Ajankohtaista

Yhteisvastuu 2022 kerää lasten ja nuorten auttamiseen

Vuoden 2022 Yhteisvastuukeräyksen teema on Koronapandemian seurauksista kärsivien lasten ja nuorten auttaminen niin Suomessa kuin maailmallakin. Keräys alkaa sunnuntaina 6.2.2022.  Kampanjassa nostamme erityisesti esiin noin 15–19-vuotiaita nuoria, joista löytyy merkittävä määrä etäopiskelun ja eristäytymisen haasteista kärsineitä sekä yksinäisyyttä, ahdistusta ja toivottomuutta kokeneita nuoria. Koronan lieveilmiöitä kohdanneet nuoret tarvitsevat nyt tukea ja turvallisia aikuisia arkeensa. Yhteisvastuulla […]

Lue lisää »

Vuoden 2022 Yhteisvastuukeräyksen teema on Koronapandemian seurauksista kärsivien lasten ja nuorten auttaminen niin Suomessa kuin maailmallakin. Keräys alkaa sunnuntaina 6.2.2022. 

Kampanjassa nostamme erityisesti esiin noin 15–19-vuotiaita nuoria, joista löytyy merkittävä määrä etäopiskelun ja eristäytymisen haasteista kärsineitä sekä yksinäisyyttä, ahdistusta ja toivottomuutta kokeneita nuoria. Koronan lieveilmiöitä kohdanneet nuoret tarvitsevat nyt tukea ja turvallisia aikuisia arkeensa. Yhteisvastuulla 2022 kurotaan takaisin nuorten kokemia menetyksiä. Hankitaan lisää turvallisia aikuisia ja muita hyvinvointia – ja aivan erityisesti mielen hyvinvointia – edistäviä tekijöitä nuorten elämään sekä Suomessa että maailmalla.

Yhteisvastuun kotimaisena kumppanina on Lasten ja nuorten keskus, jossa kehitetään ja laajennetaan muun muassa etsivän nuorisotyön Saapas-toimintaa uusille paikkakunnille sekä uutuutena myös kouluihin. KouluSaappaassa koulun arkeen ja välitunneille tuodaan turvallisia aikuisia lisäkorviksi ja kannustajiksi. Uraauurtava verkossa tapahtuvan etsivän nuorisotyön toimintamalli NettiSaapas toimii valtakunnallisesti. Vapaaehtoiset NettiSaappaan aikuiset etsivät kuuntelijaa kaipaavia nuoria sosiaalisen median eri alustoilla keskustellen, auttaen ja tukien. Varoilla kehitetään ja laajennetaan myös Moottoripaja- sekä perheystävätoimintaa.

Kehittyvissä maissa koulunkäynti keskeytyi koronan myötä valitettavan usein kokonaan, koska etäopetukseen tarvittava valmius ja välineet puuttuivat. Kansainvälisen diakonian avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu ensi vuoden kampanjaesimerkkinään työ Etelä-Sudanissa. Maa toipuu yhä sisällissodasta, jonka väkivaltaisuudet aiheuttivat vuonna 2016 Afrikan suurimman pakolaiskriisin. Yhteensä neljä miljoonaa ihmistä jätti kotinsa – valtaosa näistä nuoria ja naisia – ja heistä puolet pakeni naapurivaltioihin. Globaali pandemia on syventänyt jo valmiiksi vaikeaa tilannetta ja kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien perheiden ahdinkoa. Monien kehittyvien maiden tapaan myös Etelä-Sudanin koulut suljettiin, ja lasten ja nuorten koulunkäynti keskeytyi. Monet nuoret ovat joutuneet naimisiin tai töihin alaikäisinä, jotta perheet ovat selvinneet taloudellisesti haastavasta tilanteesta ja perheiden päivittäinen ravinnonsaanti on turvattu. Etelä-Sudanissa lasten ja nuorten turvallista paluuta opetuksen pariin tuetaan muun muassa kunnostamalla kouluja ja parantamalla perheiden tilannetta toimeentulomahdollisuuksien ja ruokaturvan saralla.

Yhteisvastuukeräyksellä tuetaan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoa, jonka avulla pystytään käynnistämään ja toteuttamaan hätäaputoimenpiteitä kehittyvien maiden humanitaarisissa katastrofeissa. Avustustarpeiden syyt ovat useimmiten luonnonkatastrofit (kuivuus, tulvat, myrskyt, maanjäristykset), poliittiset selkkaukset seurannaisvaikutuksineen tai äkilliset onnettomuudet.

