Yhteisvastuu

Yhteisvastuu on lähimmäisenrakkauden kansanliike ja evankelis-luterilaisen kirkon vuosittainen suurkeräys, joka auttaa hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja kehitysmaissa. Keräykseen osallistuvat kaikki Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat. Keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti.

Tuotonjako:

  • 60 % keräystuotosta ohjataan Kirkon Ulkomaanavun katastrofiavun kautta kansainväliseen apuun.
  • 20 % tuotosta suunnataan vuosittain valittavaan kohteeseen Suomessa.
  • 20 % tuotosta käytetään monipuoliseen avustustoimintaan paikallisseurakuntien kautta.

Jokaisesta lahjoitetusta eurosta noin 80 % käytetään avustustyöhön ja loput keräyksen vaikuttamistoimintaan, viestintään, varainhankintaan sekä keräyksen yleishallintoon. Tiukka seuranta takaa rahan päätymisen niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Valtakunnalliset keräyskulut muodostuvat keräyksen suunnittelu- ja toteutuskustannuksista. Lisäksi keräysvaroja käytetään kasvatus- ja koulutusaineistoihin, tietoiskuihin sekä mainoskampanjaan. Nämä kustannukset palvelevat sekä varainhankintaa että vaikuttamistoimintaa.

Joka kevät Yhteisvastuun kymmenettuhannet kerääjät kulkevat ovilla ja tapahtumissa keräyslistojen ja -lippaiden kanssa. Korona-aikana lähikeräysten ollessa mahdollisesti katkolla Yhteisvastuulle voi lahjoittaa netin kautta, MobilePayllä, tekstiviesti- tai puhelinlahjoituksena tai perinteisellä pankkisiirrolla.

Keräys järjestetään helmi-huhtikuussa, mutta keräyslupa on voimassa ympäri vuoden.

Vuoden 2021 Yhteisvastuukeräys toimii vähävaraisten vanhusten äänenä Suomessa ja maailman köyhillä katastrofialueilla. Kampanjan aihetunnisteita ovat  #yhteisvastuu2021 #enitenyllättiköyhyys

Tuotonjakoperusteet

Yhteisvastuukeräys perustettiin 50-luvun vaihteessa auttamaan sodan tuhoista ja katovuosista kärsineitä suomalaisia. Kun suomalaisten hyvinvointi ja sosiaaliturva vahvistui ja tietoisuutemme maailman hädästä samaan aikaan kasvoi, on vuodesta 1963 alkaen Yhteisvastuukeräyksellä tuettu myös kansainvälistä diakoniaa. Kumppanina konkreettisen avun perille viemisessä maailmalle on Kirkon Ulkomaanapu.

Yhteisvastuukeräys näkee tärkeäksi tukea avun tarpeessa olevia niin oman seurakunnan alueella kuin Suomessa laajemmin. Samaan aikaan näemme, että tarve kehittyvissä maissa on Suomeen verrattuna niin valtaisa, että nykyinen keräystuoton jakosuhde perusteltu. Tällä hetkellä tuemme 40 prosentilla tuotosta suomalaisia avun tarvitsijoita, ja 60 prosenttia jakautuu maailman katastrofialueille Kirkon Ulkomaanavun kriisiapuun sekä pitkäkestoisempaan kehitystyöhön. Yhteisvastuusta päättävät tahot punnitsevat jakosuhdetta osana muuta kehitystyötään jatkuvasti samalla tiedostaen, että yhden ainoan oikeudenmukaisen ja kaikille sopivan jakosuhteen määrittely on haasteellista.