Koulu on kulu

Suomessa koulutus on ilmaista, ja kenellä tahansa on tulotasosta riippumatta mahdollisuus kouluttautua toivomaansa ammattiin. Nykytodellisuus kertoo kuitenkin toista. Peruskoulun jälkeisten jatko-opintojen kalleus voi nostaa tien pystyyn unelmien uralle.

Lapsiasiavaltuutetun vuosikirjan 2018 mukaan viimeisimmät tulonjakotilastot kertovat lapsiperheiden köyhyyden lisääntyneen Suomessa. Noin joka kymmenes lapsi Suomessa elää köyhässä perheessä.  

Suomalaisen lapsiperheköyhyyden taustalta löytyy ennen kaikkea alhainen ja riittämätön perusturvan taso. Perheen kokonaistulot eivät riitä kattamaan tavanomaisia arjen menoja esimerkiksi huoltajan pitkittyneen työttömyyden tai sairauden takia. Myös yllättävät elämäntilanteet, kuten yksinhuoltajaksi jääminen saattavat johtaa nopeastikin vaikeaan velkaantumiseen ja pitkittyvään köyhyyteen. Monelle perheelle jo perustarpeidenkin kattaminen on haastavaa, jolloin esimerkiksi lapsen ja nuoren koulutuksen vaatimista hankinnoista on lähes mahdotonta selvitä. Perheen heikko taloudellinen tilanne voi näin olla merkittävä este nuorten jatkokoulutukselle.

Rahanpuute karsii koulutusvaihtoehtoja

Nuorisobarometrin 2017 mukaan 17 % tutkimukseen vastanneista kertoo joutuneensa karsimaan opiskeluvaihtoehtojaan rahanpuutteen vuoksi, 14 % valitsemaan koulutuspaikan taloudellisin perustein ja 11 % viivyttämään valmistumistaan. Koulutuksen keskeyttäneistä 10 % katsoo rahanpuutteen vaikuttaneen erittäin tai melko paljon keskeyttämiseen.

Myös Pelastakaa Lapset ry:n Lapsen ääni 2018 -kyselyssä vähävaraisten perheiden lapsista lähes neljäsosa, 24,2 %, arvioi taloudellisten tekijöiden vaikuttaneen heidän mahdollisuuksiinsa käydä koulua. Jopa 40 % vastanneista kertoi koulussa jotakuta kiusatun siksi, ettei tällä ole ollut varaa teknisiin laitteisiin.

Koulutuksella, tai sen puutteella, on suuri merkitys ihmisen elämässä pitkälle tulevaisuuteen. Esimerkiksi Anna-Maria Isola ja Esa Suominen ovat pohtineet vähäisen koulutuksen seurauksia kirjassaan Suomalainen köyhyys: ” Matalaksi jäänyt tai jäävä koulutustaso ennakoi köyhyyttä. Putoaminen toisen asteen koulutuksesta, perusasteen varaan jääminen tai muutoin matala osaamistaso ennustavat vaikeutta löytää ensimmäistä työpaikkaa, mikä ennakoi pätkittäistä tai kokonaan vajaaksi jäävää työuraa ihmisen elämässä pitkälle tulevaisuuteen.”

Koulutus ehkäisee köyhyyttä

Suomen perustuslaki takaa perusopetuksen maksuttomuuden. Myös toisella asteella opetus on maksutonta, mutta lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelijoiden on itse hankittava oppikirjat ja muut opiskelutarvikkeet. Tämä tarkoittaa käytännössä aina myös tietokoneen ja ammatillisissa opinnoissa esimerkiksi arvokkaiden työvälineiden tai -vaatteiden hankintaa.

Perustuslain säädöksistä huolimatta Suomen Vanhempainliiton vuonna 2015 tekemän barometrin mukaan kolmannes peruskouluikäisten lasten vanhemmista kolmannes koki perusopetuksen edellyttävän myös vanhempien taloudellista osallistumista sen kustannuksiin. Alakoululaisten vanhemmista 36 % ja yläkoululaisten vanhemmista 32 % toi esiin, että vanhempien keräämillä varoilla rahoitetaan aikaisempaa enemmän myös koulun hankintoja.

−Koulutus ja työpaikka ovat keskeiset tekijät köyhyyden ehkäisemisessä. Jokaisen nuoren polku ammattiin ja työhön on turvattava perheen tulotaustasta riippumatta. Perusopetuksen on oltava aidosti maksutonta, myös oppimiseen kuuluvien välineiden osalta, lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila toteaa ja esittää, että laissa säädettäisiin myös toisen asteen koulutuksen oppimateriaalien ja opiskeluvälineiden maksuttomuudesta.

−Sinnikkäällä työllä Suomi pystyi luomaan yhteiskunnan, jossa opiskelu ja yhteiskunnallisen aseman parantaminen oli mahdollista. Tämä kehitys on kuitenkin pysähtynyt ja näyttää siltä, että jo vuonna 2030 Suomen korkeasti koulutetun työikäisen väestön osuus jää alle EU- ja OECD-maiden keskiarvon. Onko meillä tähän varaa? Entä millaisia elämänkohtaloita se tarkoittaa elämäänsä aloitteleville nuorille? Kurttila kysyy.

Suomessa Yhteisvastuuvaroin

  • Tuetaan vähävaraisten lasten ja nuorten opiskelua avustamalla opiskelun vaatimissa hankinnoissa ja muissa kustannuksissa Kirkon diakoniarahaston kautta.
  • Autetaan taloudellisesti eri syistä vaikeassa tilanteessa eläviä ihmisiä.
  • Keräysvaroja käytetään myös monipuoliseen avustustyöhön paikallisseurakuntien kautta.