Ajankohtaista

Tuusulassa Lottamuseon kanttiinissa vierailleet ovat tänä vuonna voineet herkutella talon omilla Yhteisvastuu-leivoksilla.

Jokaisesta myydystä leivoksesta museo on ohjannut euron Yhteisvastuukeräykselle ihmiskaupan uhrien auttamiseksi. Kampanja liittyy Lottamuseolla olevaan Rakkauden tiloja -näyttelyyn, joka jatkuu yhä.

Kesän lopulla Lottamuseon Susanna Hietanen kävi luovuttamassa hienot 1016 € Yhteisvastuukeräyksen Tapio Pajuselle. Lämmin kiitos yhteistyöstä Lottamuseolle!

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö painotti paikalla annetun avun merkitystä Yhteisvastuukeräyksen avauspuheessaan sunnuntaina 5.2.2017.

”Maailmassa on nyt ennätysmäärä pakolaisia. Heitä on saapunut runsain mitoin Eurooppaan ja Suomeenkin, mutta suurin osa pakenee oman maansa sisällä tai naapurimaahan. Parasta apua on paikalla annettu apu. Sitä tarjoaa myös tämän vuoden Yhteisvastuukeräys”.

”Eurooppaan suuntautuvan pakolais- ja muuttoliikkeen myötä on Suomessakin yhä enemmän ihmisiä, jotka ovat vaarassa joutua ihmiskaupan uhriksi. Tarve ihmiskaupan uhriksi joutuneiden ihmisten auttamiselle ja ennaltaehkäisevälle työlle on suuri. Ihmiskaupassa ihminen ja ihmisyys ovat pelkkää kauppatavaraa. Se on ihmisarvon syvää loukkaamista”, presidentti Niinistö muistutti.

Lue koko puhe.

Yhteisvastuu 2017 torjuu ihmiskauppaa. Suomessa keräysvaroin autetaan ihmiskaupan uhreja. Keräyksen kansainvälisessä esimerkkikohdemaassa Jordaniassa yhteisvastuuvaroin tuetaan Syyriasta sotaa paenneiden nuorten koulutusta ja toimeentuloa, mikä ennaltaehkäisee altistumista ihmiskaupalle ja muulle hyväksikäytölle. Keräys käynnistyy sunnuntaina 5.2.2017.

− Vuonna 1949 perustetusta Yhteisvastuukeräyksestä ei tullut ainoastaan kirkon vaan suomalaisten yhteinen hyväntekeväisyyskeräys, joka nostaa esiin hädän ääripäitä ja auttaa heitä, jotka hädästään huolimatta jäävät ilman apua. Tänä vuonna Yhteisvastuu herättelee meitä tunnistamaan ja auttamaan ihmiskaupan uhreja sekä heitä, jotka ovat esimerkiksi katastrofeja ja köyhyyttä paetessaan vaarassa joutua erilaisen hyväksikäytön kohteiksi. Nämä ihmiset tarvitsevat kipeästi tukeamme, sanoo Yhteisvastuun keräysjohtaja Tapio Pajunen.

Ihmiskauppaa ja siihen rinnastettavaa hyväksikäyttöä pidetään yhtenä tämän hetken suurimmista ihmisoikeushaasteista. Ihmiskauppaa on vaikea havaita, mutta se on läsnä kaikkialla. Ihmisten liikkuvuuden lisääntymisen myötä myös ihmiskaupan riskit ovat kasvaneet ja avuntarve suuri.

– Ihmiskauppa on toisten ihmisten ja heidän hätänsä häikäilemätöntä hyväksikäyttöä. Ihmisistä on tehty kauppatavaraa. Välineitä, joilla ei ole mahdollisuuksia päättää omasta elämästään. Tässä kaupassa vain toinen hyötyy. Välinpitämättömyyden ja oman edun tavoittelun sijaan meidän tulee pitää huolta toisistamme, Yhteisvastuukeräyksen 2017 esimies, Porvoon piispa Björn Vikström muistuttaa.

Suomessa yhteisvastuuvaroin autetaan ihmiskaupan uhreja yhteistyössä Monika-Naiset liitto ry:n, Pakolaisneuvonta ry:n, Pro-tukipiste ry:n ja Rikosuhripäivystyksen kanssa. Keräysvaroin muun muassa kehitetään tukihenkilötoimintaa ja etsivää työtä, vahvistetaan työntekijöiden osaamista tunnistaa ja tavoittaa ihmiskaupan uhreja, tarjotaan kriisiapua majoituksen, ruoan, hygienian ja vaatetuksen järjestämiseen, mahdollisuus tulkin käyttöön sekä matalan kynnyksen oikeudellista neuvontaa.