Vuoden 2021 keräys vähävaraisille ikäihmisille jatkuu vuoden loppuun asti

Yhteisvastuun pidentynyt keräysaika on tarjonnut koronakevään jälkeen seurakunnille lisäaikaa toteuttaa myös kuluvan vuoden Yhteisvastuukeräystä aiempaa pidempään. Keräys vähävaraisten ikäihmisten hyväksi näkyy monissa seurakunnissa ympäri Suomea vielä syksyn tapahtumissa ja lipaskeräyksissä.

KIITOS köyhyysteemaiseen kirjoituskilpailuun osallistuneille. Tekstit paljastavat ikäihmisen elämän varjopuolet.

Yhteisvastuun ja Ilta-Sanomien järjestämään kirjoituskilpailuun vanhuuden köyhyydestä osallistui 34 kirjoittajaa. Teksteissä paljastui ikäihmisten elämän varjopuoli: sairastaminen ja sen kalleus, yksinäisyys, pakko turvautua ruoka-apuun, harrastuksista tinkiminen, eläkkeiden tiukka verotus. Valtaosa kirjoittajista oli naisia, ja moni oli joutunut kokemaan, kuinka kotiäidin ura palkitaan niukkana eläketurvana. Eläkekertymä on jäänyt pieneksi, ja jos on jäänyt leskeksi ja eronnut, tulotaso […]

Lue lisää »

Yhteisvastuun ja Ilta-Sanomien järjestämään kirjoituskilpailuun vanhuuden köyhyydestä osallistui 34 kirjoittajaa. Teksteissä paljastui ikäihmisten elämän varjopuoli: sairastaminen ja sen kalleus, yksinäisyys, pakko turvautua ruoka-apuun, harrastuksista tinkiminen, eläkkeiden tiukka verotus.

Valtaosa kirjoittajista oli naisia, ja moni oli joutunut kokemaan, kuinka kotiäidin ura palkitaan niukkana eläketurvana. Eläkekertymä on jäänyt pieneksi, ja jos on jäänyt leskeksi ja eronnut, tulotaso on yksin paljon pienempi kuin keski-iässä.

– Kyse ei läheskään aina ole yksilön valinnoista, vaan selkeästi ns. rakenteellisesta köyhyydestä, josta osa kirjoittajista hyvin omakohtaisesti ja käytännön esimerkein kirjoittaa, huomauttaa Kirkkopalveluja raadissa edustanut diakoniajohtaja Seppo Sulkko.

Osassa kirjoituksista tuotiin esiin myös ikäihmisten syrjäytyminen digitalisoituvasta maailmasta ja digitaitojen puute, joka lisää yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta – ja jopa taloudellisia vaikeuksia, kun esimerkiksi puhelinnumeron selvittäminen tai pankkipalvelujen hoitaminen maksaa puhelimella enemmän kuin internetin kautta.

Tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksen kohteeksi on valittu köyhät vanhukset. Tuotosta 60 prosenttia lahjoitetaan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon, mutta Suomeen jäävä osuus suunnataan ikäihmisten auttamiseen ja tukemiseen paikallisseurakuntien ja Kirkon diakoniarahaston kautta.

– Koronakriisi on kohdellut erityisen kovalla kädellä köyhiä vanhuksia, ja jo ennen pandemiaa ruoka-avun asiakkaissa suuri ryhmä oli ikäihmiset, perusteli Yhteisvastuun keräysjohtaja, sosiaalineuvos  Tapio Pajunen keräyksen alkaessa helmikuussa.

Kymmenen prosenttia tuotosta saa Seurakuntaopiston kokoama kansanopistoverkosto, joka alkaa järjestää vähävaraisille ikäihmisille maksuttomia kursseja digitaidoista ja taloudenhallinnasta.

LÄHES 40 prosenttia eläkeläisistä saa eläkettä alle 1 250 euroa kuussa. Moni jättää lääkkeitä ostamatta, koska rahat eivät riitä. Samoin rahan puute voi vaikuttaa ruoka­valioon. Näin taloudelliset vaikeudet johtavat terveyden heikkenemiseen.

– Vähävaraiset vanhukset ovat usein tilanteessa, jossa vaikeudet kasaantuvat. Työttömyyden jälkeen saattaa tulla sairauksia ja yllättäviä elämänkäänteitä. Sairauskierre apteekkilaskuineen voi suistaa monet velkakierteeseen, summasi Yhteisvastuukeräyksen esimies, piispa Matti Repo.

