Ajankohtaista

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avasi vuoden 2020 Yhteisvastuukeräyksen tv-puheessaan 2.2.2020.

─ Vanhemmuuden tukeminen on vaikuttavaa, ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä. Miten pystyisimme rohkaisemaan vanhempia ottamaan avun tarve puheeksi riittävän ajoissa? Tukea voi tarvita kuka vain, taustaan tai taloudelliseen asemaan katsomatta.

Lue presidentti Niinistön puhe.

Katso presidentti Niinistön puhe sekä koskettavat Yhteisvastuu-dokumentit Yle Areenassa.

Yhteisvastuu 2020 tekee ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä tukemalla vanhemmuutta Suomessa ja maailman katastrofialueilla. Keräys käynnistyy sunnuntaina 2.2. Suomessa vanhemmuutta tuetaan yhteisvastuuvaroilla yhdessä Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Pelastakaa Lapset ry:n kanssa. Maailman katastrofialueille avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu.

Kun vanhempi voi hyvin, lapsi voi hyvin. Tutkimusnäyttö osoittaa, että lapsen ja vanhemman välinen myönteinen suhde edistää lapsen kokonaiskehitystä.

Vanhemman yksinäisyys, stressi ja sosiaalisen tuen puute ovat riskitekijöitä lapsen myönteiselle kehitykselle. Tuen tarpeellisuudesta huolimatta monien vanhempien kokemus on, että he saavat liian vähän sosiaalista tukea ja huonosti apua vanhemmuuteen liittyviin haasteisiin. Toisaalta vanhempien stressiin liittyvät tutkimukset osoittavat, että sosiaalinen tuki auttaa vanhempia ja tukee koko perheen terveyttä erityisesti silloin, kun vanhemmilla on haasteita arjessa.

”Vanhemmuuden tukeminen on yhteisvastuullinen tehtävä”, keräyksen esimiehenä toimiva arkkipiispa Tapio Luoma tähdentää.

Tutkimuksessa nelivuotiaiden lasten terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluista lähes kaikki vanhemmat kaipaavat tukea lapsiperhepalvelujen ammattilaisilta, mutta tuen tarve jää usein kertomatta. Näin on etenkin silloin, kun tuen tarve liittyy vanhemman omaan jaksamiseen. Lisähaaste on, että lasten kasvaessa kouluikään vanhemmuuden tuki vähenee oleellisesti.

Perheet Suomessa sinnittelevät liian yksin

Kulttuuriimme kuuluu vahva yksin selviämisen pyrkimys, jonka myötä oletamme, että vanhemmat selviävät ilman apua. ”Näin ei kuulu olla! Vanhemmuus on maailman tärkein työ, ja siihen kuuluu saada tukea ajoissa”, Yhteisvastuun keräysjohtaja Tapio Pajunen painottaa.

Nyt kerättävän Yhteisvastuun tuotosta 40 prosenttia jää Suomeen. Puolet kotimaan osuudesta käytetään vanhemmuutta tukeviin toimenpiteisiin seurakunnissa. Toinen puolikas kotimaahan jäävästä tuotosta käytetään vanhemmuutta sekä lapsen ja vanhemman välistä suhdetta vahvistaviin, kynnyksettömiin tukitoimiin eri puolilla Suomea. Kumppaneina ovat Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset ry. Tukimuodot käynnistyvät vuoden 2021 alusta eteenpäin.

”Yhteisvastuun tuotolla tuotettava tuki voi olla esimerkiksi vertaistukea vanhemmalle, perheen yhteinen harrastusmahdollisuus tai luotettavan aikuisen tuki kuormittuneille perheille”, pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta Pelastakaa Lapset ry:stä  kertoo.

Myös toisena valtakunnallisena yhteistyökumppanina toimivan Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri Milla Kalliomaa pitää vanhemmuuden tukea tärkeänä Yhteisvastuu keräyskohteena. Erityisesti kaivataan lisää matalan kynnyksen apua vanhemmuuden arkeen.

”Yksi suurimmista vanhemmuuden haasteista on yksinäisyys. Monista arjen haasteista selviää, jos on toimivia verkostoja, ystävien ja läheisten tukea. Yhteisvastuuvaroilla haluamme luoda paikkoja, joissa myös lasten ja perheiden keskinäinen tuki vahvistuu.”