Jordaniassa tukea Syyrian pakolaisille

Pinta-alaltaan lähes neljä kertaa Suomea pienempi Jordania on ottanut vastaan viime vuosina reilut 650 000 virallisesti rekisteröityä pakolaista, kolmanneksi eniten koko maailmassa. Epäviralliset arviot liikkuvat noin 1,4 miljoonan pakolaisen kieppeillä. Yli puolet heistä on alle 18-vuotiaita.

Turhautuminen ja vaikeat elinolosuhteet raastavat Syyriasta sotaa paenneiden ihmisten hermoja. Työlupia on äärimmäisen vaikea saada ja pakolaisnuorten jatkokoulutusmahdollisuudet ovat lähes olemattomat. Myös sodan arvet ja huoli Syyriassa edelleen olevista perheenjäsenistä kalvavat mieltä.

Jordaniassa yhteisvastuuvaroin tuettavan avustustyön painopisteenä on työllistymistä tukeva koulutus, harrastusmahdollisuudet ja psykososiaalinen tuki noin 12−30-vuotiaille leireillä ja paikallisissa yhteisöissä asuville Syyrian pakolaisille. Avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu.

Yhteisvastuu tv:ssä

Keräyksen avajaisjumalanpalvelus Korsnäsin kirkosta lähetetään Yle FEM-kanavalla sunnuntaina 5.2.2017 kello 15.55 Samana päivänä Yle TV1:ssä klo 10 nähdään myös suomenkielinen jumalanpalvelus Pietarsaaren kirkosta. Tasavallan presidentin keräyksen avauspuhe lähetetään Yle TV1:ssä 5.2. kello 12.00.

Yhteisvastuun tv-dokumentit ihmiskaupan uhreista ja nuorten syyrialaisten pakolaisten arjen haasteista katsottavissa tv:ssä sekä Yhteisvastuun Youtube-kanavalla 5.2. alkaen.

Lisätietoja:

Keräysjohtaja Tapio Pajunen, p. 0400 870 041, tapio.pajunen@yhteisvastuu.fi

Suomalaiset lahjoittivat Yhteisvastuukeräykselle tänä vuonna 3 458 278,70 euroa. Varoilla torjutaan nuorten syrjäytymistä Suomessa ja Ugandassa.

̶  Uskon, että näillä varoilla rahoitettavalla ehkäisevällä työllä tullaan saamaan aikaiseksi yksistään Suomessa useiden miljoonien eurojen säästöjä korjaavassa lastensuojelutyössä. Ja mikä tärkeintä; vältytään suurelta määrältä inhimillistä kärsimystä, Yhteisvastuun keräysjohtaja Tapio Pajunen sanoo.

(lisää…)

EU-elintarviketuen jakelua evankelis-luterilaisiin seurakuntiin koordinoiva Kirkkopalvelut sai vuoden 2015 lopulla jaettavakseen noin 300 000 kg elintarvikkeita. Marras-joulukuun aikana seurakuntien yli 300 jakelupisteessä jaettiin lähes 30 000 ruokakassia ja tarjottiin yli 3 000 ateriaa. Ruoka-avun piirissä oli yhteensä noin 56 000 ihmistä, joista suurin oli yksinhuoltajia, osa-aikatyötä tekeviä ja pienellä eläkkeellä kituuttavia ikäihmisiä.

Lue lisää.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avasi Yhteisvastuukeräyksen 2016 sunnuntaina 7.2.  

”Nuorissa on tulevaisuus, kuuluu vanha ja samalla iätön sanonta. Mutta millainen on tuo tulevaisuus, jos liian monelle onnistumisten ja osallistumisen sijaan osuu hylkäämisiä ja ulkopuolisuutta?”

Lue koko puhe.

Kuopion piispa Jari Jolkkosen saarna Yhteisvastuukeräyksen avajaisjumalanpalveluksessa sunnuntaina 7.2.2016.