Palkitut ja linkit kirjoituksiin: 

  1. sija: Nimimerkki Murteet arvoon eli Elina Kettunen: Rajanpinta suakkuna
  2. sija: Yksi monista: Eniten vanhuudessa yllätti köyhyys
  3. sija: Nimimerkki Eeva-Maija: Köyhyys iski kuin leka

Kunniamaininta: Nimimerkki Vanhanaikainen: Eniten vanhuudessa yllätti köyhyys

Lue Ilta-Sanomien artikkeli palkituista kirjoituksista sekä kisan ykköspalkitun Elina Kettusen haastattelu Ilta-Sanomista 3.4.2021.

LÄMMIN KIITOS kaikille kilpailuun osallistuneille. Kaikkiin yhteystietonsa lähettäneisiin osanottajiin on oltu yhteydessä ja palkinnot toimitetaan huhtikuun aikana. 

Yhteisvastuukeräys 2021 käynnistyi 7.2. – Keräysvaroilla tuetaan vähävaraisia vanhuksia ja kohennetaan digivalmiuksia

7.2.2021 käynnistynyt Yhteisvastuukeräys kerää varoja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ikäihmisten auttamiseksi Suomessa ja maailmalla. Osa vuoden 2021 keräystuotoista ohjataan ikäihmisten digitaitoja edistäviin koulutuksiin. Yhteisvastuukeräyksen toteuttaman selvityksen mukaan merkittävä osa vanhuusväestöstä Suomessa syrjäytyy yhteiskunnan alati lisääntyvän digitalisaation takia. Ikäihmisten ylivelkaantuminen on lisääntynyt meillä Suomessa, etenkin naisilla. 75 vuotta täyttäneiden naisten köyhyysriski on selvästi muuta väestöä korkeampi. […]

Lue lisää »

7.2.2021 käynnistynyt Yhteisvastuukeräys kerää varoja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ikäihmisten auttamiseksi Suomessa ja maailmalla. Osa vuoden 2021 keräystuotoista ohjataan ikäihmisten digitaitoja edistäviin koulutuksiin. Yhteisvastuukeräyksen toteuttaman selvityksen mukaan merkittävä osa vanhuusväestöstä Suomessa syrjäytyy yhteiskunnan alati lisääntyvän digitalisaation takia.

Ikäihmisten ylivelkaantuminen on lisääntynyt meillä Suomessa, etenkin naisilla. 75 vuotta täyttäneiden naisten köyhyysriski on selvästi muuta väestöä korkeampi. Tämä ryhmä on myös yliedustettuna ruoka-avun asiakaskunnassa.

Taloudellisella niukkuudella on seurannaisvaikutuksia, joista keskeisenä ovat terveydelliset ongelmat.  Rahat eivät lukuisilla ikäihmisillä riitä välttämättömiinkään lääkkeisiin tai terveelliseen ruokaan. Köyhyys aiheuttaa myös sosiaalista syrjäytymistä sekä yksinäisyyttä.

”Vähävaraiset vanhukset ovat usein tilanteessa, jossa vaikeudet kasaantuvat. Työttömyyden jälkeen saattaa tulla sairauksia ja yllättäviä elämänkäänteitä. Sairauskierre apteekkilaskuineen voi suistaa monet velkakierteeseen”, toteaa Yhteisvastuukeräyksen 2021 esimiespiispa Matti Repo.

Tämänvuotisen Yhteisvastuukeräyksen kampanjateemana on ”Eniten yllätti köyhyys”, jolla halutaan kiinnittää huomiota elintason laskuun, joka yllättää monet ikäihmiset eläkeikään siirryttäessä.

Tutkimus: Lähes kolmasosa pitää digipalveluja liian haasteellisina

Yhteisvastuukeräyksen tekemän selvityksen mukaan merkittävä osa vanhuusväestöstä putoaa kelkasta yhteiskunnan alati lisääntyvän digitalisaation takia.

29 % tutkimukseen vastanneista yli 70-vuotiaista pitää uusien digipalvelujen, esimerkiksi verkkopankkien, julkisten sähköisten palvelujen, kuten Kelan tai kirjaston, palvelujen käyttöönottamista liian vaikeana. Tämä tarkoittaa neljännesmiljoonaa suomalaista ikäihmistä. Joka seitsemäs ikäihminen kokee, ettei saa tarvitsemaansa apua digipalveluiden käyttöön, kuten pankkiasioiden hoitamiseen.