Vanhempien työllistyminen mahdollistaa lasten koulutien

Yhteisvastuun tuotosta 60 prosenttia ohjataan kansainväliseen apuun Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahaston kautta. Ulkomailla vanhemmuuden ja perheiden monipuolinen tukeminen on elintärkeää esimerkiksi luonnonkatastrofeille alttiilla alueilla ja pakolaisleireillä, joissa vanhemmat joutuvat keskittymään selviytymiseen ja toimeentulon hankkimiseen.

”Vanhempien toimeentulo takaa myös lasten koulutuksen. Haastavissa olosuhteissa koulunkäynti ja työnteko luovat jatkuvuutta ja turvallisuutta perheille”, Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg sanoo.

Maailman katastrofialueilla Yhteisvastuukeräyksen 2020 tuotolla tuetaan erityisesti naisten ja äitien koulutusta ja toimeentulomahdollisuuksien kasvattamista.

Vuonna 2020 Yhteisvastuu juhlii 70 vuotta jatkunutta, vuonna 1950 alkanutta taivaltaan.

Lisätiedot:

Tapio Pajunen, keräysjohtaja, Yhteisvastuu,
tapio.pajunen@yhteisvastuu.fi, p. 0400 870 041
Milla Kalliomaa, pääsihteeri, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
milla.kalliomaa@mll.fi, p. 075 324 5552
Hanna Markkula-Kivisilta, pääsihteeri, Pelastakaa Lapset ry,
hanna.markkula-kivisilta@pelastakaalapset.fi, p. 050 462 1148
Jouni Hemberg, toiminnanjohtaja, Kirkon Ulkomaanapu,
jouni.hemberg@kirkonulkomaanapu.fi, p. 050 325 9579
Sirpa Seppä, viestinnän suunnittelija, Kirkkopalvelut ry,
sirpa.seppa@kirkkopalvelut.fi, p. 050 579 7290

yhteisvastuu.fi

Edunsaajajärjestöjen tällä hetkellä saatavilla olevat perheille, vanhemmille, lapsille ja nuorille suunnatut palvelut löytyvät osoitteista: mll.fi  ja pelastakaalapset.fi, Kirkon Ulkomaanapu: kirkonulkomaanapu.fi.

Vapaasti ladattavissa olevia kuva-aineistoja ja logoja Yhteisvastuusta löytyy Kirkkopalvelujen kuvapankista

Vapaasti ladattavissa olevia kuvia Yhteisvastuun ulkomaan esimerkkikohteesta Nepalista löytyy Kirkon Ulkomaanavun kuvapankista

Vuodesta 1950 toiminut Yhteisvastuu on lähimmäisenrakkauden kansanliike ja yksi Suomen suurimmista vuosittain järjestettävistä kansalaiskeräyksistä. Keräyksellä autetaan hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja kehitysmaissa. 60 % keräyksen tuotosta ohjataan vuosittain Kirkon Ulkomaanavun välityksellä katastrofiapuun. 40 % keräystuotosta jää Suomeen. Puolet kotimaahan jäävästä osuudesta käytetään vanhemmuutta tukeviin toimenpiteisiin vuonna 2021 alkavan, vanhemmuutta tukevan hankkeen avulla. Hankkeen valtakunnallisina yhteistyökumppaneina ovat Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset ry. Toinen puolikas kotimaahan jäävästä osuudesta käytetään paikallisseurakunnan kautta paikallisiin vanhemmuutta tukeviin toimiin. Keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti ja vuoden 2020 keräyksen esimiehenä arkkipiispa Tapio Luoma.

Yhteisvastuu tv:ssä

Keräyksen avajaisjumalanpalvelus Turun tuomiokirkosta lähetetään Yle TV1 -kanavalla sunnuntaina 2.2. klo 10.00. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön keräyksen avauspuhe lähetetään 2.2. Yle TV1:ssä ja Radio Suomessa kello 12.00.

Yhteisvastuun tv-dokumentit, joissa kuvataan vanhemmuuden haasteita Suomessa ja Nepalissa ovat katsottavissa 3.2. alkaen, yhteisvastuu.fi.