Sisaret ja veljet Kristuksessa,

Kädessäni on ikivanha partiohuivi. Sen saumat on ommeltu melko kelvottomasti, suoraan sanottuna rupisin pistoin. Vika on oma: ompelin sen itse nuorena partiolaisena, kun saimme ylennyksen sudenpennuista vartiolaisiksi. Huivini on myös onnistunut välttelemään pesukonetta aika hyvin. Jostakin syystä saimme päähämme, että huivin täytyy kantaa kaikki hiet, noet, veret ja kyyneleet, jotka matkoilla syntyvät. Idea kuulosti silloin ylevältä, mutta se ei ehkä ollut kovin viisas näin jälkikäteen ajateltuna – tai haisteltuna.

Partiohuivi tuo mieleen matkanteon, monet lähdöt vaellukselle, leireille ja partiotaitokilpailuihin. Ne lähdöt eivät olleet aina helppoja: varsinkin vaelluksiin ja kilpailuihin kuului väsymystä. Rinkka painoi hartioita, nälkä kurni vatsassa, rakot hiersivät kengissä ja varsinkin talvipakkasella nukkuminen oli hankalaa koinsyömissä makuupusseissa. Silti matkanteko kannatti. Uskon, että nuo vaikeudet hitsasivat yhteen ja vaellukset muuttivat meitä matkalle osallistuneita.

*****

Tänään laskiaissunnuntaina valmistaudumme kirkkovuodessa hengelliselle matkalle. Tänään aloitamme paastonajan matkan kohti pääsiäisen iloa. Tai tarkkaan ottaen tänään vielä juhlimme, sillä ensimmäinen paastopäivä on ensi keskiviikko, tuhkakeskiviikko. Siitä on 40 päivää pääsiäiseen, sama aika, jonka Vapahtaja paastosi erämaassa valmistautuessaan Jumalan antamaan tehtävään. Varhaiset kristityt kutsuivatkin tätä aikaa kreikan termillä tessarakoste, neljäkymmentä päivää.

Tämä matka ei ole aivan helppo. Jeesus aavistaa, että matka Jerusalemiin tietää vastoinkäymisiä ja kärsimystä. Silti se on tehtävä. Ihmisen Poika aloittaa rakkauden uhritien.

Miten me käytännössä seuraamme Kristusta ristille ja haudalle? Millä tavoin se voisi muuttaa meitä? Kysymys on tärkeä.

Usein ajatellaan, että kristillinen usko on vain vakaumuksia ja väitelauseita. Niistäkin on kyse. On tärkeää, että usko ei ole sokeaa tai kohteetonta. Uskontunnustuksessa kerromme, kuka on se Jumala, johon turvaudumme ja mitä hyvää hän on tehnyt puolestamme. Sama uskontunnustus kertoo, että Jeesus Kristus on meidän kaikkien syntisten ystävä. Häneen meidät on kastettu ja kasteessa oksastettu. Hänen turviin saamme paeta, kun synti ahdistaa, omatunto soimaa ja mielen masennus yrittää saada vallan.

Mutta usko ei ole vain mielen sisällä tapahtuvaa tunnetta tai totena pitämistä. Se ilmenee käytännön sanoissa ja teoissa. Sitä eletään todeksi arjen keskellä.

Millä konkreettisilla tavoilla seuraamme Kristusta hänen uhritiellään? Miten paastonaikana kuljetaan Hyvän Paimenen askelissa?

******

Jo varhain paastonaika toi eräitä muutoksia kristittyjen tavalliseen elämän rytmiin.

Paastonaikaan kuuluu vanhastaan hiljentyminen, siis seurustelu Jumalan sanan kanssa. Voit tehdä sen tulemalla yhteiseen jumalanpalvelukseen. Mutta voit tehdä sitä myös omassa kammiossa lukemalla psalmeja ja evankeliumin kertomuksia, ja turvautumalla hiljaisessa rukouksessa Jumalaan ja hänen armoonsa.

Jotta tämä olisi mahdollista, se vaatii tilan raivaamista hiljaisuudelle. Jostakin on hyvä väliaikaisesti luopua, jotta jotakin uutta voisi tulla tilalle. Siksi paastoon kuluu myös pidättyminen tavanomaisista arkisista riennoista. Ei tee pahaa perhe-elämälle tai mielen rauhalle, jos vaikkapa vähennät ruudun tuijotusta tai jätät Facebookin avaamatta.

Kolmanneksi paastoa sanotaan myös katumusajaksi. Tällä on tausta jo Vanhassa testamentissa. Se alkaa tuhkakeskiviikon iltamessusta, jolloin jokaisen kirkkovieraan otsaan piirretään tuhkaristi merkiksi omasta katovaisuudesta ja alkavasta katumusajasta. Kristuksen asettama rippi on aina ollut käytössä myös luterilaisessa kirkossa.