”Digitalisaatio on hiipivää kehitystä, jossa kaikki peruspalvelut pankkipalveluista lähtien siirretään verkkoon. Verkkopalvelut hyödyttävät valtaosaa meistä. Samanaikaisesti ne, joilla ei ole varaa digilaitteisiin tai eivät hallitse niiden käyttöä, syrjäytyvät yhä jyrkemmin. Eriarvoistava digikuilu kulkee yhteiskunnassa läpi ikäluokkien, mutta huomattavin se on juuri ikäihmisillä”, tutkimusjohtaja Jaakko Kaartinen tutkimusyhtiö Insight360:stä kertoo.

Yhteisvastuukeräys toteutti kyselytutkimuksen yli 70-vuotiaiden ikäihmisisten digivalmiuksista ja haasteista digitalisaation keskellä. Kyselytutkimukseen osallistui kaikkiaan yli 500 yli 70-vuotiasta vastaajaa Suomessa. 80 prosenttia tutkimukseen osallistuneista oli sitä mieltä, että Yhteisvastuukeräyksen 2021 keräyskohteeksi valitut vähävaraiset ikäihmiset on onnistunut keräyskohde.

Digitaitojen valmennusta iäkkäille

Tämänvuotisen Yhteisvastuukeräyksen varoilla autetaan Suomessa asuvia vähävaraisia ikäihmisiä laaja-alaisesti. Heille muun muassa tullaan toteuttamaan maksuttomia koulutuksia digitaitoihin ja taloudenhallintaan.

”Usein huonossa taloudellisessa asemassa elävät vanhukset jäävät digitalisaation ulkopuolelle. Samalla he jäävät ulkopuolelle koko yhteiskunnasta”, toteaa ikätoveriensa syrjäytymisen puolesta huolta kantava arkkiatri Risto Pelkonen.

Yhteisvastuukeräyksen keräystuotoista 40 prosenttia lahjoitetaan Suomeen. Puolet Suomeen kohdistetuista keräystuotoista ohjataan paikallisseurakuntien ikäihmisiä tukeviin toimiin ja diakonia-avustuksiin.

Toinen puolisko vuoden 2021 Suomeen kohdistettavasta keräystuotosta jaetaan kotimaisille erityiskohteille. Puolet erityiskohdevaroista annetaan Kirkon diakoniarahastolle heikoimmassa asemassa olevien ikäihmisten auttamiseen yhteistyössä paikallisseurakuntien kanssa.

Toisen puolikkaan erityiskohdevaroista saa Seurakuntaopiston kokoama kansanopistoverkosto, jossa toteutetaan vuodesta 2022 alkaen maksuttomia digitaitoja ja taloudenhallintaa edistäviä koulutuksia vähävaraisille ikäihmisille. Opetuksessa keskitytään pankki-, Kela- ja virastoasiointiin tietokoneella sekä opastetaan digilaitteiden käytössä ja ongelmakohdissa.

60 prosenttia keräystuotosta kansainväliseen katastrofiapuun

Yhteisvastuullisen ihmisyyden keskeinen periaate on, että vaikeuksissa olevia ja hauraita autetaan. Sotien jälkeen perustettu Yhteisvastuukeräys auttoi aluksi sodan raskaista seurauksista toipuvaa Suomea. Tuolloin Suomi oli ulkomailta tulevan avun kohteena. Maamme vaurastui ja sosiaaliturvamme kattavuus vahvistui. Vuodesta 1963 alkaen keräyksen tuottoa on ohjattu vastavuoroisesti myös kehittyvien maiden auttamiseen.

”Yhteisvastuu tarkoittaa sitä, että näemme oman kuplamme yli maamme rajojen ulkopuolelle. Meillä on oltava tahtoa huolehtia myös niistä ihmisistä, jotka elävät niukkaa ja vaikeuksien täyttämää elämää kaikkein hauraimmissa valtioissa. Koronaepidemia on koetellut erittäin kovasti näiden maiden vanhuksia”, sanoo Yhteisvastuukeräyksen keräysjohtaja, sosiaalineuvos Tapio Pajunen.

Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 60 prosenttia ohjataan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon. Rahaston tuella hätäaputyö voidaan katastrofitilanteissa käynnistää nopeasti. Tämänvuotisessa keräyksessä huomioidaan erityisesti ikäihmisten hauras asema kriisialueilla, ja esitellään Kirkon Ulkomaanavun työtä Ugandan pakolaisasutusalueilla.

