudattaminen näissäkin kokoontumisissa on tärkeää.

Yhteisvastuun tuottaja Tiina Putkinen on 19.10.2020 alkavalla viikolla yhteydessä niihin hiippakuntiin, joiden starttien toteutus muuttuu päätöksen myötä. Myös keräysjohtaja Tapio Pajunen vastaa ilmeneviin kysymyksiin.

Lisätiedot:

Tuottaja Tiina Putkinen (19.10.2020 alkaen), p. 040 358 2825
tiina.putkinen@kirkkopalvelut.fi

Keräysjohtaja Tapio Pajunen, p. 0400 870 041
tapio.pajunen@kirkkopalvelut.fi

Yhteisvastuukeräyksellä on autettu ihmiskaupan uhreja. Työ jatkuu.

Vuoden 2017 Yhteisvastuukeräyksen tuotolla rahoitettu kolmivuotinen Harmaan eri sävyt -hanke on antanut laadukasta ammatillista matalan kynnyksen tukea ihmiskaupan tai ihmiskaupan kaltaisen hyväksikäytön uhreille. Järjestöjen tunnistamistilastossa tunnistettiin ja saatettiin avun piiriin 170 mahdollista ihmiskaupparikoksen uhria 2018–2019. Luku sisältää vain aiemmin tunnistamattomat uhrit tai sellaisiksi epäillyt.

Kaksi kolmasosaa kirjatuista uhreista oli naisia. Mukana oli 20 Suomen kansalaista, muut 150 ihmiskaupparikoksen kohteeksi epäiltyä olivat ulkomailta, valtaosin EU:n ulkopuolelta. Suurin ryhmä (62) oleskeli Suomessa turvapaikanhakijan statuksella, seuraavaksi suurin ryhmä (57) olivat ne, joilla oli oleskelulupa tai rekisteröinti Suomeen.

Ihmiskaupparikoksen tunnusmerkit viittasivat valtaosin työvoiman hyväksikäyttöön. Seuraavina olivat pakkoavioliitot, seksuaalinen hyväksikäyttö, prostituutioon painostaminen tai pakottaminen, kotitaloustyössä hyväksikäyttö sekä rikolliseen toimintaan pakottaminen.

Hankkeessa tunnistettiin säännönmukaisuuksia liittyen erityisesti ns. harmaisiin asiakastapauksiin, joissa asiakkaan asema ihmiskaupan uhrina ei ole selkeä. Tyypillisesti näissä tapauksissa asiakkaan oleskelustatus on ollut epävarma. Usein hyväksikäytön hetkellä asiakas on ollut joko turvapaikanhakija, paperiton tai Suomessa perhesiteen perusteella. Yhdistävänä tekijänä on ollut, että asiakas on pelännyt oleskeluluvan menettämistä ja sen myötä maasta poistamista, mikäli lähtisi hyväksikäyttötilanteesta.

Ruohonjuuritason apu ohjattiin neljän järjestön kautta

Harmaan eri sävyt -hankkeen tuki toteutettiin neljän järjestön yhteistyönä. Mukana olivat Monika-Naiset liitto, Pakolaisneuvonta, Pro-tukipiste sekä Rikosuhripäivystys. Kullekin mukana olleelle järjestölle myönnettiin keräysvaroista 115 000 euroa.

Järjestöt toteavat loppuraportissaan, että Yhteisvastuu-hankkeen tuoma lisätuki on ollut korvaamaton apu uhrien tunnistamis- ja auttamistyölle sekä verkosto- ja vaikuttamistyölle. Varoilla pystyttiin kehittämään palvelupolkuja myös niille asiakkaille, jotka eivät päässeet tai halunneet ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän asiakkaiksi. Mahdollisuus kriisirahan käyttöön osoittautui erittäin tärkeäksi, jotta asiakkaiden akuutteihin tarpeisiin voitiin vastata.

