Ajankohtaista

Keräystoimisto lomailee heinäkuun

Kesällä Yhteisvastuun asiakaspalvelu on avoinna arkisin klo 8−15, p. 040 700 9902, yhteisvastuu@yhteisvastuu.fi. Toimisto on suljettuna heinäkuun ajan 2.-27.7.2018. Iloista, aurinkoista ja  rentouttavaa kesää!

Lue lisää »

Kesällä Yhteisvastuun asiakaspalvelu on avoinna arkisin klo 8−15, p. 040 700 9902, yhteisvastuu@yhteisvastuu.fi. Toimisto on suljettuna heinäkuun ajan 2.-27.7.2018.

Iloista, aurinkoista ja  rentouttavaa kesää!

Yhteisvastuu 2019 tukee lasten ja nuorten koulutusta

Köyhien lasten määrä Suomessa on kasvussa. Tuoreimpien, vuoden 2016 tulonjakotilastojen mukaan 10,2 prosenttia lapsista kuului pienituloiseen kotitalouteen. Tämä tarkoittaa 110 000 lasta. Samalla vähävaraisten lapsiperheiden asema on heikentynyt esimerkiksi sosiaalietuuksien leikkausten ja jäädytysten vuoksi. Monien nuorten kohdalla unelmien ammatti on vaarassa jäädä haaveeksi, jos perheellä ei ole varaa maksaa opinnoista aiheutuvia kustannuksia, kuten tietokonetta, oppikirjoja […]

Lue lisää »

Köyhien lasten määrä Suomessa on kasvussa. Tuoreimpien, vuoden 2016 tulonjakotilastojen mukaan 10,2 prosenttia lapsista kuului pienituloiseen kotitalouteen. Tämä tarkoittaa 110 000 lasta. Samalla vähävaraisten lapsiperheiden asema on heikentynyt esimerkiksi sosiaalietuuksien leikkausten ja jäädytysten vuoksi.

Monien nuorten kohdalla unelmien ammatti on vaarassa jäädä haaveeksi, jos perheellä ei ole varaa maksaa opinnoista aiheutuvia kustannuksia, kuten tietokonetta, oppikirjoja tai ammatillisissa opinnoissa tarvittavia välineitä.

Maailman pahimmilla katastrofialueilla monet lapset ja nuoret ovat menettäneet lähes kaiken tutun ja turvallisen, kun he ovat joutuneet pakenemaan luonnonkatastrofeja ja konflikteja. Tulevaisuus näyttää toivottomalta ja oma merkitys maailmassa on usvan peitossa, kun koulunkäynti keskeytyy.

Koulutus on tärkeää yhteiskunnalliselle kehitykselle ja eriarvoisuuden vähentämiselle. Etenkin hauraissa maissa ja katastrofitilanteissa koulutus luo uskoa tulevaisuuteen ja tuo vakautta arkeen.

Suomessa vuoden 2019 yhteisvastuuvaroin tuetaan vähävaraisten lasten ja nuorten opiskelua esimerkiksi avustamalla maksullisten opiskeluvälineiden hankinnassa.

Maailman katastrofialueilla keräyksen tuotolla tuetaan laadukasta koulutusta lapsille ja nuorille. Turvalliset koulurakennukset ja koulutetut opettajat auttavat lapsia toipumaan traumaattisista kokemuksista, sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseen ja oppimaan tulevaisuuden kannalta elintärkeitä taitoja.

Avun vievät perille Kirkon Ulkomaanapu (60 % keräystuotosta), Kirkon diakoniarahasto ja paikallisseurakuntien diakoniatyö (molemmat 20 % keräystuotosta).

 

MILTÄ NÄLKÄ NÄYTTÄÄ?