Yhteisvastuu somessa:
#yhteisvastuu
#sinäriität2020
#minäkannanyhteisvastuuta

Vuoden 2020 yhteisvastuuvaroilla kehitetään vanhemmuutta ja lapsen ja vanhemman välistä suhdetta vahvistavia, kynnyksettömiä tukitoimia eri puolelle Suomea vuodesta 2021 alkaen.

Valtakunnallisina yhteistyötahoina ovat Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pelastakaa Lapset ry sekä seurakunnat.

Tälle sivulle on listattu esimerkkejä keräyskumppaneiden tämänhetkistä tukimuodoista vanhemmuuden arkeen.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Mannerheimin Lastensuojeluliitto MLL:n ylläpitämät maksuttomat ja anonyymit palvelut ovat jokaisen vanhemman käytössä ja yhteydenottoihin vastaavat koulutetut vapaaehtoiset.

Vanhempainpuhelin numerossa 0800 92277 päivystää maanantaisin ja tiistaisin klo 10-13 ja 17-20, keskiviikkoisin 10-13 ja torstaisin klo 14-20.

Vanhempainchat päivystää maanantaisin ja tiistaisin ja chattiin voit myös varata ajan.

Vanhempainnetin sivuilla voit tutustua lapsiperheille tarjolla oleviin palveluihin, mm. perhekummi-, tukihenkilö- ja lapsen aikuiskaveritoimintaan.

MLL:n vapaaehtoiset ja työntekijät pyörittävät eri puolella Suomea yli 600 perhekahvilaa, joihin on tervetullut jokainen. Perhekahvilassa pienten lasten vanhemmat voivat löytää seuraa itselleen ja lapsilleen ja jakaa vanhemmuuden iloja ja suruja.

Lue lisää: Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Pelastakaa Lapset ry

Lasten ja perheiden tukemiseksi on tarjolla erilaisia asiantuntijapalveluja ja laaja-alaista kehittämistyötä eri puolilla Suomea.

Palastakaa Lasten vapaaehtoiset tukihenkilöt voivat toimia esimerkiksi kuuntelu- ja keskustelukumppanina, lapsen harrastuskaverina tai auttajana vaikkapa läksyjen teossa. Tukihenkilön tarpeen taustalla on usein se, että lapsen ja perheen oma tukiverkosto on pieni.

Pelastakaa Lasten sporttikummit tsemppaavat ja toimivat yhdessä lapsen kanssa, joiden omilla vanhemmilla on rajalliset mahdollisuudet tukea lasta liikkumaan ja harrastamaan.

Lomakotitoiminta on tarkoitettu lapsille, joilla ei ole muuta lomanviettopaikkaa tai läheisverkoston tukea tai joiden perheellä esimerkiksi taloudellisista syistä ei ole mahdollisuuksia loman viettoon. Lomakodit ovat tavallisia ja turvallisia vapaaehtoisia perheitä, joissa lapsi voi olla pääsääntöisesti kesäisin muutamasta päivästä viikkoon. Pienet tavalliset kesäiset puuhat jättävät usein lapsille parhaan muiston.

Muita Pelastakaa Lapset ry:n palveluja ovat esimerkiksi tukiperhetoiminta, perhekuntoutus ja sijaishuollon palvelut.

Lue lisää: www.pelastakaalapset.fi

Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja seurakunnat

Kirkon perheasiain neuvottelukeskuksissa voi selvittää perheneuvojan tai vaikkapa myös ryhmän tukemana parisuhteeseen, perheeseen ja henkilökohtaiseen elämään liittyviä kysymyksiä. Palvelut ovat maksuttomia eikä asiakkuus vaadi kirkon jäsenyyttä. Katso yhteystiedot paikkakunnittain.

Seurakuntien lapsityön palveluja ovat mm. päiväkerhot ja pyhäkoulut. Avoimiin päiväkerhoihin sekä perhekerhoihin vanhemmat, isovanhemmat ja hoitajat voivat tulla lasten kanssa yhdessä.

Suomalaiset lahjoittivat Yhteisvastuukeräykselle tänä vuonna 3 069 473,52 euroa. Kerätyillä varoilla avustetaan vähävaraisten lasten ja nuorten kouluttautumista Suomessa ja hauraissa maissa.

