Ei koulutusta, ei työtä, ei tulevaisuutta

Uganda on väestöltään yksi maailman nuorimmista valtioista; noin 70 % väestöstä on alle 25-vuotiaita. Perusasteen jälkeinen ammatillinen koulutus on kuitenkin lähes olematonta ja nuorisotyöttömyys valtava, joidenkin arvioiden mukaan jopa yli 80 %.

Erityisesti pakolaisnuoret ovat vaarassa syrjäytyä. Riittämättömän koulutuksen ohella kielitaidon puute vaikeuttaa työllistymistä. Päivästä toiseen jatkuva toimettomuus ajaa nuoria masennuksen ja epätoivon kierteeseen. Monet nuoret ovat myös traumatisoituneet vakavasti nähtyään vanhempiensa surmaamisen tai jouduttuaan itse seksuaalisen väkivallan uhreiksi.

Uganda tunnetaan avoimesta pakolaispolitiikastaan ja maassa onkin tällä hetkellä noin 700 000 pakolaista. Reilu kolmasosa heistä on paennut Ugandaan läntisessä naapurimaassa, Kongossa, kauhua kylvävien aseistettujen ryhmien siviileihin kohdistamaa silmitöntä väkivaltaa.

Itä-Kongon konfliktin taustalla on monia taloudellisia syitä mm. taistelu alueen suunnattomista luonnonrikkauksista, kuten kullasta, timanteista ja harvinaisista mineraaleista. Raiskaukset sekä lapsisotilaaksi ja lapsityöhön pakottaminen ovat tämän kamppailun karmaisevia ominaispiirteitä.

Ugandassa asuvilla pakolaisilla on oikeus opiskella, liikkua ja työskennellä maassa vapaasti. Käytännössä nämä oikeudet eivät juurikaan toteudu. Pakolaisnuoret sekä köyhyydessä elävät ugandalaiset näkevät koulutuksen ainoana mahdollisuutena päästä kiinni itsenäiseen elämään ja oman toimeentulon hankkimiseen.