Nuorten valokuvaajien nälkä-aiheisessa valokuvanäyttelyssä Helsingin päärautatieaseman Postihallissa pääsiäisviikolla nälkää lähestytään kymmenestä eri näkökulmasta. Näyttelyn jokaisella kuvalla on oma tarinansa. Osa teoksista kuvaa nälkää Suomessa, osa ulkomailla. Näyttelyssä on esillä Esa Ylijääskön, Lauri Laukkasen, Matias Honkamaan, Meeri Koutaniemen, Miikka Pirisen, Sara Hornigin ja Vilja Haralan teokset. Nuoret valokuvaajat -yhteisö ja Yhteisvastuukeräys järjestivät yhteistyössä myös nuorille kuvaajille suunnatun […]

Lue lisää »

Nuorten valokuvaajien nälkä-aiheisessa valokuvanäyttelyssä Helsingin päärautatieaseman Postihallissa pääsiäisviikolla nälkää lähestytään kymmenestä eri näkökulmasta. Näyttelyn jokaisella kuvalla on oma tarinansa. Osa teoksista kuvaa nälkää Suomessa, osa ulkomailla.

Näyttelyssä on esillä Esa Ylijääskön, Lauri Laukkasen, Matias Honkamaan, Meeri Koutaniemen, Miikka Pirisen, Sara Hornigin ja Vilja Haralan teokset.

Nuoret valokuvaajat -yhteisö ja Yhteisvastuukeräys järjestivät yhteistyössä myös nuorille kuvaajille suunnatun avoimen valokuvakilpailun helmikuussa 2018, jossa kuvaajien toivottiin lähestyvän nälkä-teemaa vapaasti omasta näkökulmastaan. Kilpailun kautta näyttelyyn valittiin myös Christian Pirskasen, Mikhail Kopychkon ja Minna Rissasen teokset.

  • Yhteisvastuukeräyksen tehtävä on toimia niiden ihmisten äänenä, jotka eivät itse saa ääntään kuuluviin. Juuri valokuva on tässä oivallinen väline. Esimerkiksi USA:n 1930-luvun suuresta lamasta on monen mieleen vahvasti iskostunut FSA-projektin valokuvat, kuten Dorothea Langen pysäyttävä kuva siirtolaisäidistä. Kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa. Tätä puhetta tarvitaan mm. niiden yli 100 000 ihmisen puolesta, jotka Suomessakin ovat pakotetut turvautumaan leipäjonoihin, pohtii Yhteisvastuun keräysjohtaja Tapio Pajunen.

Valokuvanäyttely on esillä Helsingin päärautatieaseman Postihallissa pääsiäisviikolla 26.3.─1.4.2018. Näyttelyn järjestää Yhteisvastuukeräys, joka vuoden 2018 kampanjallaan torjuu nälkää ja köyhyyttä Suomessa ja maailman pahimmilla katastrofialueilla.

Lisätiedot:

Mikael Tammilehto
yhteyskoordinaattori, Kirkkopalvelut ry
mikael.tammilehto@kirkkopalvelut.fi, p. 040 358 2825

Kuva: Lauri Laukkanen

Kirjoita nälästä!

Onko sinulla tai lähipiirilläsi kokemuksia nälästä, joista haluaisit kertoa? Osallistu Ilta-Sanomien ja Yhteisvastuun yhteiseen Minun oli nälkä -kirjoituskilpailuun. • Kirjoita omasta tai lähipiirisi kokemuksista: Miten ruoan puute näyttäytyy arjessasi? Miltä nälkä tuntuu? Millaiset asiat ovat kohdallasi johtaneet tilanteeseen, että ruokaa ei ole riittävästi? Halutessasi voit kirjoittaa suomalaisesta nälästä ja köyhyydestä yleisemmälläkin tasolla. • Lähetä maksimissaan […]

Lue lisää »

Onko sinulla tai lähipiirilläsi kokemuksia nälästä, joista haluaisit kertoa? Osallistu Ilta-Sanomien ja Yhteisvastuun yhteiseen Minun oli nälkä -kirjoituskilpailuun.

• Kirjoita omasta tai lähipiirisi kokemuksista: Miten ruoan puute näyttäytyy arjessasi? Miltä nälkä tuntuu? Millaiset asiat ovat kohdallasi johtaneet tilanteeseen, että ruokaa ei ole riittävästi? Halutessasi voit kirjoittaa suomalaisesta nälästä ja köyhyydestä yleisemmälläkin tasolla.