Neljänneksi jo Raamatussa ja Kristuksen elämässä paastoon kuuluu myös ruokavalion keventäminen. Varhaiset kristityt kevensivät ruokavaliota jättämällä pois viinin ja liharuoan, jotka kuuluivat juhlaan ja joihin kaikilla ei ollut varaa. Tämä sääntö ei kuitenkaan koske sunnuntai-päiviä, sillä ne ovat Ylösnousemuksen juhlapäiviä. Sunnuntaina paasto katkeaa.

Tällaisen ruokapaaston tavoitteena ei ollut ensisijaisena laihduttaminen, vaikka sekin voi olla hyvä asia. Tarkoituksena oli seurata Kristusta hänen rakkauden uhritiellään, tiellä, jota hän kulkee nöyränä sovittaakseen minut ja sinut Jumalan kanssa.

Ruokapaastolla on aina ollut yhteys myös lähimmäisiin. Keventämällä ruokavaliota samaistumme niihin tuhanteen miljoonaan naiseen, lapseen ja vanhukseen, jotka kärsivät köyhyydestä ja nälästä. Erityisesti paastonaikana voimme myös luopua omastamme ja osoittaa heille laupeutta ja rakkautta lahjoittamalla rahaa hyväntekeväisyyteen.

Laupeuden osoittaminen köyhille ja nälkäisille on aina kuulunut paastoon. Tämä käy ilmi Vanhan testamentin lukukappaleesta, jossa Jumala itse lausuu: ”Toisenlaista paastoa minä odotan: että vapautat syyttömät kahleista, murrat leipää nälkäiselle, avaat kotisi kodittomalle, vaatetat alastoman etkä karttele apua tarvitsevaa lähimmäistäsi.”

Paasto siis johtaa meidät tekemään hyvää lähimmäiselle ja syventymään Kristuksen sovitustyöhön. Paastolla ei ansaita jossain kaukana olevaa Jumalan armoa, vaan kasvetaan syvemmäksi siihen armoon, josta olemme jo osallisia kasteen ja uskon perusteella. Kun saamme elää Kristuksessa, häneen kastettuna ja puettuna, haluamme oppia tuntemaan Jumalan rakkauden yhä syvemmin ja jakaa sitä rakkautta eteenpäin myös muille. Jumala on lähellä. Kun huudamme apua, hän vastaa: ”Tässä minä olen.”

******

Sisaret ja veljet! Halusin vanhan partiohuivini mukaan muistuttamaan paitsi matkanteosta ja alkavasta paastonajasta myös tänään käynnistyvästä kirkon Yhteisvastuukeräyksestä. Kristillisestä uskosta nouseva diakonia pyrkii Suomessa ja ulkomailla auttamaan niitä, joiden hätä on suurin ja joita muiden apu ei tavoita. Tämä työ on tärkeää, ja kirkkona arvostamme sitä, että Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö on lupautunut keräyksen suojelijaksi.

Tänään laskiaissunnuntaina alkavan keräyksen tarkoituksena on taistella nuorten syrjäytymistä vastaan ja auttaa köyhiä tai yksinäisiä nuoria löytämään itseluottamus, ilo ja uusi suunta tulevaisuudelle. Se ei tapahdu itsestään. Tarvitaan rohkeita arjen sankareita, jotka asettuvat ahtaalla olevan nuoren rinnalle.

Tämä on kuulunut alusta lähtien partioliikkeen ideaan. Siksi partiolaiset ovat tänä vuonna se hyvän kanava, jonka välityksellä Yhteisvastuukeräyksen varat ohjataan syrjäytymisvaarassa olevien nuorten auttamiseksi. Partiossa nuori voi oppia luottamaan siihen, että minä osaan huolehtia itsestäni, minä pystyn kantamaan vastuuta toisista, niin kuin partiolupauksessa ilmaistaan.

Luulen, että partioliike on pelastanut myös minut elämän syöksykierteiltä. Tunnustan, että oma kuperkeikkaikäni oli kuohuva ja asiat olisivat voineet mennä myös huonosti. Huolehtivien vanhempien lisäksi nuori tarvitsee myös oikeanlaista tekemistä, ystäviä ja hyviä esikuvia. Uskon, että partioliike oli yksi tekijä, joka auttoi minua näkemään elämän hyvyyden ja kasvamaan ihmisenä oikeaan suuntaan. Oma partionjohtajani oli meille kunnon miehen, iloisen ihmisen ja aidon kristityn esikuva. Sellaisia nuoret tarvitsevat myös tänään.