Rikosuhripäivystyksen toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åbergin mukaan saatu tuki oli kullanarvoista ja se saatiin juuri siinä vaiheessa, kun hyväksikäytölle alttiiden, haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden määrä palveluissa kasvoi huomattavasti.

– Yhteisvastuukeräyksen avulla Rikosuhripäivystykseen palkattiin hanketyötekijä, jonka avulla pystyimme aiempaa paremmin tavoittamaan, tunnistamaan ja auttamaan kasvavaa määrää ihmiskaupan ja sen lähirikosten uhreja. Tavoittavan työn ansiosta palveluihimme ovat löytäneet myös sellaiset asiakkaat, jotka eivät olleet aiemmin tienneet avunsaanti-mahdollisuuksista.

Kriisirahaston avulla on lisäksi tarjottu konkreettista apua niille asiakkaille, jotka statuksensa tai tilanteensa vuoksi muuten eivät olisi sitä saaneet, esimerkiksi mahdollisuus käyttää lakimiestä jo esitutkinnan alussa.

Myös Monika-Naiset liiton toiminnanjohtaja Jenni Tuominen kiittää sitä, että hankerahoituksella pystyttiin palkkaamaan ensimmäistä kertaa ihmiskaupan vastaiseen työhön keskittyvä työntekijä.

– Koordinaattorin kautta ihmiskaupan vastaisesta työstä on tullut suunnitelmallisempaa ja tavoitteellisempaa. Olemme pystyneet jakamaan tietoa ja osaamista uhrien tunnistamiseen ja asiakkaiden ohjaamiseen avun piiriin. Konkreettisesti koordinaattori on toiminut muun muassa tukihenkilönä rikosprosesseissa ja oleskelulupiin liittyvissä viranomaisasioissa.

Vaikuttamistyön ansiosta ihmiskauppa on ollut esillä mediassa. Ihmiskaupan vastainen työ on saanut vahvan poliittisen tuen hallitusohjelmatasolla ja ihmiskaupan uhrien auttamista koskevan lainsäädännön uudistamista valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Hankkeen tulosten myötä myös STEA-avustusta on myönnetty ihmiskaupan vastaiseen työhön viimeistään vuodesta 2020 alkaen.

***

Vuoden 2017 Yhteisvastuukeräyksen tuotolla rahoitetun kolmivuotisen (2018–2020) Harmaan eri sävyt -hankkeen toimijoita olivat Neliapilajärjestöt: Monika-Naiset liitto, Pakolaisneuvonta, Pro-tukipiste ja Rikosuhripäivystys. Hankkeen tavoitteena oli tehostaa järjestöjen ihmiskaupan vastaista työtä tavoittamalla, tunnistamalla ja tukemalla aikaisempaa paremmin ihmiskaupan uhreja ja erityisen haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä.

Lisätiedot:

Tapio Pajunen
keräysjohtaja/Yhteisvastuu
tapio.pajunen@kirkkopalvelut.fi, p. 0400 870 041

Leena-Kaisa Åberg
toiminnanjohtaja/Rikosuhripäivystys
leena-kaisa.aberg@riku.fi, p. 050 337 8703

Jenni Tuominen
toiminnanjohtaja/Monika-Naiset liitto ry
jenni.tuominen@monikanaiset.fi, p. 045 675 9276

Avustusjärjestöt vetoavat Euroopan unioniin köyhyyden torjumiseksi

Koronapandemian vuoksi Suomea ja koko Eurooppaa on tänä keväänä kohdannut poikkeuksellinen ja odottamaton köyhyyden aalto. Miljoonien eurooppalaisten tulot ovat vähentyneet dramaattisesti lomautusten ja työttömyyden vuoksi. Vaikutukset kotitalouksiin ja erityisesti lasten asemaan ovat merkittäviä. Avun tarvitsijoiden määrän on arvioitu nousevan Euroopassa 13 miljoonasta jopa 87 miljoonaan koronapandemian seurauksena.