• Lähetä maksimissaan 5 000 merkin (sis. välilyönnit) mittainen teksti osoitteeseen tarina@yhteisvastuu.fi 11.3. mennessä. Liitä viestiin yhteystietosi ja mahdollinen nimimerkkisi, mikäli et halua nimeäsi julkisuuteen tekstin mahdollisen julkaisun yhteydessä. Kirjoita tekstisi viestin tekstikentään – älä lähetä liitteitä.

• Kolme parasta kirjoitusta palkitaan; voittaja 500 euron, toinen 300 euron ja kolmas 200 euron arvoisella lahjakortilla elintarvikeliikkeeseen. Ilta-Sanomat julkaisee voittajakirjoitukset kevään aikana. Kilpailussa palkittaville ilmoitetaan asiasta henkilökohtaisesti ennen kirjoitusten julkaisemista.

• Ilta-Sanomilla ja Yhteisvastuukeräyksellä on oikeus julkaista katkelmia teksteistä nimettöminä vuoden 2018 aikana omissa viestintäkanavissaan ilman erillistä korvausta tai kirjoittajan suostumusta.

Kohtasitko jo digikerääjän?

Kuluvan kevään Yhteisvastuukeräyksen lipaskeräystempauksiin kaduilla tai kauppakeskuksissa pystyy nyt ensimmäistä kertaa osallistumaan kätevästi myös ilman käteistä rahaa. Osa keräyslippaista on digitaalisia, joihin voi lahjoittaa helposti lähi- tai korttimaksulla. Toki ilman käteistä keräykseen pystyy osallistumaan tuttuun tapaan myös netissä tai puhelimella. Lue Ylen juttu aiheesta.

Lue lisää »

Kuluvan kevään Yhteisvastuukeräyksen lipaskeräystempauksiin kaduilla tai kauppakeskuksissa pystyy nyt ensimmäistä kertaa osallistumaan kätevästi myös ilman käteistä rahaa. Osa keräyslippaista on digitaalisia, joihin voi lahjoittaa helposti lähi- tai korttimaksulla. Toki ilman käteistä keräykseen pystyy osallistumaan tuttuun tapaan myös netissä tai puhelimella.

Lue Ylen juttu aiheesta.

Nälkä tulee nähdä

1990-luvun lamavuosina nälän väliaikaisratkaisuksi syntyneet leipäjonot ovat jääneet pysyvästi paikkaamaan hyvinvointivaltion repeämiä. Sittemmin jonoja on puolustettu järkevänä tapana vähentää ruoka-hävikkiä. Joka kolmas ruoka-avun jonottaja kuitenkin tuntee häpeää. − Ihmisten hyvinvointi ei voi olla toisten armeliaisuuden varassa. Leipäjonoista olisi syytä päästä kokonaan eroon, mikä vaatii muutoksia yhteiskunnallisissa rakenteissa, Yhteisvastuukeräyksen Nälkä-työryhmä toteaa erityisesti suomalaista nälkää koskevassa kannanotossaan. […]

Lue lisää »

1990-luvun lamavuosina nälän väliaikaisratkaisuksi syntyneet leipäjonot ovat jääneet pysyvästi paikkaamaan hyvinvointivaltion repeämiä. Sittemmin jonoja on puolustettu järkevänä tapana vähentää ruoka-hävikkiä. Joka kolmas ruoka-avun jonottaja kuitenkin tuntee häpeää.

− Ihmisten hyvinvointi ei voi olla toisten armeliaisuuden varassa. Leipäjonoista olisi syytä päästä kokonaan eroon, mikä vaatii muutoksia yhteiskunnallisissa rakenteissa, Yhteisvastuukeräyksen Nälkä-työryhmä toteaa erityisesti suomalaista nälkää koskevassa kannanotossaan.