– Vapaaehtoiset yhteisvastuukerääjät ovat tehneet hienoa työtä nuorten koulutien turvaamiseksi! Kotimainen osuus keräystuotosta ohjataan Kirkon diakoniarahaston ja seurakuntien kautta muun muassa välttämättömien opiskeluvälineiden hankinta-avustuksiin, kertoo Yhteisvastuun keräysjohtaja, sosiaalineuvos Tapio Pajunen Kirkkopalveluista.

Suomessa koulutuksellinen eriarvoisuus näyttäytyy muun muassa siten, että kunnat tukevat hyvin eri tavoin toisella asteella opiskelevien opiskelutarvikkeiden hankintaa. Monen nuoren unelmat kuolevat, kun perheellä ei ole varaa hankkia lukiossa välttämätöntä tietokonetta. Ammatillisen oppilaitoksen opiskelija joutuu usein hankkimaan itse alakohtaiset työvälineet, esim. kokkiveitset, kampaamovälineet ja suojavaatteet.

­– Yhteisvastuukampanjan aikana oli hienoa se, että uuden hallituksen ohjelmaan saatiin kirjattua toimenpiteitä, joiden toteutuessa perheen vähävaraisuus ei ole opintojen esteenä, keräysjohtaja Tapio Pajunen iloitsee.

Paikallisseurakunnat päättävät oman osuutensa käytöstä itsenäisesti. Esimerkiksi Leppävirran seurakunnan Yhteisvastuu-osuus käytettiin oppimateriaalilainaamon perustamiseen kunnan lukioon. – Lainaamon perustaminen olisi ollut mahdotonta ilman seurakunnalta saatua lisärahoitusta, rehtori Anni Virnes kiittelee.

– Kymmenisen perhettä ilmoitti, että lainaamosta saatavat kirjat olivat heille välttämättömiä nuoren koulutien turvaamiseksi. Kun ensisijaisten lainaajien tarpeet oli täytetty, lainaamo avattiin kaikkien lukiolaisten käyttöön.

Ulkomailla autetaan katastrofialueiden ihmisiä

Ulkomailla yhteisvastuuvaroin autetaan katastrofien ja konfliktien aiheuttamissa hätätilanteissa kärsineitä ihmisiä. Heille turvataan muun muassa riittävän ravinnon ja puhtaan veden saanti sekä mahdollisuus terveydenhoitoon, majoitukseen ja toimeentuloa parantavaan koulutukseen. Avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu.

Keräyksen 2019 kansainvälisen avun esimerkkikohteena oli Kenian köyhin maakunta Turkana. Perinteisellä paimentolaisalueella suuri osa karjasta on kuollut vuosia jatkuneen kuivuuden takia ja ihmiset ovat menettäneet elinkeinonsa. Nekin, joilla karjaa vielä on, joutuvat muuttamaan usein ja vaeltamaan veden perässä. Hätäavun ohella yhteensä yli 11 000 lasta on päässyt opetuksen piiriin. Koulutus on elintärkeä alueella, sillä nuoret tarvitsevat uusia vaihtoehtoja toimeentuloon ilmaston muuttumisen seurausten myötä.

Keräystilitys luovutettiin 8.11. keräyksen suojelijalle, tasavallan presidentti Sauli Niinistölle. Luovutustilaisuudessa olivat johtaja Ilkka Mattila, hallituksen puheenjohtaja Mikael Pentikäinen sekä keräysjohtaja Tapio Pajunen Kirkkopalveluista, vuoden 2019 keräyksen esimies Simo Peura Lapuan hiippakunnasta sekä Yhteisvastuu-rapin tehnyt koulunkäyntiavustaja, rap-artisti Anssi Sumiloff.

Tuotto jaetaan Kirkon Ulkomaanavun katastrofiavun (60 %), Kirkon diakoniarahaston (20 %) sekä paikallisseurakuntien (20 %) kesken.

Keräyksen tulokset

Yhteisvastuun luovutustilaisuus 8.11.2019

Vapaasti käytettäviä kuvia luovutustilaisuudesta ladattavissa täältä: https://we.tl/t-pbBaB5J9Zc Krediitit: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia. Kuvia voi jakaa edelleen, voi julkaista myös toimituksellisessa käytössä ja somessa.