Kirkkopalvelut ry vetoaa yhdessä eurooppalaisten avustusjärjestöjen kanssa Euroopan unioniin köyhyyden vastaisten toimien tehostamiseksi. Vetoomuksessa vaaditaan EU:lta kiireellistä apua köyhimmille kansalaisille ja määrärahojen kohdentamista pitkäjänteiseen köyhyyden vastaiseen työhön EU:n jäsenmaissa.

Ruoka-avulle suuri tarve – kohtaava työ muuttunut hätäavuksi

Ruoka-avulle on koronaviruksen vuoksi ollut erityisen suuri tarve. Suomessa avun tarvetta ovat lisänneet lomautusten ja työttömyyden lisäksi koulun ja varhaiskasvatuksen tuen väheneminen perheiden arjessa sekä työttömyysturvan ja muiden etuuksien käsittelyaika. Ruoka-aputoimijat kertovat avuntarvitsijoiden joukossa olleen kevään aikana paljon ensikertalaisia.

”Ruoka-aputoimijat mukauttivat toimintaansa nopeasti, käynnistivät uudenlaista yhteistyötä ja näin turvasivat ruoka-avun jatkumisen poikkeustilanteessa. Työtä on tehty äärirajoilla, sillä resurssit eivät ole lisääntyneet, vaikka avun tarve on kasvanut. Kohtaava työ väheni merkittävästi monimuotoisen ruoka-avun muuttuessa hätäavuksi. Moni ruoka-avussa asioiva tarvitsisi apua löytääkseen tarvitsemansa palvelut ja etuudet sekä pitkäjänteistä tukea päästäkseen jaloilleen”, Ruoka-apu.fi-verkkopalvelun projektipäällikkö Reetta Nick kuvailee nykytilannetta.

Niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa työttömyyden, lomautusten ja eristäytymisen kerrannaisvaikutukset vaikeuttavat heikossa asemassa olevien arkea vielä pitkään. Poikkeustilanteessa korostuvat myös päihteiden käytön ja väkivallan lisääntyminen kotitalouksissa, mielenterveyskysymykset, yksinäisyys, ikääntyneiden ja riskiryhmiin kuuluvien eristäytyneisyys. Nämä heijastuvat myös lapsiin.

Lapsiperheet tarvitsevat tukea arkeen

Kirkkopalvelut ry:n koordinoiman valtakunnallisen Yhteisvastuukeräyksen teemana vuonna 2020 on lapsiperheiden arjen tukeminen.

”Koronan ja etäopiskeluun siirtymisen seuraukset näkyvät lapsiperheissä laaja-alaisesti. Kaikki perheet eivät jaksa tai kykene tukea lasta riittävästi ja monelle lapselle ainoat turvalliset aikuiset löytyvät koulusta. Lisäksi usealle lapselle kouluateria on päivän ainoa lämmin ateria”, kertoo sosiaalineuvos Tapio Pajunen Yhteisvastuukeräyksestä.

Koronapandemian jälkeisissä jälleenrakennustöissä tulisi kiinnittää erityistä huomiota kansalaisten tasa-arvoisuuden palauttamiseen ja lasten hyvinvointiin. Vetoomuksen allekirjoittaneet avustusjärjestöt muistuttavat, että kelvolliset elinolosuhteet, terveys, koti ja koulutus, sekä kulttuuri ja vapaa-ajan harrastuksetkuuluvat jokaisen eurooppalaisen oikeuksiin.

