Ihmiskauppa – vakava ihmisoikeusloukkaus

Tyypillistä ihmiskaupan uhria tai ihmiskauppiasta ei ole. Hän voi olla mies tai nainen, nuori tai vanha, suomalainen tai ulkomaalainen. Pelko, häpeä ja tiedottomuus omasta tilanteesta estävät ihmiskaupan uhria hakemasta apua itselleen. Samalla ne ovat keinoja, joilla ihmiskauppias kontrolloi uhriaan.

Ihmiskauppa on vakava yksilöön kohdistuva rikos ja ihmisoikeusloukkaus. Ihmiskaupalla tarkoitetaan rikollista toimintaa, jossa rikoksentekijä vaikuttaa uhrinsa päätöksentekokykyyn esimerkiksi erehdyttämällä, alistamalla tai käyttämällä hyväksi uhrin haavoittuvaista tai rikoksentekijästä riippuvaista asemaa ja saattaa näin uhrinsa hyväksikäytön kohteeksi.

Esimerkiksi luottavaisin mielin ulkomaille vaateliikkeeseen myyjäksi lähtenyt on todellisuudessa päätynyt kauppaamaan seksiä kadulle tai kokki pakotettu tekemään ravintolassa ympäripyöreitä päiviä ilman palkkaa.

YK:n huumausaine ja rikosasioiden toimiston UNODC:n mukaan ihmiskauppaa tapahtuu kaikkialla maailmassa sekä maiden sisällä että yli rajojen. UNOCD:n vuonna 2014 julkaisemassa kansainvälisessä ihmiskaupparaportissa yli 90 % raportissa seuratuista valtioista määrittelee ihmiskaupan lainsäädännössään rangaistavaksi rikokseksi, mutta lainsäädännön puutteellisuus, toimeenpano ja käytännöt ontuvat maailmanlaajuisesti. Muun muassa tästä johtuen raportoitujen ihmiskauppatuomioiden määrä on kansainvälisesti hyvin pieni. Myös uhrien tunnistaminen on haastavaa. Suomessa tunnistettuja ihmiskauppatapauksia on vuosittain noin 50−60.

Kulissien kätköissä

Ihmiskauppaa ilmenee monissa eri muodoissa. Seksuaalisen hyväksikäytön ja työperäisen ihmiskaupan lisäksi pakkoavioliitoissa, rikolliseen toimintaan pakottamisessa sekä elinten poistamisessa saattaa olla kyse ihmiskaupasta.

Tunnistamista vaikeuttaa ihmiskaupan uhrin ja ihmiskauppaan syyllistyvän tekijän suhde, sillä hyväksikäyttö ei tyypillisesti näy ulospäin. Uhria kontrolloidaan näkymättömin keinoin, kuten uhkaamalla uhrin tai hänen perheensä turvallisuutta tai käyttämällä hyväksi esimerkiksi uhrin huumeriippuvuutta, sairautta, velkasuhdetta, osallisuutta rikoksiin, viranomaispelkoa tai ymmärtämättömyyttä suomalaisyhteiskunnan toiminnasta. Monesti uhrin valtaan ottaminen tapahtuu hitaasti ja huomaamatta.

− Hän uhkasi murhauttavansa sisarukseni, jos edes ajattelisin lähteväni pois hänen palveluksestaan. Olin peloissani ja minua pahoinpideltiin, mutta en voinut pyytää apua poliisilta, koska tiesin olevani maassa laittomasti, ihmiskaupan uhri kertoo.

Tekijäkään ei useimmiten näytä ulospäin mitenkään poikkeavalta. Hän voi olla esimerkiksi uhrin sukulainen, puoliso tai työnantaja, jolla on usein samaa etnistä taustaa uhrin kanssa. Olennaista on, että hän tuntee valtakulttuurin säännöt ja osaa käyttää hyväkseen uhrin tietämättömyyttä. Ihmiskauppaa tapahtuu myös ihmissalakuljetuksen ja maahantulon järjestämisen yhteydessä, mutta harvemmin on kyse varsinaisesta järjestäytyneestä rikollisuudesta.

Haasteita auttamisjärjestelmässä

Ihmiskauppa rikosnimikkeenä on Suomessa melko tuore, eikä sitä koskeva oikeuskäytäntö ole vielä vakiintunut. Tämän vuoksi ihmiskaupan määritelmää on vaikea soveltaa käytäntöön ja rikosprosessi on usein hidas. Myös raja ihmiskaupan ja sitä lähellä olevien rikosten, kuten törkeän parituksen, törkeän laittoman maahantulon järjestämisen tai työperäisen kiskonnan kanssa on monesti seitinohut.

Suomessa jo epäilys ihmiskaupan uhriksi joutumisesta oikeuttaa pääsyyn ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään, jonka kautta tarjotaan muun muassa neuvontaa ja ohjausta, sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja, turvallista majoitusta sekä tulkki- ja käännöspalveluja. Apua on mahdollista saada, vaikka uhriksi olisi joutunut ulkomailla tai hyväksikäyttö olisi jo päättynyt. Mitalilla on kuitenkin kääntöpuolensa. Jos ihmiskaupparikoksen tunnusmerkistö ei täyty, henkilö voidaan pudottaa pois auttamisjärjestelmästä, jolloin uhri voi jäädä täysin vaille apua ja tukiverkostoa pahimmillaan täysin vieraassa kulttuurissa.

Euroopan akuutin pakolaistilanteen ja ihmisten liikkuvuuden lisääntymisen myötä tarve ihmiskaupan uhriksi joutuneiden ihmisten auttamiselle ja ennaltaehkäisevälle työlle riskien vähentämiseksi on suuri.

Lähteet:

ihmiskauppa.fi
syrjinta.fi/ihmiskauppa
Global report on trafficking in persons 2014