Ajankohtaista

Yhteisvastuukeräyksen 2021 kohteena oli vähävaraisten ikäihmisten tukeminen Suomessa ja maailmalla. Tuoton saajina ovat Kirkon Ulkomaanapu, Kirkon Diakoniarahasto ja STEP-koulutuksen (ent. Seurakuntaopisto) kokoama kansanopistoverkosto sekä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat.

”Keräyksellä kerättiin varoja taloudellisesti heikoissa olosuhteissa eläville ikäihmisille teemalla Eniten yllätti köyhyys. Keräyksellä haluttiin tuoda kuuluviin niiden ihmisten ääntä, jotka arjessaan joutuvat tekemään valintoja ruoan, lääkkeiden ja muiden perushankintojen välillä Suomessa. Maailman katastrofialueilla tuetaan kaikkein hauraimpia yhteisöjä, vanhuksia ja perheitä, sanoo Kirkkopalvelujen varainhankinnan päällikkö Eija Kilgast.

Yhteisvastuukeräyksen tilintarkastettu tulos vuodelta 2021 oli 2 011 432,87 euroa.

Keräyksen toimeenpanokulujen jälkeen keräyskohteisiin jaettava summa oli 1 246 444,95 euroa. Tämä summa jaettiin tuotonsaajille sopimuksen mukaisesti seuraavasti:

• Kirkon Ulkomaanapu 677 798,62 euroa (noin 60 % kokonaistuotosta, vähennettynä tuotonsaajan osuus 47 922,72 euroa kampanjan sisältökoulutuksen kuluista)
• Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat 816,50 euroa (noin 20 % huomioiden seurakuntien toimeenpanokulut)
• Kirkon Diakoniarahasto 112 966,44 euroa (noin 10 %, vähennettynä tuotonsaajan osuus 7 987,12 euroa kampanjan sisältökoulutuksen kuluista)
• STEP-koulutuksen keräämä kansanopistoverkosto 112 966,44 euroa (noin 10 %, vähennettynä tuotonsaajan osuus 7 987,12 euroa kampanjan sisältökoulutuksen kuluista)

Seurakunta- ja hiippakuntakohtaiset keräystulokset 2021

Poikkeuksellinen keräysvuosi

Vuoden 2021 Yhteisvastuukeräykseen vaikutti niin maailmanlaajuinen pandemia kuin rahankeräyslaissa ja -luvassa tapahtuneet muutokset.

Pandemian vuoksi seurakunnat eivät pystyneet toteuttamaan keräystapahtumia eikä lista- ja lipaskeräyksiä tavalliseen tapaan, joten keräysaikaa ei voitu hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Korona-ajan tuomien haasteiden vuoksi vuoden 2021 keräyksen tuotto jäi samalle tasolle kuin sitä edeltäneen ensimmäisen pandemiavuoden keräyksen tuotto.

Merkittävästi pienentyneiden keräystuottojen myötä keräyksen kuluprosentti nousi 38 prosenttiin. Keräyskuluprosenttiin vaikutti pienentyneen tuoton lisäksi myös pidentynyt keräysaika. Rahankeräyslain ja -luvan muutosten myötä Yhteisvastuukeräyksen keräyskausi muuttui koko kalenterivuoden pituiseksi. Vuoden 2021 keräystä rasitti näin ollen poikkeuksellisesti 16 kuukauden menot.

Kuluprosenttiin tullaan kiinnittämään erityistä huomiota tulevina vuosina, jotta tuottojen ja kulujen suhde saadaan poikkeusajan jälkeen entiselleen. Samalla myös koko Yhteisvastuukeräystä halutaan päivittää, selkiyttää ja tehostaa tuoton kasvattamiseksi. Tavoitteena on selkeämpi keräys niin seurakunnille, tuoton saajille kuin lahjoittajille, jotta kaikkein suurimmassa hädässä olevia voidaan auttaa Suomessa ja maailman katastrofialueilla.

Kirkkopalvelut ry teettää parhaillaan tutkimusta vuosien 2020–2022 aikana Yhteisvastuukeräykseen ja Kotimaanapuun lahjoittamisesta. Kirkkopalvelut ry kehittää toimintaansa ja haluaa jatkossa paremmin palvella lahjoittajia molempien keräysten osalta. Sekä Yhteisvastuu että Kotimaanapu on kehittämässä verkkopalveluitaan ja siksi lahjoittajien parempi tuntemus on ensiarvoisen tärkeää.

Tutkimus teetetään Tutkimustoimisto Norstat Oy:llä. Jos olet saanut tutkimuskutsun Norstat Oy:ltä koskien kirkon keräyksiin lahjoittamista, tutkimus on Kirkkopalvelut ry:n tilaama ja turvallinen vastata. Tuloksia ei yhdistetä yhteystietoihisi ja niitä käytetään ainoastaan lisäämään ymmärrystä hyväntekeväisyyteen lahjoittamisesta. Tutkimustoimisto Norstat Oy:n käsittelee kaikkia tietoja luottamuksella ja GDPR-säännösten mukaisesti. Kyselyyn vastaaminen kestää noin 15 minuuttia.