Kirkkopalvelut ry on hyvinvointi- ja koulutuspalvelujen tuottaja, hyväntekeväisyystoimija sekä seurakuntien ja kristillisten toimijoiden valtakunnallinen yhteistyö- ja palvelujärjestö. Kirkkopalvelut ry koordinoi evankelis-luterilaisten seurakuntien jakamaa EU:n ruoka-apua. Järjestön hallinnoima Osallistava yhteisö -hanke on valtakunnallinen ruoka-aputoiminnan kehittämishanke ja Ruoka-apu.fi-verkkopalvelun tuottaja. Kirkkopalvelut työllistää 412 työntekijää ja sen jäseninä on 318 seurakuntaa ja 81 järjestöä. Kirkkopalvelujen liikevaihto vuonna 2019 oli 38,1 miljoonaa euroa.

Liite: Appeal to the European Union from solidarity associations_VETOOMUS_17.6.2020

Lisätiedot:

Sosiaalineuvos
Tapio Pajunen
Kirkkopalvelut ry
+358 40 0870041
tapio.pajunen@kirkkopalvelut.fi

Reetta Nick
Projektipäällikkö, Osallistava yhteisö -hanke
Kirkkopalvelut ry
+358 40 8091684
reetta.nick@kirkkopalvelut.fi

ruoka-apu.fi

yhteisvastuu.fi

kirkkopalvelut.fi

Seurakunnille: Ohjeistus korona-aikaisiin sähköisiin rahankeräysmuotoihin esim. kolehdin sijasta

Vaikka 70-vuotias Yhteisvastuu ei nyt pääse ulos, keräys jatkuu! Vuoden 2020 Yhteisvastuulla rakennettavan matalan kynnyksen tuen tarve vanhemmuuteen on korona-ajan myötä vain kasvanut! Suomessa tukitoimet toteutetaan Pelastakaa Lapset ry:n, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja seurakuntien yhteisvoimin. Maailman katastrofialueilla avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu.

Seurakunnat voivat Kirkkohallituksen täysistunnon suosituksen mukaisesti toteuttaa kolehdin sijasta rahankeräyksen Yhteisvastuulle myös radioitavissa, striimattavissa ja televisioitavissa jumalanpalveluksissa korona-aikana. Voit valita seuraavista sähköisistä lahjoitustavoista sopivimmat ja ilmoittaa niistä jumalanpalveluksen tietojen yhteydessä. Sähköisiä keräysmuotoja kannattaa pitää esillä myös nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa.

Ohjaa lahjoittamaan seurakunnan omaan MobilePay-lahjoitusnumeroon

Seurakuntasi MobilePay-numeroon tehdyt lahjoitukset kerryttävät seurakuntasi keräystulosta. Seurakuntien MobilePay-numerot.

Ohjaa lahjoittamaan seurakunnan oman nettilahjoitussivun kautta

Kun ilmoitat seurakuntasi nettilahjoitussivun osoitteen samassa paikassa, jossa kerrot esim. jumalanpalveluksen ajankohdan, lahjoittaja voi kätevästi osallistua linkin kautta seurakunnan nettikeräykseen.

Esimerkiksi Jyväskylän seurakunnan nettilahjoitussivun osoite on https://yhteisvastuu.ekansio.com/yhteisvastuukerays/?id=1013&lang=fi

Osoitteessa tunnus 1013 vie Jyväskylän seurakunnan lahjoitussivulle. Vaihtamalla 1013-numerosarjan tilalle oman seurakuntasi lahjoitustunnuksen, saat oman seurakuntasi lahjoitussivun osoitteen. Tarkista tunnus tästä listasta tai tilaa se keräystoimistosta yhteisvastuu@yhteisvastuu.fi

Halutessasi voit liittää Yhteisvastuun lahjoitusbannerin tekstin yhteyteen tuomaan huomioarvoa. Jos haluat bannerin, tilaa se täältä: yhteisvastuu@yhteisvastuu.fi

Ohjaa lahjoittamaan pankin kautta seurakunnan viitteellä

Perinteinen pankkilahjoitusmahdollisuus toimii toki myös. Jos lahjoittaja käyttää seurakunnan viitenumeroa, lahjoitus kartuttaa seurakunnan keräyspottia. Viitenumeron voit tarkistaa  tästä liitteestä.