Aivan yhtä tärkeää on auttaa Ugandassa pakolaisleirillä olevia nuoria. Vaikka Uganda on maailman köyhimpiä maita, se on vastaanottanut yli puoli miljoonaa pakolaista, siis yli kymmenkertaisen määrän Suomen verrattuna. Nuorten työttömyys on lähes 80 prosenttia. Jokainen ymmärtää, millaisesta inhimillisestä kärsimyksestä ja aikapommista on kysymys. Yhteisvastuukeräyksen tuella rakennetaan Joensuun kaupungin kokoiseen Rwanwanjan pakolaisleiriin ensimmäinen ammattikoulu. Jo tänä vuonna sieltä alkaa valmistua maanviljelijöitä, rakentajia, mekaanikkoja ja kokkeja. Koulutus on paras tapa auttaa Afrikan nuoria rakentamaan itselleen parempaa tulevaisuutta. Silloin ei tarvitse lähteä pakolaiseksi. Sinun tuellasi annetaan näille nuorille ammatti ja sen mukana tulevaisuus ja toivo.

Yhteisvastuukeräykseen osallistuminen kerääjänä tai lahjoittajana on hyvä tapa elää todeksi paastonaikaa ja kulkea Kristusta seuraten. Hyvä Jumala keräyksemme siunatkoon.

Ikivanhan liturgisen perinteen mukaisesti paastonajan aattona kuulutetaan paastokutsu. Kirkkokäsikirjamme sanoin: ”Kutsun teitä nyt paaston matkalle kohti pääsiäisen iloa. Saamme viettää pian alkavaa katumusaikaa elämäämme arvioiden, rukoillen, paastoten ja Jumalan pyhää sanaa kuunnellen ja mietiskellen.”

Musikaaliset sisarukset Fanni Piri (12, viulu) ja Iiris Piri (13, sello) konsertoivat helmikuussa Kärkölän ja Lahden Ristinkirkossa Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Idea hyväntekeväisyyskonsertista lähti tytöiltä itseltään. Fanni ja Iiris ovat harjoitelleet laajan ja vaativan ohjelmiston, ja he pohtivat, että sitä olisi hienoa päästä esittämään myös suuremmalle yleisölle. He halusivat ehdottomasti, että konsertin mahdolliset tuotot käytettäisiin hyvään tarkoitukseen. Idea Yhteisvastuusta ja sen kautta syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemisesta tuli seurakunnasta.

Nuoresta iästään huolimatta molemmat tytöt ovat kokeneita soittajia. He opiskelevat Lahden konservatoriossa ja soittavat pääinstrumenttiensa lisäksi sivuaineena pianoa. Tytöt ovat osallistuneet useille mestarikursseille ja musiikkileireille sekä soittaneet eri orkesterien solisteina. Molemmilla tytöillä on kokemusta myös kansainvälisistä musiikkikilpailuista.

Fannin ja Iiriksen konsertit kuullaan Kärkölän kirkossa 14.2. klo 18 alkaen ja Lahden Ristinkirkossa 23.2. klo 19 alkaen. Konsertissa kuullaan muun muassa Sibeliuksen, Mozartin, Bachin, Händelin ja Sarasaten teoksia.

Fanni ja Iiris kertovat konserteistaan Radio Classicilla maanantaina 8.2. klo 12 alkavassa suorassa lähetyksessä.

Yhteisvastuu 2016 torjuu nuorten syrjäytymistä Suomessa ja kehitysmaissa. Keräysvaroin rahoitetaan syrjäytymisen ennaltaehkäisevää työtä. Suomessa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten elämänhallintataitoja ja osallisuutta tuetaan partiotoiminnan ja keräyksen kansainvälisessä esimerkkikohdemaassa Ugandassa nuorten ammattikoulutuksen avulla. Keräys käynnistyy sunnuntaina 7.2.2016.

Arviot syrjäytyneiden nuorten määrästä Suomessa vaihtelevat muutamasta tuhannesta sataan tuhanteen. Syrjäytymisen taustalla on lähes aina kiusaaminen, syrjintä tai ongelmat perheen taloudellisessa toimeentulossa.