Kiitoksena osallistumisesta jokainen tutkimukseen osallistunut saa vastaustulostensa mukaisen analyysin itsestään.

Ukrainan tilanne on osoittanut meille järkyttävällä tavalla, kuinka yllättäen kriisit realisoituvat.

Vuoden 2022 Yhteisvastuukeräys huomioi erityisesti koronasta kärsiviä lapsia ja nuoria, joille sodan herättämä huoli kasvattaa henkistä kuormaa entisestään. Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 60 % ohjataan vuosittain Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon, joka reagoi pandemian kaltaisten pitkittyneiden katastrofien lisäksi myös ennakoimattomiin kriiseihin.

Nyt kerättävän Yhteisvastuukeräyksen tuottoa ei ehditä käyttää tänä vuonna tarvittavaan akuuttiin apuun Ukrainassa, koska keräyksen tuotto tilitetään vasta vuonna 2023. Jos tilanne Ukrainassa silloin edelleen vaatii, tämän vuoden keräysvaroja voidaan käyttää vuodesta 2023 lähtien myös ukrainalaisten auttamiseen. Apua voidaan antaa välittömästi katastrofin tapahduttua sekä kriisin jälkeen toipumiseen ja jälleenrakennukseen. Kirkon Ulkomaanavussa katastrofirahaston käyttöä arvioidaan kulloisessakin tilanteessa sen mukaan, missä apua eniten tarvitaan.

Koska Kirkon Ulkomaanavun heti Ukrainan sodan sytyttyä aloittama erillinen Ukraina-keräys tuotti ennätysnopeassa ajassa runsaan määrän lahjoituksia, joilla hätäapu voitiin aloittaa, myöskään aiempina vuosina Yhteisvastuun kautta kerättyjä Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahaston varoja ei ole toistaiseksi käytetty Ukrainan sodan uhrien auttamiseen.

Kirkon Ulkomaanavun käynnistämään erilliseen hätäapukeräykseen Ukrainan kriisin humanitaarisen avun kasvattamiseksi voi osallistua tästä.

Kerro siitä TikTok-videolla ja voita
Apple AirPods Pro -kuulokkeet

Yhteisvastuukeräys, Lasten ja nuorten keskus ja Ilta-Sanomat järjestävät yhteistyössä TikTok-kilpailun nuorille otsikolla Elämäni ennen koronaa ja nyt. 

Tee TikTok-video, jossa kerrot miten koronapandemia on vaikuttanut elämääsi. Millaista elämä oli ennen kevättä 2020? Millaista se on nyt?

Kolme kilpailuun osallistunutta videota palkitaan Apple Air Pods Pro -kuulokkeilla. Ilta-Sanomien toimitus valitsee voittajat ja julkaisee videot Ilta-Sanomien digimuotoisessa is.fi:ssä.

Palkittaviin otetaan yhteyttä ennen videoiden julkaisua is.fi:ssä. Yhteyttä otetaan TikTokissa @yhteisvastuu-tilin kautta osallistujan henkilöllisyyden vahvistamiseksi. Alle 18-vuotiaiden tekemien videoiden julkaisulupa is.fi:ssä varmistetaan huoltajalta.

TikTok ei ole mukana kilpailun järjestämisessä.

TOIMI NÄIN: 

• Tee korkeintaan 15 s kestävä video ja julkaise se Tiktokissa 19.2. – 6.3.2022 välillä.
• Liitä videoon hashtag #tulevaisuustakaskisa ja tägää @yhteisvastuu
• @yhteisvastuu-tilin käyttäjä Kaisa Kahra (Lasten ja nuorten keskuksesta) on voittajiin yhteydessä 7.-13.3. välillä.

Lisätiedot:

Hankepäällikkö Kaisa Kahra, p. 044 0567 595

kaisa.kahra@lastenjanuortenkeskus.fi

Yhteisvastuukeräyksen 2021 kohteena oli vähävaraisten ikäihmisten tukeminen Suomessa ja maailmalla. Vaikka korona kuritti lähikeräyksiä, keräystulos ylittyi edellisvuoteen, myös koronan haavoittamaan vuoteen verrattuna. Hieman yli kahden miljoonan euron keräystuotoilla Suomessa välitetään Kirkon Diakoniarahaston sekä seurakuntien kautta tukea taloudellisessa ahdingossa sinnitteleville ikäihmisille sekä parannetaan heidän digitaalisia valmiuksiaan. 60 prosenttia tuotosta ohjataan Kirkon Ulkomaanavun ruohonjuuritason työhön kehittyvissä maissa.

”Keräsimme viime vuonna varoja taloudellisesti heikoissa olosuhteissa eläville ikäihmisille teemalla Eniten yllätti köyhyys. Keräys halusi toimia niiden ihmisten äänenä, jotka arjessaan joutuvat tekemään valintoja ruoan, lääkkeiden ja muiden perushankintojen välillä”, sanoo Kirkkopalvelujen varainhankinnan päällikkö Eija Kilgast.

Yhteisvastuukeräyksen tilintarkastamaton tulos vuodelta 2021 on 2,01 milj. €. Tuotto luovutettiin keräyksen suojelijalle, tasavallan presidentti Sauli Niinistölle 31. tammikuuta.