Aktia FI82 4055 0010 4148 41
Nordea FI16 2089 1800 0067 75
Pohjola pankki FI14 5000 0120 2362 28

Ohjaa lahjoittamaan tekstiviestillä

  • edellisistä poiketen tämä lahjoitustapa ei kerrytä seurakunnan omaa osuutta

Lähetä tekstiviesti APU5  numeroon 16588 (lahjasi 5 euroa)
Lähetä tekstiviesti APU10  numeroon 16588 (lahjasi 10 euroa)
Lähetä tekstiviesti APU20  numeroon 16588 (lahjasi 20 euroa)

Mikäli keräysvetoomuksessa mainitaan tilinumero tai muu yksilöity maksumahdollisuus, on ilmoitettava aina seuraavat tiedot:

1) rahankeräyksen järjestäjä = Kirkkopalvelut

2) keräyksellä kerättävien varojen käyttötarkoitus = Yhteisvastuun tuotto käytetään vanhemmuuden tukemiseen Suomessa ja maailmalla

3) sekä lupanumero tai pienkeräysnumero =

Keräyslupa RA/2019/704, voimassa 1.9.2019-31.8.2020, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 23.8.2019. Keräyslupa ÅLR 2019/3450, voimassa 1.9.2019-31.8.2020, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 2.5.2019.

Nämä tiedot on oltava näkyvillä myös seurakunnan kotisivuilla, mikäli lahjoitusmahdollisuutta tarjotaan siellä.

Toimi näin, jos tila, aika tai energia ei tiitä em. tietojen ilmoittamiseen:

Mikäli jumalanpalveluksessa viitataan ainoastaan mahdollisuuteen lahjoittaa suoraan Yhteisvastuun valtakunnalliselle rahankeräystilille esimerkiksi Yhteisvastuun nettisivujen kautta, rahankeräyksen lupanumeroa ei ole välttämätöntä ilmoittaa. Esim: Voit lahjoittaa osoitteessa yhteisvastuu.fi tai yhteisvastuu.fi/lahjoita

Lue lisää:

Yhteisvastuu > Seurakunnille > Materiaalit (Salasana 2020)
Kirkkopalvelut > Kolehdit (täältä löydät Kirkkohallituksen koko ohjeen)

 

Yhteisvastuukeräys ja koronavirus

TIEDOTE 13.3.2020

Yhteisvastuukeräyksen toteuttamisessa tulee käyttää harkintaa ja noudattaa viranomaisten antamia turva- ja suojaohjeita sekä pyrkiä välttämään virukselle altistumista tai sen levittämistä.  Erityisesti massatilaisuuksien kohdalla tulee noudattaa viranomaisten antamia ohjeita. Tällä hetkellä päätösvalta paikallisten keräystoimien ja tapahtumien toteuttamisesta tai peruuttamisesta on keräystä toteuttavalla seurakunnalla.

Katso tiedote seurakunnille sähköisistä keräystavoista korona-aikana.

Tapio Pajunen

Yhteisvastuukeräys, keräysjohtaja

Presidentti Niinistö: Tukea vanhemmuuteen voi tarvita kuka vain

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avasi vuoden 2020 Yhteisvastuukeräyksen tv-puheessaan 2.2.2020.

─ Vanhemmuuden tukeminen on vaikuttavaa, ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä. Miten pystyisimme rohkaisemaan vanhempia ottamaan avun tarve puheeksi riittävän ajoissa? Tukea voi tarvita kuka vain, taustaan tai taloudelliseen asemaan katsomatta.

Lue presidentti Niinistön puhe.

Katso presidentti Niinistön puhe sekä koskettavat Yhteisvastuu-dokumentit Yle Areenassa.

