Unelmien ammatista valoa elämään

Oonan lapsuus ei ollut helppo. Välinpitämätön ja etäinen äiti ei kohdellut lapsiaan hyvin. Kaikesta oli puutetta ja nälkä oli lähes jokapäiväinen vieras. – Jääkaapista ei saanut itsenäisesti ottaa mitään ja jouduin monet kerrat seisomaan leipäjonossa, koska mitään muuta vaihtoehtoa ei ollut, Oona kertoo.

Pienestä pitäen äiti kielsi lapsia ankarasti kertomasta kenellekään kotiasioista. – Kukaan ei huomannut hätäämme, kun olimme kilttejä ja tunnollisia, emmekä häirinneet ketään. Vasta lukiossa Oona uskaltautui koulupsykologin luo ja ryhtyi pikkuhiljaa kertomaan elämästään.

Psykologi koki, että lastensuojeluilmoitus pitää tehdä ja lastensuojelun avulla Oona pääsi omille jaloilleen. Tulevaisuuden unelma löytyi eläinten kouluttamisen parista. Ammattitutkinnon aloittamiseen vaadittiin kuitenkin työkokemusta tai tutkintoon valmistavan maksullisen koulutuksen suorittaminen.

Oonan toive eläintenkouluttajan ammatista olisi saattanut jäädä haaveeksi, jollei hän olisi saanut tukea valmistavaan koulutukseen seurakunnan diakoniatyön kautta. – Olen tosi, tosi kiitollinen seurakunnalta saamastani avusta, joka on mahdollistanut minulle unelmieni ammatin ja elämänvalon, mikä arjessani nyt on.

Kuva: Ville Räty / Kuutti Rocks Oy