Historia

Yhteisvastuu syntyi 60 vuotta sitten lähimmäisenrakkaudesta, jolloin lapsiperheiden hätä antoi kipinän keräykselle. Tuo kipinä ei ole koskaan hiipunut.

Nyt Yhteisvastuu on evankelis-luterilaisen kirkon suurkeräys, suurin suomalainen lajissaan. Keräys auttaa hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja kehitysmaissa.

Yhteisvastuun juuret ovat syvällä Suomen historiassa. Syksyllä 1949 sodan ja pahojen hallavuosien jälkeen lapsiperheiden tilanne Pohjois- ja Itä-Suomessa oli heikoissa kantimissa. Lapset olivat aliravittuja ja sairaita. Työttömyys vaikeutti perheiden toimeentuloa. Tarvittiin pikaista apua, mutta auttavaa järjestelmää ei ollut, kunnes kirkko tuli hätiin.

Suomen Kirkon Seurakuntatyön Keskusliiton (nyk. Kirkkopalvelut) pääsihteeri Toivo Laitinen ja sosiaalisihteeri Lauri Tuomi näkivät perheiden hädän kiertomatkallaan ja ehdottivat heti suurkeräyksen järjestämistä. Keräyksen nimen ideoi Varkauden kirkkoherra Kustaa Sarsa ja Suomen tasavallan presidentti kutsuttiin keräyksen suojelijaksi.

Ensimmäiset Yhteisvastuu-talkoot polkaistiin käyntiin vuonna 1950 kaikissa seurakunnissa. Suomalaisten lähimmäisenrakkaus ylitti kaikki odotukset. Pohjois- ja Itä-Suomen nälkäänäkeville lapsiperheille kerättiin 60 miljoonaa silloista markkaa, tuplasti yli tavoitteen.

Apua lähelle ja kauas

1950-luvulla keräysvarat käytettiin kotimaassa. Niillä tuettiin huonokuntoisten asuinrakennusten kunnostusta ja äitien virkistyslomia. Köyhille kodeille hankittiin lehmä tai hevonen, invalidille pyörätuoli tai vanhukselle kunnollinen vuode. Myös lahjakkaita lapsia autettiin kouluun.

Joka vuosi Yhteisvastuu toi esille erilaisia vaikeuksissa olevia ryhmiä kuten lesket, orvot, työttömät, asunnottomat, kehitysvammaiset, invalidit ja yksinäiset vanhukset.

Vuonna 1963 apua laajennettiin ulkomaille. Ensimmäinen avunsaaja oli Ambo-Kavangon kirkko Namibiassa.

Voima kumpuaa vapaaehtoisista

60 vuotta myöhemmin Yhteisvastuukeräyksellä on 35 000 vapaaehtoista talkoolaista. Nämä arkienkelit ovat auttaneet satoja tuhansia hädänalaisia Suomessa ja maailman köyhimmissä maissa. Yhä edelleen keväiseen katukuvaan kuuluvat yhteisvastuukerääjät kiertävät keräyslistojen kanssa ovelta ovelle vetoamassa ihmisten lähimmäisenrakkauteen. Perinteikäs listakeräys on saanut rinnalleen uusia, toinen toistaan kekseliäämpiä keräystapoja. Vuosittainen keräystuotto on 2000-luvulla ollut noin viiden miljoonan euron luokkaa.

Yhteisvastuu on paljon muutakin kuin rahankeräys. Se tuo esille monesti näkymättömän hädän eikä kavahda tarttua aiheisiin, joihin moni ei koskisi pitkällä tikullakaan. Yhteisvastuukeräyksen toteuttaa Kirkkopalvelut ry, joka välittää tuotteillaan ja palveluillaan toivoa, hyvää elämää ja arjen kristillisyyttä.