Yhteisvastuu 2020 tukee vanhemmuutta

Yhteisvastuu 2020 tekee ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä tukemalla vanhemmuutta Suomessa ja maailman katastrofialueilla. Keräys käynnistyy sunnuntaina 2.2. Suomessa vanhemmuutta tuetaan yhteisvastuuvaroilla yhdessä Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Pelastakaa Lapset ry:n kanssa. Maailman katastrofialueille avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu.

Kun vanhempi voi hyvin, lapsi voi hyvin. Tutkimusnäyttö osoittaa, että lapsen ja vanhemman välinen myönteinen suhde edistää lapsen kokonaiskehitystä.

Vanhemman yksinäisyys, stressi ja sosiaalisen tuen puute ovat riskitekijöitä lapsen myönteiselle kehitykselle. Tuen tarpeellisuudesta huolimatta monien vanhempien kokemus on, että he saavat liian vähän sosiaalista tukea ja huonosti apua vanhemmuuteen liittyviin haasteisiin. Toisaalta vanhempien stressiin liittyvät tutkimukset osoittavat, että sosiaalinen tuki auttaa vanhempia ja tukee koko perheen terveyttä erityisesti silloin, kun vanhemmilla on haasteita arjessa.

”Vanhemmuuden tukeminen on yhteisvastuullinen tehtävä”, keräyksen esimiehenä toimiva arkkipiispa Tapio Luoma tähdentää.

Tutkimuksessa nelivuotiaiden lasten terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluista lähes kaikki vanhemmat kaipaavat tukea lapsiperhepalvelujen ammattilaisilta, mutta tuen tarve jää usein kertomatta. Näin on etenkin silloin, kun tuen tarve liittyy vanhemman omaan jaksamiseen. Lisähaaste on, että lasten kasvaessa kouluikään vanhemmuuden tuki vähenee oleellisesti.

Perheet Suomessa sinnittelevät liian yksin

Kulttuuriimme kuuluu vahva yksin selviämisen pyrkimys, jonka myötä oletamme, että vanhemmat selviävät ilman apua. ”Näin ei kuulu olla! Vanhemmuus on maailman tärkein työ, ja siihen kuuluu saada tukea ajoissa”, Yhteisvastuun keräysjohtaja Tapio Pajunen painottaa.

Nyt kerättävän Yhteisvastuun tuotosta 40 prosenttia jää Suomeen. Puolet kotimaan osuudesta käytetään vanhemmuutta tukeviin toimenpiteisiin seurakunnissa. Toinen puolikas kotimaahan jäävästä tuotosta käytetään vanhemmuutta sekä lapsen ja vanhemman välistä suhdetta vahvistaviin, kynnyksettömiin tukitoimiin eri puolilla Suomea. Kumppaneina ovat Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset ry. Tukimuodot käynnistyvät vuoden 2021 alusta eteenpäin.

”Yhteisvastuun tuotolla tuotettava tuki voi olla esimerkiksi vertaistukea vanhemmalle, perheen yhteinen harrastusmahdollisuus tai luotettavan aikuisen tuki kuormittuneille perheille”, pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta Pelastakaa Lapset ry:stä  kertoo.

Myös toisena valtakunnallisena yhteistyökumppanina toimivan Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri Milla Kalliomaa pitää vanhemmuuden tukea tärkeänä Yhteisvastuu keräyskohteena. Erityisesti kaivataan lisää matalan kynnyksen apua vanhemmuuden arkeen.

”Yksi suurimmista vanhemmuuden haasteista on yksinäisyys. Monista arjen haasteista selviää, jos on toimivia verkostoja, ystävien ja läheisten tukea. Yhteisvastuuvaroilla haluamme luoda paikkoja, joissa myös lasten ja perheiden keskinäinen tuki vahvistuu.”

Rahoitettavissa  toiminnoissa pyritään vastaamaan myös aivan uusiin, koronakriisin perheissä esiin nostamiin haasteisiin.