Seurakunnat innovoivat uusia keräysmuotoja

Yhteisvastuukeräystä on aiempina vuosina totuttu tekemään keräyslippailla ja seurakuntatapahtumilla, jotka koronavuosina ovat olleet harvemmassa. Sen sijaan digitaalisten keräystapojen käyttö kaksinkertaistui vuoden aikana. Sähköisten keräystapojen ja valtakunnallisen kampanjoinnin myötä Yhteisvastuukeräyksen tuottoa pystyttiin kartuttamaan hienosti koronarajoituksista huolimatta.

Pandemia-aikana seurakuntien kehittämät uudet keräysmuodot tuottivat tulosta ja ilahduttivat koronan keskellä. Keräyksen hyväksi välitettiin vanhuksille kukkakimppuja, toteutettiin pakopelejä, valmistettiin linnunpönttöjä, sukkia ja suupalaa sekä pidettiin konsertteja etäyhteyksin. Haagan seurakunta tempaisi historiansa suurimman tuloksen, yli 28 000 euroa, kun keräyspäällikkö Lahtisen videot levisivät ja tyhjät kirkonpenkit täyttyivät Yhteisvastuun hyväksi myydyillä pahvisilla seurakuntalaisilla.

”Ehkä joskus vanhana kiikkustuolissa ymmärrän itsekin, mitä tuli tehtyä. Mukana oli suuri joukko ihmisiä, jotka tekivät kaikkensa niin Haagassa kuin someseurakunnassa ympäri Suomea”, totesi Haagan keräystä luotsannut Sami Lahtinen urakkansa päättyessä.

”Olemme äärimmäisen kiitollisia siitä, että seurakunnat ja lahjoittajat korona-ajan keskelläkin uskoivat ja lahjoittivat Yhteisvastuuseen”, Eija Kilgast kiittää.

Apua vähävaraisille ikäihmisille Suomessa

Kunkin seurakunnan keräystuotosta 20 prosenttia jää käytettäväksi ikäihmisten ahdingon helpottamiseen oman seurakunnan alueella.

Yhteisvastuukeräyksen toisena kotimaisena tuotonsaajana toimiva Kirkon diakoniarahasto kohdentaa 10 prosentin osuutensa keräystuotosta ikäihmisten taloudelliseen auttamiseen ja elämänlaadun kohentamiseen. Diakoniarahaston avustukset haetaan paikallisseurakuntien diakoniatyön kautta, jossa hakijoiden avuntarve tunnetaan ja jokainen avuntarvitsija kohdataan.

Keräyksen toinen kotimainen kumppani on STEP-koulutuksen kokoama kansanopistoverkosto, joka tulee toteuttamaan ikäihmisille maksutonta digitaitojen opastusta lyhytkursseina syksystä 2022 alkaen. Opetusta on suunnitteilla 12 paikkakunnalle, jotka ovat Turku, Pieksämäki, Järvenpää, Lapua, Kaustinen, Ruokolahti, Kouvola, Hamina, Mieslahti, Uusi-Kaarlepyy, Lieksa ja Oulu.

 Apua kehittyvien maiden katastrofikohteiden ihmisille

Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 60 prosentilla tuetaan Kirkon Ulkomaanavun kohteissa tehtävää työtä maailman köyhillä katastrofialueilla. Varoilla autetaan katastrofien, konfliktien ja luonnonmullistusten aiheuttamissa hätätilanteissa hauraimpia yhteisöjä, vanhuksia ja perheitä.

”Olemme kiitollisia tuesta kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville ihmisille. Tukemme on kokonaisvaltaista, minkä vuoksi akuutin hätäavun jälkeen lähdetään rakentamaan kokonaisten perheiden tulevaisuutta koulutuksen ja toimeentulon kautta”, kertoo Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva.

Alkaneen vuoden Yhteisvastuukeräyksen kampanja-aika alkaa 6.2. teemalla Lahjoita mulle huominen. Keräyksellä tuetaan pitkittyneen korona-ajan seurauksista kärsineitä lapsia ja nuoria.

yhteisvastuu.fi

Keräysteemaan liittynyt kyselytutkimus yli 70-vuotiaille digitalisaatiosta ja sen vaikutuksista 

Lisätietoa:

Eija Kilgast, varainhankinnan päällikkö, Kirkkopalvelut ry
eija.kilgast@kirkkopalvelut.fi, p. 040 660 2964

Erik Nyström, viestintäpäällikkö, Kirkon Ulkomaanapu
erik.nystrom@kirkonulkomaanapu.fi, p. 040 143 4464

Sirpa Seppä, viestinnän suunnittelija, Kirkkopalvelut ry
sirpa.seppa@kirkkopalvelut.fi, p. 040 579 7290

Vapaasti ladattavissa olevia kuva-aineistoja ja logoja Yhteisvastuusta löytyy
Kirkkopalvelujen kuvapankista

Yhteisvastuukeräys on vuodesta 1950 toiminut lähimmäisenrakkauden kansanliike ja yksi Suomen suurimmista kansalaiskeräyksistä. Vuoden 2021 keräys keräsi varoja vähävaraisille vanhuksille Suomessa ja maailmalla. Keräyksen tuotosta 60 prosenttia ohjataan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon. 20 prosenttia jaetaan kotimaisille erityiskohteille: puolet Kirkon diakoniarahastolle, toinen puolikas kansanopistoverkostolle, joka toteuttaa maksuttomia digitaitokoulutuksia ikäihmisille vuodesta 2022 alkaen. 20 prosenttia keräystuotoista ohjataan paikallisseurakuntien ikäihmisiä tukeviin toimiin ja diakonia-avustuksiin Suomessa.