Akuutille ruoka-avulle tulisi järjestää inhimillisempiä vaihtoehtoja, kuten yhteisöllisiä ruokailuja tai laajentaa ruokien alennusmyyntejä ilta-aikaan ennen kauppojen sulkeutumista. Ruoka-avulla nälkä tai ruokahävikki eivät kuitenkaan katoa lopullisesti.

Kannanoton mukaan Suomessa eniten nälkää ruokkiva rakenne on perusturvan alhaisuus, mistä Suomi on saanut moitteita myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealta. Tällä hetkellä perusturva kattaa tavanomaisia elinkustannuksia alimmillaan vain 73-prosenttisesti.

− Perusturvan korottaminen vaatii poliittisia päätöksiä. Siten myös nälkä on viime kädessä poliittinen valinta. Siksi sanomamme on: nälkää ei tule nähdä, mutta nälkä tulee nähdä!, kannanotossa vedotaan.

Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen luovutti työryhmän kannanoton maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle Kotkassa 13. helmikuuta.

Lue koko kannanotto ja taustaselvitys nälästä.

Lisätietoja:

Tapio Pajunen, keräysjohtaja, Yhteisvastuukeräys
p. 0400 870 041, tapio.pajunen@yhteisvastuu.fi

Presidentti Niinistö: ”Nälkä on yksi suurimmista ihmiskunnan yhteisistä haasteista”

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avasi vuoden 2018 Yhteisvastuukeräyksen tv-puheessaan 4.2.2018. − Melkein 800 miljoonaa ihmistä menee nälkäisenä nukkumaan joka ilta. Siksi apua, myös meidän apuamme, tarvitaan. Nälän poistamiseen ei edes tarvittaisi tieteellisiä läpimurtoja, niiden sijaan tarvittaisiin tahtoa. Taistelussa nälkää vastaan tarvitaan hallitusten, yritysten ja kansalaisten yhteistyötä. Meillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa siihen, että ympärillämme voidaan […]

Lue lisää »

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avasi vuoden 2018 Yhteisvastuukeräyksen tv-puheessaan 4.2.2018.

− Melkein 800 miljoonaa ihmistä menee nälkäisenä nukkumaan joka ilta. Siksi apua, myös meidän apuamme, tarvitaan. Nälän poistamiseen ei edes tarvittaisi tieteellisiä läpimurtoja, niiden sijaan tarvittaisiin tahtoa. Taistelussa nälkää vastaan tarvitaan hallitusten, yritysten ja kansalaisten yhteistyötä. Meillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa siihen, että ympärillämme voidaan paremmin, Niinistö muistutti.

Lue presidentti Niinistön puhe tai katso se Yle Areenassa.

 

Yhteisvastuulle musiikkivideo Kuopiosta

Kuopiossa tehtiin Yhteisvastuulle Saavumme synkiltä teiltä -musiikkivideo, jonka hienot muusikot ja esiintyjät antoivat panoksensa videon tuotantoon talkootyönä. Videolla mukana oleva Alavan kirkkokuoro on juuri palkittu Suomen kirkkomusiikkiliiton Vuoden musiikkiryhmä 2018 -palkinnolla. Katso video. Saavumme synkiltä teiltä säv. sov. Ossi Jauhiainen san. Jarkko Maukonen Kristiina Brask, laulu Alavan kirkkokuoro Tahdistin-orkesteri, joht. Harri Hyppölä Mikko tuomi, kitara Henri […]

Lue lisää »

Kuopiossa tehtiin Yhteisvastuulle Saavumme synkiltä teiltä -musiikkivideo, jonka hienot muusikot ja esiintyjät antoivat panoksensa videon tuotantoon talkootyönä. Videolla mukana oleva Alavan kirkkokuoro on juuri palkittu Suomen kirkkomusiikkiliiton Vuoden musiikkiryhmä 2018 -palkinnolla. Katso video.