”Nuorten syrjäytyminen on paitsi valtava inhimillinen, pahimmillaan koko elämän mittainen tragedia, myös vakava kansantaloudellinen kysymys. Nuorten monimutkaisten ja pitkittyneiden ongelmien ratkaiseminen on vaikeaa ja hyvin kallista. Heissä on kuitenkin koko tulevaisuutemme. Kun tuemme nuoria oikealla hetkellä ja oikeassa paikassa, kaikki on mahdollista. Ihan kaikki”, sanoo Yhteisvastuun keräysjohtaja Tapio Pajunen.

”Suomalaisten sosiaaliturvaan ja kehitysyhteistyöhön kohdistuvien leikkausten vuoksi yhteisvastuullinen työmme hädässä olevien, tänä vuonna erityisesti nuorten, auttamiseksi on entistäkin tärkeämpää. Jokainen nuori ansaitsee porukan, johon kuulua ja jossa kasvaa vahvaksi persoonaksi yhdessä toisten kanssa”, Yhteisvastuukeräyksen 2016 esimies, Kuopion piispa Jari Jolkkonen painottaa.

Suomessa Yhteisvastuukeräyksen kautta kootun avun vie perille Suomen Partiolaiset. Yhteisvastuuvaroin syrjäytymisvaarassa olevia nuoria etsitään ja ohjataan partion pariin muun muassa tukemalla köyhistä perheistä tulevien nuorten partioharrastusta. Keräysvaroin tuetaan myös sisupartiotoimintaa, jossa mukana olevat lapset ja nuoret ovat pääosin aisti-, liikunta- ja kehitysvammaisia.

Ammattikoulutusta Ugandaan

Uganda on väestöltään yksi maailman nuorimmista valtioista; noin 70 % väestöstä on alle 25-vuotiaita. Perusasteen jälkeinen ammatillinen koulutus on kuitenkin lähes olematonta ja nuorisotyöttömyys jopa yli 80 %. Jatkuva toimettomuus ajaa nuoria masennuksen ja epätoivon kierteeseen. Erityisesti lähialueiden levottomuuksia, kuten Itä-Kongon konfliktia, Ugandaan paenneet pakolaisnuoret ovat vaarassa syrjäytyä. Monet heistä ovat myös traumatisoituneet vakavasti nähtyään vanhempiensa surmaamisen tai jouduttuaan itse väkivallan uhreiksi.

Länsi-Ugandaan, Rwamwanjan pakolaisleirille on juuri valmistunut alueen ainoa ammattikoulu, jonka toimintaa tuetaan yhteisvastuuvaroin. Opiskelijoiksi valitan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia pakolais- ja ugandalaisnuoria. Koulussa voi opiskella mekaniikkaa sekä rakennus-, hotelli- ja maatalousalaa. Koulutukseen sisältyy työharjoittelu, jossa nuoret saatetaan yhteen tulevien työnantajiensa kanssa. Avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu.

Keräysvaroja käytetään myös pitkäjänteiseen kehitysyhteistyöhön Haitissa, Keski-Afrikan tasavallassa, Lähi-idässä ja Myanmarissa.

Yhteisvastuu tv:ssä

Keräyksen avajaisjumalanpalvelus lähetetään suorana Kuopion tuomiokirkosta Yle TV1:ssä sunnuntaina 7.2.2016 kello 10. Tasavallan presidentin keräyksen avauspuhe lähetetään Yle TV1:ssä kello 12.00.

Yhteisvastuun tv-dokumentit suomalais- ja ugandalaisnuorten elämästä Ylen kanavilla keväällä 2016 sekä osoitteessa yhteisvastuu.fi 7.2. alkaen.

Lisätiedot:  keräysjohtaja Tapio Pajunen, Kirkkopalvelut ry, p. 0400 870 041, tapio.pajunen@yhteisvastuu.fi.

Anna-Mari Kaskinen ja Pekka Simojoki ovat säveltäneet ja sanoittaneet uusia lauluja alun perin vuonna 1996 ilmestyneeseen Partiomessuun. Uudet laulut liittyvät kiinteästi vuoden 2016 Yhteisvastuukeräykseen ja partioon. Uuden Partiomessun ensiesitys oli 12.1. Kirkon kasvatuksen päivillä Jyväskylässä.

”Tunnet lasten mielet murtuneet,
pettymysten tiellä hiljaa turtuneet.
Moni yksin vaipuu huoleensa.
Käännä kasvosi heidän puoleensa”

Tutustu Syty ja pala -messun lauluvihkoon.