”Vanhusten huomioiminen katastrofiavussa on erityisen tärkeää. Pakolaistilanteessa perheet saattavat hajota, ja yhteisön vanhimmista huolehtiminen ei perinteiseen tapaan onnistu. Puute ruuasta ja lääkkeistä on arkipäivää esimerkiksi Ugandan pakolaisasutusaleilla”, Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg kertoo.

Vuoden 2021 Yhteisvastuukeräyksen esimiehenä toimii Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo. Keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Presidentti Niinistön Yhteisvastuukeräyksen avaustietoisku näytetään Ylen TV1-kanavalla keräyksen avauspäivänä klo 12.00 ja klo 20.24.

Keräyskausi: 1.1.2021 – 31.12.2021 välillä annetut lahjoitukset ohjataan vähävaraisten ikäihmisten auttamiseen. Varsinainen Yhteisvastuu-kampanja aktiviteetteineen käynnistyy joka vuosi helmikuun ensimmäisenä sunnuntaina.

#enitenyllättiköyhyys #yhteisvastuu2021

Twitter Facebook Instagram

yhteisvastuu.fi

Lisää Yhteisvastuukeräyksestä 2021:

Lisätiedot:

Kuvat:

Yhteisvastuukeräys on vuodesta 1950 toiminut lähimmäisenrakkauden kansanliike ja yksi Suomen suurimmista vuosittain järjestettävistä kansalaiskeräyksistä. 7.2.2021 alkava keräys kerää varoja kaikkien heikoimmassa oleville vähävaraisille vanhuksille Suomessa ja maailmalla. Keräyksen tuotosta 60 prosenttia ohjataan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon, josta hätäaputyö voidaan katastrofitilanteissa käynnistää nopeasti kriisialueilla. 20 prosenttia vuoden 2021 keräystuotosta jaetaan kotimaisille erityiskohteille. Puolet Kirkon diakoniarahastolle heikoimmassa asemassa olevien ikäihmisten auttamiseen yhteistyössä paikallisseurakuntien kanssa. Toinen puolikas Seurakuntaopiston kokoamalle kansanopistoverkostolle, joka toteuttaa maksuttomia digitaitokoulutuksia vähävaraisille ikäihmisille vuodesta 2022 alkaen. 20 prosenttia keräystuotoista ohjataan paikallisseurakuntien ikäihmisiä tukeviin toimiin ja diakonia-avustuksiin Suomessa. Keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Vuoden 2021 keräyksen esimiehenä toimii Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo. yhteisvastuu.fi

Kirkon Ulkomaanapu on Suomen suurin kehitysyhteistyöjärjestö ja toiseksi suurin katastrofiavun antaja. Se kuuluu kirkollisten avustusjärjestöjen kansainväliseen verkostoon ACT-allianssiin. kirkonulkomaanapu.fi

Insight360 on Kirkkopalvelut-konserniin kuuluva tutkimusyhtiö. Insight360 toteutti Yhteisvastuukeräykselle joulukuussa 2020 ja tammikuussa 2021 ikäihmisille suunnatun kyselytutkimuksen, jossa kerättiin tietoja siitä, miten yli 70-vuotiaat suomalaiset suhtautuvat digitalisaatioon ja sen vaikutuksiin omaan elämäänsä. insight360.fi 

Yhteisvastuukeräyksen valtakunnallinen organisoija Kirkkopalvelut ry on hyvinvointi- ja koulutuspalvelujen tuottaja, hyväntekeväisyystoimija sekä seurakuntien ja kristillisten toimijoiden valtakunnallinen yhteistyö- ja palvelujärjestö. Kirkkopalvelut tarjoaa Seurakuntaopistossa ammattikoulutusta vuosittain 3500 opiskelijalle. Seurakuntaopisto on Suomen suurin vapaan sivistystyön tarjoaja, jonka lyhytkursseihin osallistuu tuhansia opiskelijoita joka vuosi. Valona-hyvinvointi palvelee varhaiskasvatus-, lastensuojelu- ja vanhuspalveluilla. Organisoimme Yhteisvastuukeräyksen sekä Kotimaanapu-, Ruoka-apu.fi- ja Vapaaehtoistyo.fi -palvelut. Lisäksi järjestämme Kirkkopäivät ja Tiekirkko-toimintaa. Meillä on monipuolista hanke- ja kehittämistyötä. Kirkkopalvelujen omistama Kotimaa Oy on kustannusyhtiö ja viestinnän asiantuntijapalveluyritys. Kirkkopalvelut työllistää 412 työntekijää ja sen jäseninä on 318 seurakuntaa ja 81 järjestöä. Kirkkopalvelujen liikevaihto vuonna 2019 oli 38,1 miljoonaa euroa. kirkkopalvelut.fi