Saavumme synkiltä teiltä

säv. sov. Ossi Jauhiainen
san. Jarkko Maukonen

Kristiina Brask, laulu
Alavan kirkkokuoro
Tahdistin-orkesteri, joht. Harri Hyppölä
Mikko tuomi, kitara
Henri Laitinen, basso
Antti-Pekka Rissanen, rummut
Ossi Jauhiainen, piano & laulu

Kuvaus ja editointi:
Petri Kekäläinen

Miksaus ja masterointi:
Mikko Tuomi

Orkesterin äänitys:
Timo Pekkarinen

Muut äänitykset:
Ossi Jauhiainen ja Mikko Tuomi

Piispa Häkkinen: ”Ilman ruokaa ei kukaan selviä. Nyt on meidän vuoromme auttaa.”

Yhteisvastuukeräyksen 2018 esimies, Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen muistutti lähimmäisenrakkaudesta ja palvelijan asenteesta keräyksen avajaisjumalanpalveluksessa Elimäen kirkossa 4.2.2018. ”Nälän poistamiseksi ja maailman ruokaturvan puolesta on toimittava nyt. Työtä on jatkettava sitkeästi, kunnes oikeus riittävään toimeentuloon ja ihmisarvoiseen elämään toteutuu kaikkien ihmisten kohdalla.”

Lue lisää »

Yhteisvastuukeräyksen 2018 esimies, Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen muistutti lähimmäisenrakkaudesta ja palvelijan asenteesta keräyksen avajaisjumalanpalveluksessa Elimäen kirkossa 4.2.2018. ”Nälän poistamiseksi ja maailman ruokaturvan puolesta on toimittava nyt. Työtä on jatkettava sitkeästi, kunnes oikeus riittävään toimeentuloon ja ihmisarvoiseen elämään toteutuu kaikkien ihmisten kohdalla.”

(lisää…)

Yhteisvastuu 2018: Jokaisella on oikeus riittävään ravintoon

Jokapäiväinen leipä on ihmisarvoisen elämän perusedellytys. Miljoonien ihmisten kohdalla karu totuus on kuitenkin se, että ruokaa ei ole riittävästi. Yhteisvastuu 2018 torjuu nälkää ja köyhyyttä Suomessa ja maailman katastrofialueilla. Keräys käynnistyy sunnuntaina 4.2.2018. Suomessa 470 000 ihmisen tulot eivät riitä kohtuullisen vähimmäiskulutukseen. Pienikin yllättävä poikkeama arjessa voi syöstä elämän raiteiltaan ja ihmisten on tehtävä mahdottomalta […]

Lue lisää »

Jokapäiväinen leipä on ihmisarvoisen elämän perusedellytys. Miljoonien ihmisten kohdalla karu totuus on kuitenkin se, että ruokaa ei ole riittävästi. Yhteisvastuu 2018 torjuu nälkää ja köyhyyttä Suomessa ja maailman katastrofialueilla. Keräys käynnistyy sunnuntaina 4.2.2018.

Suomessa 470 000 ihmisen tulot eivät riitä kohtuullisen vähimmäiskulutukseen. Pienikin yllättävä poikkeama arjessa voi syöstä elämän raiteiltaan ja ihmisten on tehtävä mahdottomalta tuntuvia valintoja esimerkiksi laskujen maksun, terveydestä huolehtimisen tai ruokaostosten välillä.

Afrikassa ja Lähi-idässä yli 20 miljoonaa ihmistä on nälänhädän partaalla. Ruoan saanti ei ole mahdollista sotien tai jatkuvien levottomuuksien vuoksi. Myös muuttuneet ilmasto-olosuhteet vaikeuttavat ruoantuotantoa. Esimerkiksi Etelä-Sudanissa neljä miljoonaa ihmistä on paennut sisällissotaa kesästä 2016 lähtien, osa maan sisällä ja osa naapurivaltioihin. Kyseessä on Afrikan suurin pakolaiskriisi sitten Ruandan kansanmurhan. Sotatila on aiheuttanut maassa akuutin ruokakriisin, joka ei osoita laantumisen merkkejä. Perheet eivät pääse viljelmilleen, tuotteita ei saada kuljetettua myyntiin ja ruoan hinta on kohonnut pilviin. Yli miljoona eteläsudanilaista on paennut Ugandaan, jossa valtavalle ihmismäärälle on vaikea taata humanitaarisia vähimmäistarpeita, ja ruoka-annoksia on puolitettu jo kahdesti.