Vanhempien työllistyminen mahdollistaa lasten koulutien

Yhteisvastuun tuotosta 60 prosenttia ohjataan kansainväliseen apuun Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahaston kautta. Ulkomailla vanhemmuuden ja perheiden monipuolinen tukeminen on elintärkeää esimerkiksi luonnonkatastrofeille alttiilla alueilla ja pakolaisleireillä, joissa vanhemmat joutuvat keskittymään selviytymiseen ja toimeentulon hankkimiseen.

”Vanhempien toimeentulo takaa myös lasten koulutuksen. Haastavissa olosuhteissa koulunkäynti ja työnteko luovat jatkuvuutta ja turvallisuutta perheille”, Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg sanoo.

Maailman katastrofialueilla Yhteisvastuukeräyksen 2020 tuotolla tuetaan erityisesti naisten ja äitien koulutusta ja toimeentulomahdollisuuksien kasvattamista.

Vuonna 2020 Yhteisvastuu juhlii 70 vuotta jatkunutta, vuonna 1950 alkanutta taivaltaan.

yhteisvastuu.fi

Edunsaajajärjestöjen tällä hetkellä saatavilla olevat perheille, vanhemmille, lapsille ja nuorille suunnatut palvelut löytyvät osoitteista: mll.fi  ja pelastakaalapset.fi, Kirkon Ulkomaanapu: kirkonulkomaanapu.fi.

Vapaasti ladattavissa olevia kuva-aineistoja ja logoja Yhteisvastuusta löytyy Kirkkopalvelujen kuvapankista

Vapaasti ladattavissa olevia kuvia Yhteisvastuun ulkomaan esimerkkikohteesta Nepalista löytyy Kirkon Ulkomaanavun kuvapankista

Vuodesta 1950 toiminut Yhteisvastuu on lähimmäisenrakkauden kansanliike ja yksi Suomen suurimmista vuosittain järjestettävistä kansalaiskeräyksistä. Keräyksellä autetaan hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja kehitysmaissa. 60 % keräyksen tuotosta ohjataan vuosittain Kirkon Ulkomaanavun välityksellä katastrofiapuun. 40 % keräystuotosta jää Suomeen. Puolet kotimaahan jäävästä osuudesta käytetään vanhemmuutta tukeviin toimenpiteisiin vuonna 2021 alkavan, vanhemmuutta tukevan hankkeen avulla. Hankkeen valtakunnallisina yhteistyökumppaneina ovat Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset ry. Toinen puolikas kotimaahan jäävästä osuudesta käytetään paikallisseurakunnan kautta paikallisiin vanhemmuutta tukeviin toimiin. Keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti ja vuoden 2020 keräyksen esimiehenä arkkipiispa Tapio Luoma.

Vapaasti levitettävät videodokumentit Yhteisvastuu-kohteista

Dokumenttifilmeissä kerrotaan esimerkkejä siitä, minkälaiseen työhön nyt kerättävät varat suunnataan. Löydät dokumentit  myös Yhteisvastuun YouTube-kanavalta sekä Yle Areenasta.

Yhteisvastuu somessa:
#yhteisvastuu
#sinäriität2020
#minäkannanyhteisvastuuta

Lisätiedot:

Tapio Pajunen, keräysjohtaja, Yhteisvastuu,
tapio.pajunen@yhteisvastuu.fi, p. 0400 870 041
Milla Kalliomaa, pääsihteeri, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
milla.kalliomaa@mll.fi, p. 075 324 5552
Hanna Markkula-Kivisilta, pääsihteeri, Pelastakaa Lapset ry,
hanna.markkula-kivisilta@pelastakaalapset.fi, p. 050 462 1148
Jouni Hemberg, toiminnanjohtaja, Kirkon Ulkomaanapu,
jouni.hemberg@kirkonulkomaanapu.fi, p. 050 325 9579
Sirpa Seppä, viestinnän suunnittelija, Kirkkopalvelut ry,
sirpa.seppa@kirkkopalvelut.fi, p. 050 579 7290