Eniten vanhuudessa yllätti köyhyys -kirjoituskisa

Osallistu Ilta-Sanomien ja Yhteisvastuukeräyksen kirjoituskilpailuun vanhuusiällä kohdatusta köyhyydestä. Kirjoita omasta tai lähipiirisi kokemuksista. Miten ikäihmisenä kohdattu köyhyys on yllättänyt sinut tai läheisesi? Miten taloudellinen ahdinko näkyy arkisissa valinnoissasi? Oletko joutunut luopumaan vaikkapa lääkkeiden tai muiden välttämättömyyksien ostosta taloustilanteen takia? Mitkä asiat ovat johtaneet köyhyyden kokemukseen? Miten olet selviytynyt? Entä oletko kokenut tippuneesi kelkasta nopeasti digitalisoituneessa […]

Lue lisää »

Osallistu Ilta-Sanomien ja Yhteisvastuukeräyksen kirjoituskilpailuun vanhuusiällä kohdatusta köyhyydestä.

Kirjoita omasta tai lähipiirisi kokemuksista. Miten ikäihmisenä kohdattu köyhyys on yllättänyt sinut tai läheisesi? Miten taloudellinen ahdinko näkyy arkisissa valinnoissasi? Oletko joutunut luopumaan vaikkapa lääkkeiden tai muiden välttämättömyyksien ostosta taloustilanteen takia? Mitkä asiat ovat johtaneet köyhyyden kokemukseen? Miten olet selviytynyt? Entä oletko kokenut tippuneesi kelkasta nopeasti digitalisoituneessa yhteiskunnassa varattomuuden ja ikääntymisen seurauksena?

Haluamme nostaa esiin karuja totuuksia ikäihmisten köyhyyskokemuksista. Pääpaino on itse kertomuksella, ei niinkään kirjoitustaidoilla.

Kolme parasta kirjoitusta palkitaan kukin 300 euron arvoisella lahjakortilla elintarvikeliikkeeseen. Ilta-Sanomat julkaisee kirjoituskisaan osallistuneita tekstejä huhtikuusta 2021 alkaen. Tekstejä voidaan editoida niin, ettei sisältö muutu. Palkittaville ilmoitetaan henkilökohtaisesti ennen kirjoitusten julkaisemista.

Ilta-Sanomilla ja Yhteisvastuukeräyksellä on oikeus julkaista katkelmia teksteistä nimettöminä omissa viestintäkanavissaan ilman erillistä korvausta tai kirjoittajan suostumusta. Mahdolliseen muuhun käyttöön pyydetään lupa erikseen.

OHJEET

Kirjoita maksimissaan 5 000 merkin mittainen teksti (sisältäen välilyönnit eli noin kaksi ”vanhaa kirjoitusliuskaa”) ja lähetä se maanantaihin 8.3.2021 mennessä otsikolla ”Tarina” osoitteeseen yhteisvastuu@yhteisvastuu.fi 

Liitä viestiin yhteystietosi ja mahdollinen nimimerkkisi, mikäli et halua nimeäsi julkisuuteen tekstin mahdollisen julkaisun yhteydessä.

Voit lähettää kirjoituksen myös postiosoitteeseen:
Yhteisvastuu / Tarina, Järvenpääntie 640, 04400 Järvenpää.

Yllätä meidät koskettavalla tarinallasi vanhuusköyhyydestä!

Vuoden 2022 Yhteisvastuukeräyksen kumppanihaku meneillään

Vuoden 2022 Yhteisvastuukeräyksellä autetaan koronan seurauksista kärsiviä lapsia ja nuoria Yhteisvastuukeräys hakee järjestökumppania vuonna 2022 toteutettavan keräyksen kotimaiseksi valtakunnalliseksi kumppaniksi. Keräyksen teemana/kohderyhmänä on Koronan seurauksista kärsivien lasten ja nuorten auttaminen. Osuus keräyksen tuotosta kohdentuu valittavan kumppanin Suomessa toteuttamaan hankkeeseen/toimintaan, jolla autetaan keräyksen kohderyhmää. Kumppani osallistuu sovitusti resurssiensa puitteissa myös kampanjan ja keräyksen valmisteluun, toteutukseen ja […]

Lue lisää »

Vuoden 2022 Yhteisvastuukeräyksellä autetaan koronan seurauksista kärsiviä lapsia ja nuoria

Yhteisvastuukeräys hakee järjestökumppania vuonna 2022 toteutettavan keräyksen kotimaiseksi valtakunnalliseksi kumppaniksi. Keräyksen teemana/kohderyhmänä on Koronan seurauksista kärsivien lasten ja nuorten auttaminen.

