Uhkana syrjäytyminen

Ei peruskoulun jälkeistä koulutusta, ei opiskelupaikkaa, ei töitä. Liian moni nuori on vaarassa tippua yhteiskunnan kelkasta.

Arviot syrjäytyneiden nuorten määrästä Suomessa vaihtelevat muutamasta tuhannesta sataan tuhanteen. Yleisimmät arviot pyörivät 40 000–50 000
nuoren kieppeillä, mikä on noin 6–8 prosenttia koko 15–24-vuotiaiden ikäluokasta. Syrjäytymisen taustalla on lähes aina kiusaaminen, syrjintä tai ongelmat perheen taloudellisessa toimeentulossa. Myös lastensuojelupäätös ja psyykenlääkkeiden käyttö lisäävät syrjäytymisen riskiä.

Vaikka suurin osa suomalaisnuorista voi hyvin, eriarvoistumiskehitys nuorten hyvinvoinnissa on vakava ongelma. Ongelmat ketjuuntuvat ja kasaantuvat samoille nuorille. Pahimmillaan kierre johtaa nuoren täydelliseen ja pitkäkestoiseen syrjäytymiseen yhteiskunnasta, jolloin nuoresta on vaarassa kasvaa syrjäytynyt aikuinen. Monesti ongelmat jatkuvat samassa perheessä yli sukupolvien.

Syrjäytyminen on pahimmillaan koko elämän mittainen tragedia, mutta myös vakava kansantaloudellinen kysymys. Nuorten monimutkaisten ja pitkittyneiden ongelmien ratkaiseminen on vaikeaa ja hyvin kallista. Nuorena pysyvästi syrjäytyneestä henkilöstä on laskettu aiheutuvan yhteiskunnalle koko hänen elämänsä aikana noin 1,2 miljoonan euron kustannukset. Syrjäytymisen torjunnassa ennaltaehkäisevä työ on avainasemassa.