Yhteisvastuukeräyksellä on autettu ihmiskaupan uhreja. Työ jatkuu.

Vuoden 2017 Yhteisvastuukeräyksen tuotolla rahoitettu kolmivuotinen Harmaan eri sävyt -hanke on antanut laadukasta ammatillista matalan kynnyksen tukea ihmiskaupan tai ihmiskaupan kaltaisen hyväksikäytön uhreille. Järjestöjen tunnistamistilastossa tunnistettiin ja saatettiin avun piiriin 170 mahdollista ihmiskaupparikoksen uhria 2018–2019. Luku sisältää vain aiemmin tunnistamattomat uhrit tai sellaisiksi epäillyt.

Kaksi kolmasosaa kirjatuista uhreista oli naisia. Mukana oli 20 Suomen kansalaista, muut 150 ihmiskaupparikoksen kohteeksi epäiltyä olivat ulkomailta, valtaosin EU:n ulkopuolelta. Suurin ryhmä (62) oleskeli Suomessa turvapaikanhakijan statuksella, seuraavaksi suurin ryhmä (57) olivat ne, joilla oli oleskelulupa tai rekisteröinti Suomeen.

Ihmiskaupparikoksen tunnusmerkit viittasivat valtaosin työvoiman hyväksikäyttöön. Seuraavina olivat pakkoavioliitot, seksuaalinen hyväksikäyttö, prostituutioon painostaminen tai pakottaminen, kotitaloustyössä hyväksikäyttö sekä rikolliseen toimintaan pakottaminen.

Hankkeessa tunnistettiin säännönmukaisuuksia liittyen erityisesti ns. harmaisiin asiakastapauksiin, joissa asiakkaan asema ihmiskaupan uhrina ei ole selkeä. Tyypillisesti näissä tapauksissa asiakkaan oleskelustatus on ollut epävarma. Usein hyväksikäytön hetkellä asiakas on ollut joko turvapaikanhakija, paperiton tai Suomessa perhesiteen perusteella. Yhdistävänä tekijänä on ollut, että asiakas on pelännyt oleskeluluvan menettämistä ja sen myötä maasta poistamista, mikäli lähtisi hyväksikäyttötilanteesta.

Ruohonjuuritason apu ohjattiin neljän järjestön kautta

Harmaan eri sävyt -hankkeen tuki toteutettiin neljän järjestön yhteistyönä. Mukana olivat Monika-Naiset liitto, Pakolaisneuvonta, Pro-tukipiste sekä Rikosuhripäivystys. Kullekin mukana olleelle järjestölle myönnettiin keräysvaroista 115 000 euroa.

Järjestöt toteavat loppuraportissaan, että Yhteisvastuu-hankkeen tuoma lisätuki on ollut korvaamaton apu uhrien tunnistamis- ja auttamistyölle sekä verkosto- ja vaikuttamistyölle. Varoilla pystyttiin kehittämään palvelupolkuja myös niille asiakkaille, jotka eivät päässeet tai halunneet ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän asiakkaiksi. Mahdollisuus kriisirahan käyttöön osoittautui erittäin tärkeäksi, jotta asiakkaiden akuutteihin tarpeisiin voitiin vastata.

Rikosuhripäivystyksen toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åbergin mukaan saatu tuki oli kullanarvoista ja se saatiin juuri siinä vaiheessa, kun hyväksikäytölle alttiiden, haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden määrä palveluissa kasvoi huomattavasti.

– Yhteisvastuukeräyksen avulla Rikosuhripäivystykseen palkattiin hanketyötekijä, jonka avulla pystyimme aiempaa paremmin tavoittamaan, tunnistamaan ja auttamaan kasvavaa määrää ihmiskaupan ja sen lähirikosten uhreja. Tavoittavan työn ansiosta palveluihimme ovat löytäneet myös sellaiset asiakkaat, jotka eivät olleet aiemmin tienneet avunsaanti-mahdollisuuksista.

Kriisirahaston avulla on lisäksi tarjottu konkreettista apua niille asiakkaille, jotka statuksensa tai tilanteensa vuoksi muuten eivät olisi sitä saaneet, esimerkiksi mahdollisuus käyttää lakimiestä jo esitutkinnan alussa.

Myös Monika-Naiset liiton toiminnanjohtaja Jenni Tuominen kiittää sitä, että hankerahoituksella pystyttiin palkkaamaan ensimmäistä kertaa ihmiskaupan vastaiseen työhön keskittyvä työntekijä.

– Koordinaattorin kautta ihmiskaupan vastaisesta työstä on tullut suunnitelmallisempaa ja tavoitteellisempaa. Olemme pystyneet jakamaan tietoa ja osaamista uhrien tunnistamiseen ja asiakkaiden ohjaamiseen avun piiriin. Konkreettisesti koordinaattori on toiminut muun muassa tukihenkilönä rikosprosesseissa ja oleskelulupiin liittyvissä viranomaisasioissa.

Vaikuttamistyön ansiosta ihmiskauppa on ollut esillä mediassa. Ihmiskaupan vastainen työ on saanut vahvan poliittisen tuen hallitusohjelmatasolla ja ihmiskaupan uhrien auttamista koskevan lainsäädännön uudistamista valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Hankkeen tulosten myötä myös STEA-avustusta on myönnetty ihmiskaupan vastaiseen työhön viimeistään vuodesta 2020 alkaen.

***

Vuoden 2017 Yhteisvastuukeräyksen tuotolla rahoitetun kolmivuotisen (2018–2020) Harmaan eri sävyt -hankkeen toimijoita olivat Neliapilajärjestöt: Monika-Naiset liitto, Pakolaisneuvonta, Pro-tukipiste ja Rikosuhripäivystys. Hankkeen tavoitteena oli tehostaa järjestöjen ihmiskaupan vastaista työtä tavoittamalla, tunnistamalla ja tukemalla aikaisempaa paremmin ihmiskaupan uhreja ja erityisen haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä.

Lisätiedot:

Tapio Pajunen
keräysjohtaja/Yhteisvastuu
tapio.pajunen@kirkkopalvelut.fi, p. 0400 870 041

Leena-Kaisa Åberg
toiminnanjohtaja/Rikosuhripäivystys
leena-kaisa.aberg@riku.fi, p. 050 337 8703

Jenni Tuominen
toiminnanjohtaja/Monika-Naiset liitto ry
jenni.tuominen@monikanaiset.fi, p. 045 675 9276