Lisätietoja: Tapio Pajunen keräysjohtaja, Kirkkopalvelut/Yhteisvastuukeräys p. 0400 870 041, tapio.pajunen@kirkkopalvelut.fi

• kirkkopalvelut.fi/logo-ja-kuvapankki
• Leppävirran lukion oppimateriaalilainaamo
• presidentti.fi 
• Rap-artisti Anselmin ja kaverinsa Antisankarin Laitapuoli-bändin Yhteisvastuun Pro Bono -räppi

Vuoden 2020 Yhteisvastuukeräyksellä tuetaan vanhemmuutta Suomessa ja kehittyvissä maissa. Keräys käynnistyy sunnuntaina 2.2.2020 ja sen esimiehenä toimii arkkipiispa Tapio Luoma.

Akateeminen Kirjakauppa toimi kevään aikana Yhteisvastuukeräyksen yhteistyökumppanina. Yhteistyössä järjestettiin muun muassa keskustelutilaisuuksia, joissa käsiteltiin eri näkökulmista nuorten yhdenvertaista oikeutta koulutukseen. Lisäksi Akateeminen Kirjakauppa lahjoitti Yhteisvastuukeräykselle 5 % kaikesta oppikirjamyynnistään 1.2− 31.5.2019 välisenä aikana.

− Lasten ja nuorten lukeminen sekä koulutus ovat aina olleet todella tärkeitä asioita Akateemiselle Kirjakaupalle ja siksi olemme erittäin iloisia alkuvuoden aikana tehdystä yhteistyöstä Yhteisvastuukeräyksen kanssa. Neljä kuukautta kestänyt kampanja antoi hyvän näkyvyyden ajankohtaiselle teemalle ja Kirjatalossa järjestettiin useita keskusteluja aiheeseen liittyen, mm. presidentti Tarja Halonen teki vierailun Kohtaamispaikalle ja keskusteli koulutuksen merkityksestä yhdessä päätoimittaja Marja Aarnipuron kanssa.

Kampanjan kautta meille avautui samalla hieno mahdollisuus parantaa omalta osaltamme lasten ja nuorten koulutusmahdollisuuksia, myyntipäällikkö Aki Järvinen Akateemisen Kirjakaupan Helsingin Kirjatalosta kertoo.

− Akateemisen Kirjakaupan toiminta on oivallinen esimerkki yhteiskuntavastuun konkreettisesta osoittamisesta omaan toimialaan liittyvissä teemoissa. Osallistuminen vähävaraisten koulutuksen edistämiseen sekä lahjoittamalla keräykseen että vaikuttamistoiminnan kautta, haastaa muitakin yrityksiä mukaan yhteiseen vastuuseen, keräysjohtaja Tapio Pajunen Kirkkopalveluista kiittää.

Lauantaina 1.6. Suomen kansainvälisesti tunnetuimman graffititaiteilija EGSin kannanotto tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksen puolesta levitettiin Helsingin tuomiokirkon portaille. Alkuperäisen suunnitelman mukaan teos piti ripustaa edellisenä päivänä Kallion kirkon torniin, mutta erittäin haastavat tuuliolosuhteet estivät lopulta kiinnityksen.

”Vähävaraisuus estää monen nuoren opinnot ja unelmien toteutumisen. Kuluneen kevään aikana Yhteisvastuukeräys on kampanjoinut asiasta laajalla rintamalla monien kumppaneiden kanssa. Yksittäisiä pieniä parannuksia on jo saatu ja hallitusneuvotteluista tihkuneet uutiset herättävät toivoa tilanteen kohentumisesta. Vielä tarvitaan kuitenkin paljon työtä, jotta yhdenvertainen oikeus koulutukseen toteutuisi aidosti. Yhteisvastuu onnittelee kaikkia opintonsa päättäviä ja muistuttaa, että koulutus ei todella tipahda taivaasta − ei taloudellisesti, eikä ilman sitkeää uurastusta”, pohtii keräysjohtaja Tapio Pajunen Kirkkopalveluista.