Kirkkopalvelut ry on seurakuntien ja kristillisten toimijoiden valtakunnallinen yhteistyö- ja palvelujärjestö, hyvinvointi- ja koulutuspalvelujen tuottaja sekä hyväntekeväisyystoimija. kirkkopalvelut.fi

Liitteet

• YV2021_Irma_someklippi_35_sek
• YV2021-kampanjamainos_print_A5
• YV2021_lehti-ilmoitus_92x120 2.pdf
• YV2021_mummo_some_300x300px-07
• YV2021_pappa_some_300x300px-08
• YV2021_Uganda_44s_someklippi
• YV2021_Virpi_someklippi_33_sek

Yhteisvastuukeräys hakee järjestökumppania keräyksen kotimaassa tapahtuvan toiminnan valtakunnalliseksi toteuttajakumppaniksi. Yhteisvastuukeräyksen vuoden 2023 kampanjan teemaksi on valittu väkivalta sen eri muodoissa. Teemaan liittyvään kumppanihakuun voivat osallistua järjestöt, joiden toiminta ja osaaminen liittyvät väkivallan ennaltaehkäisyyn / väkivallan vastaiseen työn ja/tai väkivaltaa kokeneiden auttamiseen. Kyseessä voi olla väkivallan eri muodot, esimerkiksi perhe-, lähisuhde-, netti/some- tai kouluväkivalta. Erityisesti haetaan uusia ja vähemmän huomiolle jääneitä kohderyhmiä. Tavoitteena tuettavassa toiminnassa on, että työtä tehdään väkivallan ennaltaehkäisemiseksi ja / tai uhrien auttamiseksi

Rahoitettava toiminta voi olla
– Uudenlaisia lähestymistapoja ennaltaehkäistä väkivaltaa ja / tai auttaa väkivallan uhreja
– Levittää tai laajentaa aiemmin kehitettyjä ja hyväksi havaittuja toimintamalleja
– Laajentaa aiemmin kehitettyjä ja hyväksi havaittuja toimintamalleja uuden avun tarpeessa olevien kohderyhmien tarpeisiin.

Kumppanihaussa huomioitavaa:

• Yhteisvastuun keräystuotosta 20 % kohdentuu Suomessa toteutettavaan kumppanihankkeeseen/-toimintaan, jolla kehitetään tapoja ehkäistä väkivaltaa ja/tai auttaa väkivallan uhreja.
• Toiminnan tulee olla maantieteellisesti kattavaa Suomessa.
• Kumppanin tulee pystyä toteuttamaan toimintaa ja viestintää myös ruotsin kielellä.
• Kampanja on osaltaan myös yhteiskunnallista vaikuttamistoimintaa.
• Kumppani osallistuu sovitusti kampanjan ja keräyksen valmisteluun, toteutukseen ja viestintään.
• Kumppanihakuun osallistutaan vastaamalla sähköisen hakulomakkeen kysymyksiin ja palauttamalla se 18.2.2022 klo 16.00 mennessä.
• Hakijoita pyydetään varautumaan mahdollisiin hakemukseen liittyviin tarkennus- ja lisäselvityspyyntöihin, sillä hakuprosessin edetessä teema tarkentuu.
• Keräystoimikunta tekee päätökset kumppanin valinnasta 26.3.2022.
• Kaikille hakijoille ilmoitetaan valinnan tuloksista.

Tarkempaa tietoa hausta ja kampanjasta löytyy oheisesta liitteestä.

Kumppanuutta haetaan alla olevan linkin kautta 18.2.2022 klo 16.00 mennessä.
https://link.webropol.com/s/yhteisvastuukumppanihaku2023

Lisätiedot: 

Eija Kilgast
varainhankinnan päällikkö
eija.kilgast@kirkkopalvelut.fi
puh. 040 660 2964

Hakuun liittyvät tarkentavat kysymykset mieluiten sähköpostitse, otsikolla KUMPPANIHAKU. Puhelintiedustelut keskitetysti seuraavina aikoina: 18.1 klo 13.-15.00, 21.1 klo 14.-16.00 tai 11.2 klo 10.-12.00

Vuoden 2022 Yhteisvastuukeräyksen teema on Koronapandemian seurauksista kärsivien lasten ja nuorten auttaminen niin Suomessa kuin maailmallakin. Keräys alkaa sunnuntaina 6.2.2022. 

