Yhteisvastuu 2019 tukee lasten ja nuorten koulutusta
Köyhien lasten määrä Suomessa on kasvussa. Noin joka kymmenes lapsi elää pienituloisessa perheessä, mikä tarkoittaa noin 120 000 lasta.
Monien nuorten kohdalla unelmien ammatti on vaarassa jäädä haaveeksi, jos perheellä ei ole varaa maksaa opinnoista aiheutuvia kustannuksia, kuten tietokonetta, oppikirjoja tai ammatillisissa opinnoissa tarvittavia välineitä.
Maailman pahimmilla katastrofialueilla monet lapset ja nuoret ovat menettäneet lähes kaiken tutun ja turvallisen, kun he ovat joutuneet pakenemaan luonnonkatastrofeja ja konflikteja. Tulevaisuus näyttää toivottomalta ja oma merkitys maailmassa on usvan peitossa, kun koulunkäynti keskeytyy. Myös muuttuneet ilmasto-olosuhteet vaikeuttavat ruoantuotantoa, karjanhoitoa sekä lasten ja nuorten koulunkäyntiä, kun perheet joutuvat muuttamaan veden ja tuoreen laidunmaan perässä.
Miten lahjoituksesi auttaa?
Suomessa vuoden 2019 yhteisvastuuvaroin tuetaan vähävaraisten lasten ja nuorten opiskelua esimerkiksi avustamalla maksullisten opiskeluvälineiden hankinnassa Kirkon diakoniarahaston kautta. Lisäksi diakoniarahaston avustuksilla tuetaan taloudellisesti eri syistä vaikeassa tilanteessa eläviä ihmisiä. Keräysvaroja käytetään myös monipuoliseen avustustyöhön paikallisseurakuntien kautta.
Ulkomailla yhteisvastuuvaroin autetaan katastrofien ja konfliktien aiheuttamissa hätätilanteissa pahiten kärsineitä ihmisiä, tänä vuonna erityisesti nuoria. Keräysvaroin tuetaan koulunsa keskeyttämään joutuneiden oppilaiden paluuta takaisin kouluun, jaetaan koulu- ja hygieniatarvikkeita sekä autetaan koulumaksuissa. Syrjäseuduille koulutetaan lisää päteviä opettajia ja rakennetaan turvallisia kouluja. Avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu.
Lahjoita
Osallistumalla Yhteisvastuukeräykseen tuet lasten ja nuorten koulutusta maailman katastrofialueilla ja Suomessa.
Näin lahjoituksesi auttaa
Apu kantaa pitkälle
Unelmien ammatti tuo valoa Oonan elämään. Betty saa koulusta tukea nuoren yksinhuoltajan rankkaan arkeen.
Unelmien ammatista valoa elämään
Oonan lapsuus ei ollut helppo. Välinpitämätön ja etäinen äiti ei kohdellut lapsiaan hyvin. Kaikesta oli puutetta ja nälkä oli lähes jokapäiväinen vieras. – Jääkaapista ei saanut itsenäisesti ottaa mitään ja jouduin monet kerrat seisomaan leipäjonossa, koska mitään muuta vaihtoehtoa ei ollut, Oona kertoo.
Pienestä pitäen äiti kielsi lapsia ankarasti kertomasta kenellekään kotiasioista. – Kukaan ei huomannut hätäämme, kun olimme kilttejä ja tunnollisia, emmekä häirinneet ketään. Vasta lukiossa Oona uskaltautui koulupsykologin luo ja ryhtyi pikkuhiljaa kertomaan elämästään.
Bettyn suuri sydän
Luoteis-Keniassa Turkanan alueella asuva 16-vuotias Betty Akori Lochodo pitää yksin huolta vanhasta isoäidistään ja 3-vuotiaasta pojastaan. ─ Isoäiti on kasvattanut minut ja hän on minulle kuin äiti. Oma perheeni ei kohdellut minua hyvin, Betty kertoo. Isoäidin maja on kallellaan, melkein romahtamispisteessä, mutta Betty yrittää parhaansa.
Aamuisin hän pesee pojan ja auttaa isoäitiä aamutoimissa. Jos heillä on jotain syötävää, Betty valmistaa pienen aterian ennen kouluunlähtöä. ─ Oma äitini pitää joskus huolta pojastani, kun olen koulussa, mutta Brightonkin on niin kiintynyt isoäitiin, että on mielellään hänen kanssaan. Isoäidin jalat eivät enää kanna, mutta lähistöllä asuvat serkut auttavat päivisin isoäitiä pojan hoidossa.
Lue, miten Betty selviää kaikista vastuistaan.
Mahdollisuus koulutukseen on maailman katastrofialuiella lasten ja nuorten ainoa toivo paremmasta tulevaisuudesta. Opinnot luovat turvaa ja antavat suuntaa tulevaisuuteen. Koulua käydään innolla.
Dokumentit
Miten rakentaa tulevaisuutta, jos opintojen aloittaminen tyssää rahanpuutteeseen, eikä töitä saa ilman koulutusta? Katso Yhteisvastuun tv-dokumenteista, mitä suomalaiset ja kenialaiset nuoret ajattelevat koulutuksen merkityksestä tulevaisuudelleen. Monesti jo hyvinkin pienellä avulla on todella suuri merkitys.