Osuus keräyksen tuotosta kohdentuu valittavan kumppanin Suomessa toteuttamaan hankkeeseen/toimintaan, jolla autetaan keräyksen kohderyhmää.

Kumppani osallistuu sovitusti resurssiensa puitteissa myös kampanjan ja keräyksen valmisteluun, toteutukseen ja viestintään.

Kumppanihakuun voit osallistua täyttämällä sähköisen lomakkeen ja palauttamalla sen 12.2.2021 mennessä.

Pyydämme varautumaan myös mahdollisiin hakemukseen liittyviin tarkennus- ja lisäselvityspyyntöihin.

Päätös valinnasta tehdään maaliskuun 2021 aikana. Kaikille hakijoille ilmoitetaan valinnasta.

Tarkempaa tietoa aiheesta oheisessa liitteessä.

Hae kumppanuutta tästä avautuvalla sähköisellä lomakkeella 12.2.2021 mennessä. 

Vuoden 2021 Yhteisvastuukeräys pureutuu ikäihmisten taloudelliseen ahdinkoon

Eri syistä johtuva köyhyys koettelee vanhusväestöä Suomessa ja maailmalla. Vuoden 2021 Yhteisvastuukeräyksen tuotolla autetaan taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä niin Suomessa kuin kehittyvien maiden kriisialueilla. Keräys alkaa 7.2.2021. Vähävaraiset vanhukset ovat usein tilanteessa, jossa vaikeudet kasaantuvat. Köyhyys aiheuttaa helposti terveydellisiä ongelmia, sosiaalista eristäytymistä, yksinäisyyttä ja digisyrjäytymistä. Eläkeiän köyhyyden merkittäviä tekijöitä voivat olla työelämän ulkopuolelle jääminen, kotiäitiys, työkyvyttömyys, […]

Lue lisää »

Eri syistä johtuva köyhyys koettelee vanhusväestöä Suomessa ja maailmalla. Vuoden 2021 Yhteisvastuukeräyksen tuotolla autetaan taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä niin Suomessa kuin kehittyvien maiden kriisialueilla. Keräys alkaa 7.2.2021.

Vähävaraiset vanhukset ovat usein tilanteessa, jossa vaikeudet kasaantuvat. Köyhyys aiheuttaa helposti terveydellisiä ongelmia, sosiaalista eristäytymistä, yksinäisyyttä ja digisyrjäytymistä.

Eläkeiän köyhyyden merkittäviä tekijöitä voivat olla työelämän ulkopuolelle jääminen, kotiäitiys, työkyvyttömyys, pitkäaikaistyöttömyys, pienipalkkaisuus, sairaudet – tai näiden kaikkien yhdistelmä. Listalle kuuluvat myös kallis asuminen, peritty huono-osaisuus, mielenterveyden ongelmat sekä monet yllättävät tekijät.

Suomessa vanhusten köyhyys näyttäytyy eri tavoin eri puolilla maata. Myös puuttumiskeinot ilmiöön ovat monimuotoisia. Lähes 40 prosenttia eläkeläisistämme saa eläkettä alle 1 250 euroa kuukaudessa.

Apua ikäihmisille seurakunnan diakoniatyön kautta

Kunkin seurakunnan keräystuotosta 20 prosenttia jää käytettäväksi ikäihmisten ahdingon helpottamiseen oman seurakunnan alueella.

Vuonna 2019 seurakuntien diakoniavastaanotoilla tavattiin yli 150 000 yli 70-vuotiasta, joka muodostaa kuitenkin vain reippaan kymmenesosan kaikista kohtaamisista. Diakoniatyöntekijöiden kokemus onkin, että ikääntyneet turvautuvat apuun vasta siinä vaiheessa, kun tilanne on mennyt jo todella huonoksi. Juuri eläkkeelle jääneet voivat tukea edelleen lapsiaan ja lapsenlapsiaan oman toimeentulon kustannuksella.