Kampanjassa nostamme erityisesti esiin noin 15–19-vuotiaita nuoria, joista löytyy merkittävä määrä etäopiskelun ja eristäytymisen haasteista kärsineitä sekä yksinäisyyttä, ahdistusta ja toivottomuutta kokeneita nuoria. Koronan lieveilmiöitä kohdanneet nuoret tarvitsevat nyt tukea ja turvallisia aikuisia arkeensa. Yhteisvastuulla 2022 kurotaan takaisin nuorten kokemia menetyksiä. Hankitaan lisää turvallisia aikuisia ja muita hyvinvointia – ja aivan erityisesti mielen hyvinvointia – edistäviä tekijöitä nuorten elämään sekä Suomessa että maailmalla.

Yhteisvastuun kotimaisena kumppanina on Lasten ja nuorten keskus, jossa kehitetään ja laajennetaan muun muassa etsivän nuorisotyön Saapas-toimintaa uusille paikkakunnille sekä uutuutena myös kouluihin. KouluSaappaassa koulun arkeen ja välitunneille tuodaan turvallisia aikuisia lisäkorviksi ja kannustajiksi. Uraauurtava verkossa tapahtuvan etsivän nuorisotyön toimintamalli NettiSaapas toimii valtakunnallisesti. Vapaaehtoiset NettiSaappaan aikuiset etsivät kuuntelijaa kaipaavia nuoria sosiaalisen median eri alustoilla keskustellen, auttaen ja tukien. Varoilla kehitetään ja laajennetaan myös Moottoripaja- sekä perheystävätoimintaa.

Kehittyvissä maissa koulunkäynti keskeytyi koronan myötä valitettavan usein kokonaan, koska etäopetukseen tarvittava valmius ja välineet puuttuivat. Kansainvälisen diakonian avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu ensi vuoden kampanjaesimerkkinään työ Etelä-Sudanissa. Maa toipuu yhä sisällissodasta, jonka väkivaltaisuudet aiheuttivat vuonna 2016 Afrikan suurimman pakolaiskriisin. Yhteensä neljä miljoonaa ihmistä jätti kotinsa – valtaosa näistä nuoria ja naisia – ja heistä puolet pakeni naapurivaltioihin. Globaali pandemia on syventänyt jo valmiiksi vaikeaa tilannetta ja kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien perheiden ahdinkoa. Monien kehittyvien maiden tapaan myös Etelä-Sudanin koulut suljettiin, ja lasten ja nuorten koulunkäynti keskeytyi. Monet nuoret ovat joutuneet naimisiin tai töihin alaikäisinä, jotta perheet ovat selvinneet taloudellisesti haastavasta tilanteesta ja perheiden päivittäinen ravinnonsaanti on turvattu. Etelä-Sudanissa lasten ja nuorten turvallista paluuta opetuksen pariin tuetaan muun muassa kunnostamalla kouluja ja parantamalla perheiden tilannetta toimeentulomahdollisuuksien ja ruokaturvan saralla.

Yhteisvastuukeräyksellä tuetaan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoa, jonka avulla pystytään käynnistämään ja toteuttamaan hätäaputoimenpiteitä kehittyvien maiden humanitaarisissa katastrofeissa. Avustustarpeiden syyt ovat useimmiten luonnonkatastrofit (kuivuus, tulvat, myrskyt, maanjäristykset), poliittiset selkkaukset seurannaisvaikutuksineen tai äkilliset onnettomuudet.

Vuoden 2021 keräys vähävaraisille ikäihmisille jatkuu vuoden loppuun asti

Yhteisvastuun pidentynyt keräysaika on tarjonnut koronakevään jälkeen seurakunnille lisäaikaa toteuttaa myös kuluvan vuoden Yhteisvastuukeräystä aiempaa pidempään. Keräys vähävaraisten ikäihmisten hyväksi näkyy monissa seurakunnissa ympäri Suomea vielä syksyn tapahtumissa ja lipaskeräyksissä.

Yhteisvastuun ja Ilta-Sanomien järjestämään kirjoituskilpailuun vanhuuden köyhyydestä osallistui 34 kirjoittajaa. Teksteissä paljastui ikäihmisten elämän varjopuoli: sairastaminen ja sen kalleus, yksinäisyys, pakko turvautua ruoka-apuun, harrastuksista tinkiminen, eläkkeiden tiukka verotus.

Valtaosa kirjoittajista oli naisia, ja moni oli joutunut kokemaan, kuinka kotiäidin ura palkitaan niukkana eläketurvana. Eläkekertymä on jäänyt pieneksi, ja jos on jäänyt leskeksi ja eronnut, tulotaso on yksin paljon pienempi kuin keski-iässä.

– Kyse ei läheskään aina ole yksilön valinnoista, vaan selkeästi ns. rakenteellisesta köyhyydestä, josta osa kirjoittajista hyvin omakohtaisesti ja käytännön esimerkein kirjoittaa, huomauttaa Kirkkopalveluja raadissa edustanut diakoniajohtaja Seppo Sulkko.

Osassa kirjoituksista tuotiin esiin myös ikäihmisten syrjäytyminen digitalisoituvasta maailmasta ja digitaitojen puute, joka lisää yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta – ja jopa taloudellisia vaikeuksia, kun esimerkiksi puhelinnumeron selvittäminen tai pankkipalvelujen hoitaminen maksaa puhelimella enemmän kuin internetin kautta.

Tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksen kohteeksi on valittu köyhät vanhukset. Tuotosta 60 prosenttia lahjoitetaan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon, mutta Suomeen jäävä osuus suunnataan ikäihmisten auttamiseen ja tukemiseen paikallisseurakuntien ja Kirkon diakoniarahaston kautta.

– Koronakriisi on kohdellut erityisen kovalla kädellä köyhiä vanhuksia, ja jo ennen pandemiaa ruoka-avun asiakkaissa suuri ryhmä oli ikäihmiset, perusteli Yhteisvastuun keräysjohtaja, sosiaalineuvos  Tapio Pajunen keräyksen alkaessa helmikuussa.

Kymmenen prosenttia tuotosta saa Seurakuntaopiston kokoama kansanopistoverkosto, joka alkaa järjestää vähävaraisille ikäihmisille maksuttomia kursseja digitaidoista ja taloudenhallinnasta.

LÄHES 40 prosenttia eläkeläisistä saa eläkettä alle 1 250 euroa kuussa. Moni jättää lääkkeitä ostamatta, koska rahat eivät riitä. Samoin rahan puute voi vaikuttaa ruoka­valioon. Näin taloudelliset vaikeudet johtavat terveyden heikkenemiseen.

– Vähävaraiset vanhukset ovat usein tilanteessa, jossa vaikeudet kasaantuvat. Työttömyyden jälkeen saattaa tulla sairauksia ja yllättäviä elämänkäänteitä. Sairauskierre apteekkilaskuineen voi suistaa monet velkakierteeseen, summasi Yhteisvastuukeräyksen esimies, piispa Matti Repo.

Palkitut ja linkit kirjoituksiin: 

1. sija: Nimimerkki Murteet arvoon eli Elina Kettunen: Rajanpinta suakkuna
2. sija: Yksi monista: Eniten vanhuudessa yllätti köyhyys
3. sija: Nimimerkki Eeva-Maija: Köyhyys iski kuin leka

Kunniamaininta: Nimimerkki Vanhanaikainen: Eniten vanhuudessa yllätti köyhyys

Lue Ilta-Sanomien artikkeli palkituista kirjoituksista sekä kisan ykköspalkitun Elina Kettusen haastattelu Ilta-Sanomista 3.4.2021.

LÄMMIN KIITOS kaikille kilpailuun osallistuneille. Kaikkiin yhteystietonsa lähettäneisiin osanottajiin on oltu yhteydessä ja palkinnot toimitetaan huhtikuun aikana. 

7.2.2021 käynnistynyt Yhteisvastuukeräys kerää varoja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ikäihmisten auttamiseksi Suomessa ja maailmalla. Osa vuoden 2021 keräystuotoista ohjataan ikäihmisten digitaitoja edistäviin koulutuksiin. Yhteisvastuukeräyksen toteuttaman selvityksen mukaan merkittävä osa vanhuusväestöstä Suomessa syrjäytyy yhteiskunnan alati lisääntyvän digitalisaation takia.

Ikäihmisten ylivelkaantuminen on lisääntynyt meillä Suomessa, etenkin naisilla. 75 vuotta täyttäneiden naisten köyhyysriski on selvästi muuta väestöä korkeampi. Tämä ryhmä on myös yliedustettuna ruoka-avun asiakaskunnassa.

Taloudellisella niukkuudella on seurannaisvaikutuksia, joista keskeisenä ovat terveydelliset ongelmat.  Rahat eivät lukuisilla ikäihmisillä riitä välttämättömiinkään lääkkeisiin tai terveelliseen ruokaan. Köyhyys aiheuttaa myös sosiaalista syrjäytymistä sekä yksinäisyyttä.

”Vähävaraiset vanhukset ovat usein tilanteessa, jossa vaikeudet kasaantuvat. Työttömyyden jälkeen saattaa tulla sairauksia ja yllättäviä elämänkäänteitä. Sairauskierre apteekkilaskuineen voi suistaa monet velkakierteeseen”, toteaa Yhteisvastuukeräyksen 2021 esimiespiispa Matti Repo.

Tämänvuotisen Yhteisvastuukeräyksen kampanjateemana on ”Eniten yllätti köyhyys”, jolla halutaan kiinnittää huomiota elintason laskuun, joka yllättää monet ikäihmiset eläkeikään siirryttäessä.

Tutkimus: Lähes kolmasosa pitää digipalveluja liian haasteellisina

Yhteisvastuukeräyksen tekemän selvityksen mukaan merkittävä osa vanhuusväestöstä putoaa kelkasta yhteiskunnan alati lisääntyvän digitalisaation takia.

29 % tutkimukseen vastanneista yli 70-vuotiaista pitää uusien digipalvelujen, esimerkiksi verkkopankkien, julkisten sähköisten palvelujen, kuten Kelan tai kirjaston, palvelujen käyttöönottamista liian vaikeana. Tämä tarkoittaa neljännesmiljoonaa suomalaista ikäihmistä. Joka seitsemäs ikäihminen kokee, ettei saa tarvitsemaansa apua digipalveluiden käyttöön, kuten pankkiasioiden hoitamiseen.

