Miljoonat ihmiset nälänhädän partaalla

Vuonna 2011 itsenäistyneen Etelä-Sudanin itsenäisyyden alkutaivalta on siivittänyt lähes jatkuva  poliittinen kädenvääntö maan hallinnon eri osapuolten välillä. Sisällissotaan ja akuuttiin nälänhätään johtanut kriisi leimahti uudestaan liekkeihin kesällä 2016 erimielisyyksistä maan hallituksen ja opposition välillä ja sai etniset ryhmät asettumaan toisiaan vastaan. Konfliktin osapuolia syytetään vakavista ihmisoikeusloukkauksista, kuten siviilien tappamisesta ja joukkoraiskauksista.

Vuoden 2017 loppupuolella neljä miljoonaa ihmistä oli paennut kotiseudultaan, osa maan sisällä ja osa ulkomaille. Yli miljoona heistä asuu tällä hetkellä pakolaiskriisin vuoksi äärimmilleen venyneessä etelänaapurissa, Ugandassa. Esimerkiksi Pohjois-Ugandassa Bidibidin täpötäydellä pakolaisasutusalueella elää lähes 290 000 Etelä-Sudanista paennutta ihmistä.

Ihmisen aiheuttama katastrofi

Nälänhätä yhdistetään tyypillisesti ilmastonmuutoksen aiheuttamiin tekijöihin. Epävarmoiksi  muuttuneilla sääolosuhteilla ja sään ääri-ilmiöiden lisääntymisellä on valtava merkitys  maataloudelle ja ihmisten ruokaturvalle erityisesti Afrikassa. Pitkään jatkunut kuivuus tai väärään aikaan saapuvat sateet saattavat pilata koko sadon ja ihmisten toimeentulon.

Usein ruoan puute on kuitenkin seurausta ihmisen aikaansaamista konflikteista. Jatkuvat levottomuudet estävät ihmisiä tuottamasta tai hankkimasta ruokaa itselleen, vaikka sitä olisi muutoin tarjolla.

Juuri tästä on pitkälti kyse myös Etelä-Sudanissa. YK on varoittanut nälänhädän uhkaavan myös Somaliaa, Nigeriaa ja Jemeniä, jolloin se vaikuttaisi jopa 20 miljoonan ihmisen elämään.

Ruoka-apua leikattu

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR arvioi Etelä-Sudanin pakolaisten auttamiseksi yksinomaan Ugandassa tarvittavan reilut 674 miljoonaa dollaria vuodessa. Rahoitustarpeesta oli loppusyksystä  2017 katettuna vain 29 prosenttia. – Koska ruokaa ei ole riittävästi saatavilla, olemme joutuneet leikkaamaan kuukausittaista ruoka-apua jo kahdesti. Maissijauhoannos henkilöä kohden on enää puolet entisestä eli 6 kg kuukaudessa, UNHCR:n Aruan alueen johtaja Bik Lum kertoo. Lisäksi  ruoka-apuna jaetaan papuja, puuroseosta ja kasvisöljyä. Vaikka pakolaiset tuntevat olonsa Ugandassa turvalliseksi, nälkä on perheiden arjessa edelleen lähes jokapäiväinen vieras ja ruokavalio kovin yksipuolinen.

Lähteet: alJazeeraIRIN News, kirkonulkomaanapu.fi