− Suomessa olemme jo vuosikymmenten ajan joutuneet katselemaan pitkiä leipäjonoja. Yleisin leipäjonoihin ja ulkopuoliseen ruoka-apuun pakottava syy on perusturvan riittämätön ostovoima. On kansallinen häpeä, että kaikkein huono-osaisimpien jokapäiväisestä arjesta selviytyminen on kiinni hyväntekeväisyydestä, sanoo Yhteisvastuun keräysjohtaja Tapio Pajunen.

– Nälkä ei ole väistämättömyys, joka kohtalon tavoin lankeaa joidenkin ihmisten osaksi. Kysymys on ongelmasta, joka voidaan ratkaista. Ruokaa maailmassa on riittävästi ja sitä voidaan saada kaikille. Kaikilla ihmisillä kaikkialla maailmassa on oikeus hyvään elämään ja ihmisarvoon. Jokapäiväinen leipä on ihmisarvoisen elämän perusedellytys. Ilman ruokaa kukaan ei selviydy, keräyksen 2018 esimies, Mikkelin piispa Seppo Häkkinen muistuttaa.

Hätäapua nälkäisille

Suomessa Yhteisvastuukeräyksellä tuetaan taloudellisesti vaikeassa tilanteessa eläviä ihmisiä yhteistyössä Kirkon diakoniarahaston ja paikallisseurakuntien kanssa. Diakoniarahastosta myönnetään avustuksia esimerkiksi sairauden, pitkittyneen työttömyyden tai yllättävän elämäntilanteen vuoksi kohtuuttomiin vaikeuksiin joutuneille ihmisille. Seurakunnissa yhteisvastuuvaroin pyritään tuomaan välitöntä helpotusta vähävaraisten ihmisten arkeen esimerkiksi ruoka-avun kautta.

Ulkomailla yhteisvastuuvaroin autetaan katastrofien ja konfliktien aiheuttamissa hätätilanteissa pahiten kärsineitä ihmisiä. Heille turvataan muun muassa riittävän ravinnon ja puhtaan veden saanti sekä mahdollisuus terveydenhoitoon, majoitukseen, lasten koulunkäyntiin ja perheiden toimeentuloa parantavaan koulutukseen. Avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu.

Lisätiedot:

Tapio Pajunen, keräysjohtaja, Yhteisvastuu, tapio.pajunen@yhteisvastuu.fi, p. 0400 870 041

Yhteisvastuu on lähimmäisenrakkauden kansanliike ja yksi Suomen suurimmista vuosittain järjestettävistä kansalaiskeräyksistä. Keräyksellä autetaan hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja kehitysmaissa. Keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti. 60 % keräyksen tuotosta ohjataan vuosittain Kirkon Ulkomaanavun välityksellä katastrofiapuun, 20 % Kirkon diakoniarahaston kautta myönnettävään taloudelliseen apuun hädässä oleville Suomessa ja 20 % paikallisseurakuntien tekemään avustustyöhön.

Yhteisvastuu tv:ssä

Keräyksen avajaisjumalanpalvelus Elimäen kirkosta lähetetään Yle TV1-kanavalla sunnuntaina 4.2.2018 klo 10. Tasavallan presidentin keräyksen avauspuhe Yle TV1:ssä 4.2. kello 12.

Yhteisvastuun tv-dokumentit suomalaisten, vaikeita elämäntilanteita läpikäyneiden ja ruoka-apua saaneiden ihmisten sekä Etelä-Sudanin pakolaisten arjesta katsottavissa 4.2. alkaen, yhteisvastuu.fi.

Yhteisvastuu somessa #yhteisvastuu, #ruokatrendit2018.