”Digitalisaatio on hiipivää kehitystä, jossa kaikki peruspalvelut pankkipalveluista lähtien siirretään verkkoon. Verkkopalvelut hyödyttävät valtaosaa meistä. Samanaikaisesti ne, joilla ei ole varaa digilaitteisiin tai eivät hallitse niiden käyttöä, syrjäytyvät yhä jyrkemmin. Eriarvoistava digikuilu kulkee yhteiskunnassa läpi ikäluokkien, mutta huomattavin se on juuri ikäihmisillä”, tutkimusjohtaja Jaakko Kaartinen tutkimusyhtiö Insight360:stä kertoo.

Yhteisvastuukeräys toteutti kyselytutkimuksen yli 70-vuotiaiden ikäihmisisten digivalmiuksista ja haasteista digitalisaation keskellä. Kyselytutkimukseen osallistui kaikkiaan yli 500 yli 70-vuotiasta vastaajaa Suomessa. 80 prosenttia tutkimukseen osallistuneista oli sitä mieltä, että Yhteisvastuukeräyksen 2021 keräyskohteeksi valitut vähävaraiset ikäihmiset on onnistunut keräyskohde.

Digitaitojen valmennusta iäkkäille

Tämänvuotisen Yhteisvastuukeräyksen varoilla autetaan Suomessa asuvia vähävaraisia ikäihmisiä laaja-alaisesti. Heille muun muassa tullaan toteuttamaan maksuttomia koulutuksia digitaitoihin ja taloudenhallintaan.

”Usein huonossa taloudellisessa asemassa elävät vanhukset jäävät digitalisaation ulkopuolelle. Samalla he jäävät ulkopuolelle koko yhteiskunnasta”, toteaa ikätoveriensa syrjäytymisen puolesta huolta kantava arkkiatri Risto Pelkonen.

Yhteisvastuukeräyksen keräystuotoista 40 prosenttia lahjoitetaan Suomeen. Puolet Suomeen kohdistetuista keräystuotoista ohjataan paikallisseurakuntien ikäihmisiä tukeviin toimiin ja diakonia-avustuksiin.

Toinen puolisko vuoden 2021 Suomeen kohdistettavasta keräystuotosta jaetaan kotimaisille erityiskohteille. Puolet erityiskohdevaroista annetaan Kirkon diakoniarahastolle heikoimmassa asemassa olevien ikäihmisten auttamiseen yhteistyössä paikallisseurakuntien kanssa.

Toisen puolikkaan erityiskohdevaroista saa Seurakuntaopiston kokoama kansanopistoverkosto, jossa toteutetaan vuodesta 2022 alkaen maksuttomia digitaitoja ja taloudenhallintaa edistäviä koulutuksia vähävaraisille ikäihmisille. Opetuksessa keskitytään pankki-, Kela- ja virastoasiointiin tietokoneella sekä opastetaan digilaitteiden käytössä ja ongelmakohdissa.

60 prosenttia keräystuotosta kansainväliseen katastrofiapuun

Yhteisvastuullisen ihmisyyden keskeinen periaate on, että vaikeuksissa olevia ja hauraita autetaan. Sotien jälkeen perustettu Yhteisvastuukeräys auttoi aluksi sodan raskaista seurauksista toipuvaa Suomea. Tuolloin Suomi oli ulkomailta tulevan avun kohteena. Maamme vaurastui ja sosiaaliturvamme kattavuus vahvistui. Vuodesta 1963 alkaen keräyksen tuottoa on ohjattu vastavuoroisesti myös kehittyvien maiden auttamiseen.

”Yhteisvastuu tarkoittaa sitä, että näemme oman kuplamme yli maamme rajojen ulkopuolelle. Meillä on oltava tahtoa huolehtia myös niistä ihmisistä, jotka elävät niukkaa ja vaikeuksien täyttämää elämää kaikkein hauraimmissa valtioissa. Koronaepidemia on koetellut erittäin kovasti näiden maiden vanhuksia”, sanoo Yhteisvastuukeräyksen keräysjohtaja, sosiaalineuvos Tapio Pajunen.

Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 60 prosenttia ohjataan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon. Rahaston tuella hätäaputyö voidaan katastrofitilanteissa käynnistää nopeasti. Tämänvuotisessa keräyksessä huomioidaan erityisesti ikäihmisten hauras asema kriisialueilla, ja esitellään Kirkon Ulkomaanavun työtä Ugandan pakolaisasutusalueilla.

”Vanhusten huomioiminen katastrofiavussa on erityisen tärkeää. Pakolaistilanteessa perheet saattavat hajota, ja yhteisön vanhimmista huolehtiminen ei perinteiseen tapaan onnistu. Puute ruuasta ja lääkkeistä on arkipäivää esimerkiksi Ugandan pakolaisasutusaleilla”, Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg kertoo.

Vuoden 2021 Yhteisvastuukeräyksen esimiehenä toimii Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo. Keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Presidentti Niinistön Yhteisvastuukeräyksen avaustietoisku näytetään Ylen TV1-kanavalla keräyksen avauspäivänä klo 12.00 ja klo 20.24.