Maailmalla mainetta niittäneen graffititaiteilija EGSin kannanotosta on tekeillä lyhyt, noin minuutin mittainen video, joka valmistuu lauantaina ja jaellaan heti sen valmistuttua.

Videolla EGS kertoo haluavansa kampanjoida maksuttoman toisen asteen koulutuksen puolesta.

”Musta tuntuu, että Suomi on menossa kohti katastrofia, jos miettii sitä, kuinka paljon täällä panostetaan koulutukseen tai kuinka paljon koulutusta arvostetaan ja et se, mikä oli ennen sivistysvaltio, niin siitä on tulossa business-valtio, jossa ei kuinnioiteta sitä, mikä Suomesta on tehnyt Suomalaisen yhteiskunnan, mikä on koulutus ja koulutuksen arvostus”, graffititaiteilija toteaa videolla.

Kallion seurakunnan kirkkoherra Riikka Reina kokee tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksen teeman erittäin tärkeänä ja ajankohtaisena. ”Suomessa on aina arvostettu koulutusta. Luterilainen kirkko on ollut voimakkaasti vaikuttamassa maamme sivistykseen. Sen näkyvimpinä lahjoina ovat lukutaidon leviäminen, suomalaisen koulutusjärjestelmän synty ja ihmisen oikeus kysellä. Seurakuntana haluamme onnitella tänä keväänä valmistuvia. Samalla lähetämme viestin myös yhteiskunnan päättäjille: pitäkää huolta kaikkien oikeudesta koulutukseen”, hän kertoo.

Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra, tuomiorovasti Marja Heltelä on samaa mieltä Kallion seurakunnan kirkkoherra Riikka Reinan kanssa, päättäjien on pidettävä huoli, että kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus opiskeluun. ”Maailmalla Suomi tunnetaan koulutuksen ykkösmaana. Tämä pääoma murenee silmiemme edessä. Suomessa 120 000 lasta elää köyhässä perheessä, jossa tietokoneen ostaminen voi olla mahdoton satsaus nuoren opiskeluun. Yhdessä voimme vielä muuttaa suunnan. Siihen tarvitaan varsinkin päättäjien pikaista ja määrätietoista toimintaa, mutta myös meidän muiden panosta, yhteisvastuun hengessä,” Heltelä täydentää.

Kampanjan luovasta suunnittelusta vastaa Kaski Agency. ”Meidän tehtävä on ollut löytää Yhteisvastuulle tapoja, joilla herätellään sekä suurta yleisöä että päättäjiä siihen todellisuuteen, että koulutuksen hankkiminen on monelle tämän päivän Suomessa rahasta kiinni. Yhteistyöprojekti EGSin kanssa on yksi näistä”, sanoo Kaski Agencyn suunnittelujohtaja Markus Lehtonen.

Suomen perinteisiä valttikortteja, jopa vientituotteeksi asti, ovat kansainvälisissä vertailuissa menestyneet oppilaat ja laadukas, perheen tulotasosta riippumatta jokaisen saatavilla oleva koulutus.

Mutta, onko Suomessa nuorilla aidosti yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua haluamaansa ammattiin?, kysytään  lapsi- ja nuorisoalan toimijoiden ja  Yhteisvastuukeräyksen yhteisessä kannanotossa. Kannanotto luovutettiin eduskuntaryhmille torstaina 7.2.2019.

”Mahdollisuus kouluttautua yksilön tai perheen varattomuuden sitä estämättä (Perustuslaki 16 §) on perus- ja ihmisoikeus. Sen on oltava aidosti totta myös Suomessa”, kannanotossa painotetaan.

Joka kymmenes suomalaislapsi kasvaa perheessä, jossa toimeentulo jää laskennallisen köyhyysrajan alapuolelle. Tämä tarkoittaa noin
120 000 lasta.

Perheen heikko taloudellinen tilanne voi olla este nuoren toivomalle koulutukselle, sillä toisen asteen opiskelun vaatimista hankinnoista saattaa olla lähes mahdotonta selvitä. Myös asuinpaikalla on väliä ─ samoja mahdollisuuksia ei ole tarjolla joka puolella Suomea.