Keräyskausi: 1.1.2021 – 31.12.2021 välillä annetut lahjoitukset ohjataan vähävaraisten ikäihmisten auttamiseen. Varsinainen Yhteisvastuu-kampanja aktiviteetteineen käynnistyy joka vuosi helmikuun ensimmäisenä sunnuntaina.

#enitenyllättiköyhyys #yhteisvastuu2021

Twitter Facebook Instagram

yhteisvastuu.fi

Lisää Yhteisvastuukeräyksestä 2021:

• Kyselytutkimus yli 70-vuotiaille digitalisaatiosta ja sen vaikutuksista 
• Mediatiedote 18.11.2020: Vuoden 2021 Yhteisvastuukeräys pureutuu ikäihmisten taloudelliseen ahdinkoon

Lisätiedot:

• viestintäjohtaja Leena Piirto, Kirkkopalvelut ry leena.piirto@kirkkopalvelut.fi 040 182 7264
• viestintäsuunnittelija Sirpa Seppä, Kirkkopalvelut ry sirpa.seppa@kirkkopalvelut.fi 040 579 7290
• toiminnanjohtaja Jouni Hemberg, Kirkon Ulkomaanapu, jouni.hemberg@kirkonulkomaanapu.fi 050 325 9579
• tutkimusjohtaja Jaakko Kaartinen, Insight360 Oy Jaakko.Kaartinen@insight360.fi 040 7276089

Kuvat:

• Vapaasti ladattavissa olevia kuva-aineistoja ja logoja Yhteisvastuukeräyksestä 2021 löytyy kuvapankista 
• Vapaasti ladattavissa olevia kuvia Yhteisvastuukeräyksen 2021 ulkomaan esimerkkikohteesta Ugandasta on Kirkon Ulkomaanavun kuvapankissa 

Yhteisvastuukeräys on vuodesta 1950 toiminut lähimmäisenrakkauden kansanliike ja yksi Suomen suurimmista vuosittain järjestettävistä kansalaiskeräyksistä. 7.2.2021 alkava keräys kerää varoja kaikkien heikoimmassa oleville vähävaraisille vanhuksille Suomessa ja maailmalla. Keräyksen tuotosta 60 prosenttia ohjataan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon, josta hätäaputyö voidaan katastrofitilanteissa käynnistää nopeasti kriisialueilla. 20 prosenttia vuoden 2021 keräystuotosta jaetaan kotimaisille erityiskohteille. Puolet Kirkon diakoniarahastolle heikoimmassa asemassa olevien ikäihmisten auttamiseen yhteistyössä paikallisseurakuntien kanssa. Toinen puolikas Seurakuntaopiston kokoamalle kansanopistoverkostolle, joka toteuttaa maksuttomia digitaitokoulutuksia vähävaraisille ikäihmisille vuodesta 2022 alkaen. 20 prosenttia keräystuotoista ohjataan paikallisseurakuntien ikäihmisiä tukeviin toimiin ja diakonia-avustuksiin Suomessa. Keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Vuoden 2021 keräyksen esimiehenä toimii Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo. yhteisvastuu.fi

Kirkon Ulkomaanapu on Suomen suurin kehitysyhteistyöjärjestö ja toiseksi suurin katastrofiavun antaja. Se kuuluu kirkollisten avustusjärjestöjen kansainväliseen verkostoon ACT-allianssiin. kirkonulkomaanapu.fi

Insight360 on Kirkkopalvelut-konserniin kuuluva tutkimusyhtiö. Insight360 toteutti Yhteisvastuukeräykselle joulukuussa 2020 ja tammikuussa 2021 ikäihmisille suunnatun kyselytutkimuksen, jossa kerättiin tietoja siitä, miten yli 70-vuotiaat suomalaiset suhtautuvat digitalisaatioon ja sen vaikutuksiin omaan elämäänsä. insight360.fi 

Yhteisvastuukeräyksen valtakunnallinen organisoija Kirkkopalvelut ry on hyvinvointi- ja koulutuspalvelujen tuottaja, hyväntekeväisyystoimija sekä seurakuntien ja kristillisten toimijoiden valtakunnallinen yhteistyö- ja palvelujärjestö. Kirkkopalvelut tarjoaa Seurakuntaopistossa ammattikoulutusta vuosittain 3500 opiskelijalle. Seurakuntaopisto on Suomen suurin vapaan sivistystyön tarjoaja, jonka lyhytkursseihin osallistuu tuhansia opiskelijoita joka vuosi. Valona-hyvinvointi palvelee varhaiskasvatus-, lastensuojelu- ja vanhuspalveluilla. Organisoimme Yhteisvastuukeräyksen sekä Kotimaanapu-, Ruoka-apu.fi- ja Vapaaehtoistyo.fi -palvelut. Lisäksi järjestämme Kirkkopäivät ja Tiekirkko-toimintaa. Meillä on monipuolista hanke- ja kehittämistyötä. Kirkkopalvelujen omistama Kotimaa Oy on kustannusyhtiö ja viestinnän asiantuntijapalveluyritys. Kirkkopalvelut työllistää 412 työntekijää ja sen jäseninä on 318 seurakuntaa ja 81 järjestöä. Kirkkopalvelujen liikevaihto vuonna 2019 oli 38,1 miljoonaa euroa. kirkkopalvelut.fi