Koulutuksen puutteella kauaskantoiset seuraukset

Jos nuori ei pääse opiskelemaan toiselle asteelle tai keskeyttää opintonsa, hän on pahimmillaan vaarassa syrjäytyä koko yhteiskunnasta. Tulevaisuudensuunnitelmat vaihtuvat turhautumiseen. Koulutuksen puute enteilee myös niukkaa arkea, sillä ilman toisen asteen tutkintoa suomalaisilla työmarkkinoilla on vaikea pärjätä. Myös yhteiskunnalle tämä tarkoittaa pitkää penniä.

Miten nuorten yhdenvertaiset opiskelumahdollisuudet voitaisiin turvata?

1) Maksuton toisen asteen koulutus
Perheen tai nuoren varattomuus ei saa olla esteenä toisen asteen opiskelulle. Maksuttomuuden kehittämiseen tarvitaan valtakunnallisen tason ratkaisuja, esimerkiksi lainsäädäntöä kaikille maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta.

2) Perustaidot riittävälle tasolle
On varmistettava, että perustaidot, kuten luku- ja kirjoitustaito sekä sosiaaliset taidot kehittyvät riittävästi peruskouluaikana, jotta osaaminen riittää toisen asteen opintoihin.

3) Painopiste ennaltaehkäiseviin palveluihin
Nuorten koulutusta ja opinnoissa pärjäämistä edistetään parhaiten kehittämällä ennaltaehkäisevää nuoriso- ja perhetyötä jo peruskoulussa, erityisesti yläkouluaikana. Sosiaali-, terveys-, ja mielenterveyspalvelujen sekä koulun opiskelijahuollon yhteistyömahdollisuudet on varmistettava. Avun pitää lähteä nuorten omasta kokemusmaailmasta ja heidän tarpeistaan.

Tutustu kannanottoon

Kannanoton allekirjoittavat:

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry, Milla Kalliomaa
Me-säätiö, Ulla Nord
Nuori Kirkko ry, Sami Ojala
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila
Lastensuojelun keskusliitto, Hanna Heinonen
Pelastakaa Lapset ry, Hanna Markkula-Kivisilta
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry, Anna Munsterhjelm
Yhteisvastuukeräys, Tapio Pajunen

Lisätiedot:

Tapio Pajunen, keräysjohtaja, Kirkkopalvelut ry
p. 0400 870 041, tapio.pajunen@kirkkopalvelut.fi

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avasi vuoden 2019 Yhteisvastuukeräyksen tv-puheessaan 3.2.2019.

─ Koulutus muuttaa maailmaa. Se tietää parempaa elämää yksittäisille ihmisille, hyvinvointia kokonaisille maille ja kehitystä koko ihmiskunnalle. Kaikilla on oltava aito, oikea mahdollisuus. Mahdollisuus kouluttautua ja tulla sitä kautta osalliseksi tähän yhteiskuntaan. Siitä meidän on pidettävä kiinni.

Lue presidentti Niinistön puhe tai katso se Yle Areenassa.

Koulutus avaa ovia – mutta sen puute sulkee niitä. Suomessa kaikilla ei enää ole varaa toivomiinsa toisen asteen opintoihin, mutta ilman koulutusta töitä on vaikea saada. Myös maailman hauraimmissa maissa köyhyys on suurin este koulunkäynnille. Yhteisvastuu 2019 tukee lasten ja nuorten koulutusta Suomessa ja maailman katastrofialueilla. Keräys käynnistyy sunnuntaina 3.2.2019.

Suomessa noin 120 000 lasta ja nuorta kasvaa pienituloisessa perheessä. Monen nuoren kohdalla unelmien ammatti on vaarassa jäädä haaveeksi, jos perheellä ei ole varaa maksaa opinnoista aiheutuvia kustannuksia, kuten tietokonetta tai oppikirjoja.

Maailman pahimmilla katastrofialueilla monet lapset ja nuoret ovat menettäneet lähes kaiken tutun ja turvallisen paetessaan luonnonkatastrofeja ja konflikteja. Tulevaisuus näyttää toivottomalta ja oma merkitys maailmassa on usvan peitossa, kun koulunkäynti keskeytyy. Myös muuttuneet ilmasto-olosuhteet vaikeuttavat ruoantuotantoa, karjanhoitoa sekä lasten ja nuorten koulunkäyntiä, kun perheet joutuvat muuttamaan veden ja tuoreen laidunmaan perässä. Koulutus luo uusia toimeentulomahdollisuuksia haastavissa olosuhteissa.

− Koulutuksen ulkopuolelle jääminen ja unelmien kuoleminen on syvä yksilön tragedia, mutta se on myös merkittävä taloudellinen haaste koko yhteiskunnalle. Meidän on saatava perustuslain
16 § toteutumaan, eikä varattomuus saisi olla yhdenkään nuoren kouluttautumisen esteenä, sanoo Yhteisvastuun keräysjohtaja Tapio Pajunen.

– Niin Suomessa kuin katastrofien keskellä yhteiskunnan tulevaisuus on kiinni siitä, millaisia mahdollisuuksia erityisesti nuorille annetaan. Ottamalla heidät huomioon rakennamme tulevaisuutta, Lapuan piispa Simo Peura muistuttaa.

Apua opiskeluvälineiden hankintaan

Suomessa Yhteisvastuukeräyksellä tuetaan vähävaraisten lasten ja nuorten opiskelua esimerkiksi avustamalla maksullisten opiskeluvälineiden hankinnassa Kirkon diakoniarahaston kautta. Lisäksi diakoniarahaston avustuksilla tuetaan taloudellisesti eri syistä vaikeassa tilanteessa eläviä ihmisiä. Keräysvaroja käytetään myös monipuoliseen avustustyöhön paikallisseurakuntien kautta.

Ulkomailla yhteisvastuuvaroin autetaan katastrofien ja konfliktien aiheuttamissa hätätilanteissa pahiten kärsineitä ihmisiä, tänä vuonna erityisesti nuoria. Keräysvaroin tuetaan koulunsa keskeyttämään joutuneiden oppilaiden paluuta takaisin kouluun, jaetaan koulu- ja hygieniatarvikkeita sekä autetaan koulumaksuissa. Syrjäseuduille koulutetaan lisää päteviä opettajia ja rakennetaan turvallisia kouluja. Avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu.

Lisätiedot:

Tapio Pajunen, keräysjohtaja, Yhteisvastuu, tapio.pajunen@yhteisvastuu.fi, p. 0400 870 041

Yhteisvastuu on lähimmäisenrakkauden kansanliike ja yksi Suomen suurimmista vuosittain järjestettävistä kansalaiskeräyksistä. Keräyksellä autetaan hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja kehitysmaissa. Keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti. 60 % keräyksen tuotosta ohjataan vuosittain Kirkon Ulkomaanavun välityksellä katastrofiapuun, 20 % Kirkon diakoniarahaston kautta myönnettävään taloudelliseen apuun hädässä oleville Suomessa ja 20 % paikallisseurakuntien tekemään avustustyöhön.

Yhteisvastuu tv:ssä

Keräyksen avajaisjumalanpalvelus Alavuden kirkosta lähetetään Yle TV1 -kanavalla sunnuntaina 3.2.2019 klo 10. Tasavallan presidentin keräyksen avauspuhe lähetetään Yle TV1:ssä 3.2. kello 12.

Yhteisvastuun tv-dokumentit, joissa suomalaiset ja kenialaiset nuoret kertovat koulutuksen merkityksestä, katsottavissa 3.2. alkaen, yhteisvastuu.fi.

Yhteisvastuu somessa #yhteisvastuu, #tyhmävaiköyhä.

Suomalaiset lahjoittivat Yhteisvastuukeräykselle tänä vuonna 3 138 702,14 euroa. Varoilla torjutaan nälkää ja köyhyyttä Suomessa ja maailman konfliktialueilla.

– Suomi on hyvien ihmisten maa. Suomalaiset haluavat tukea avun tarpeessa olevia lähimmäisiä, niin lähellä kuin kaukana. Kenenkään päivittäinen arjesta selviytyminen ei kuitenkaan saisi olla toisten armeliaisuuden varassa. Tarvitaan myös vahvoja yhteiskunnallisia toimia. Nälkää ei tule nähdä, mutta nälkä tulee nähdä! sanoo Yhteisvastuukeräyksen johtaja Tapio Pajunen.

(lisää…)