Yhteisvastuukeräyksen toisena valtakunnallisena tuotonsaajana toimiva Kirkon diakoniarahasto kohdentaa 10 prosentin osuutensa keräystuotosta ikäihmisten taloudelliseen auttamiseen ja elämänlaadun kohentamiseen. Diakoniarahaston avustukset haetaan paikallisseurakuntien diakoniatyön kautta, jossa hakijoiden avuntarve tunnetaan ja jokainen avuntarvitsija kohdataan.

Digitaitojen valmennusta iäkkäille

Keräyksen toinen maanlaajuinen tuotonsaaja on Seurakuntaopiston kokoama kansanopistoverkosto, joka tulee toteuttamaan yhteisvastuuvaroilla ikäihmisille maksutonta digitaitojen opastusta lyhytkursseina vuodesta 2022 alkaen. Opetuksessa käydään läpi  esimerkiksi pankki-, Kela- ja virastoasiointia tietokoneen välityksellä sekä opastetaan laitteiden käytössä ja ongelmakohdissa.

Kaukana tarve on vieläkin suurempi kuin meillä

Yhteisvastuukeräys näkee tärkeäksi tukea avun tarpeessa olevia niin Suomessa kuin maailmalla. Tuotosta yli puolet, 60 prosenttia, ohjataan kehittyviin maihin Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahaston kautta.

Maailman katastrofialueilla Yhteisvastuukeräyksen 2021 tuotolla tuetaan arvokkaan vanhuuden mahdollistamista auttamalla katastrofien, konfliktien ja luonnonmullistusten aiheuttamissa hätätilanteissa hauraimpia yhteisöjä, vanhuksia ja perheitä. Kansainvälisen diakonian esimerkkikohdemaa on Uganda, mutta apua ohjataan kulloisenkin tarpeen mukaan yli kymmeneen maahan.

#enitenyllättiköyhyys
#yhteisvastuu2021

Vuodesta 1950 toiminut Yhteisvastuu on yksi Suomen suurimmista vuosittain järjestettävistä kansalaiskeräyksistä ja lähimmäisenrakkauden kansanliike. Keräyksellä autetaan hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja kehittyvissä maissa. 60 % keräyksen tuotosta ohjataan vuosittain Kirkon Ulkomaanavun välityksellä katastrofiapuun. 20 % keräystuotosta jakautuu kotimaisille erityiskohteille: puolet Kirkon diakoniarahastolle heikoimmassa asemassa olevien ikäihmisen auttamiseen yhdessä paikallisseurakuntien kanssa, toinen puolikas Seurakuntaopiston kokoamalle kansanopistoverkostolle, joka toteuttaa maksuttomia digitaitojen koulutuksia vähävaraisille ikäihmisille vuodesta 2022 lähtien. 20 % keräystuotosta ohjataan paikallisseurakunnan kautta paikallisiin ikäihmisiä tukeviin toimiin tai diakonia-avustuksiin. Keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti ja vuoden 2021 keräyksen esimiehenä piispa Matti Repo.

Yhteisvastuukeräyksellä kerättiin kaksi miljoonaa euroa tukeen lapsiperheille

Yhteisvastuukeräyksen 2020 kohteena oli vanhemmuuden tukeminen Suomessa ja maailmalla. Koronakevät keskeytti hyvin startanneen kampanjan lähikeräykset ja tiputti keräystuloksen yli miljoonalla eurolla viimevuotisesta. Kahden miljoonan euron keräystuotoilla rahoitetaan vuonna 2021 starttaava Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Pelastakaa Lapset ry:n perheitä tukeva hanke. Seurakunnat toteuttavat tuotoilla monipuolisia tapahtumia ja toimintoja perheiden hyväksi ympäri Suomen. Suurin osa tuotosta ohjataan Kirkon […]

Lue lisää »

Yhteisvastuukeräyksen 2020 kohteena oli vanhemmuuden tukeminen Suomessa ja maailmalla. Koronakevät keskeytti hyvin startanneen kampanjan lähikeräykset ja tiputti keräystuloksen yli miljoonalla eurolla viimevuotisesta. Kahden miljoonan euron keräystuotoilla rahoitetaan vuonna 2021 starttaava Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Pelastakaa Lapset ry:n perheitä tukeva hanke. Seurakunnat toteuttavat tuotoilla monipuolisia tapahtumia ja toimintoja perheiden hyväksi ympäri Suomen. Suurin osa tuotosta ohjataan Kirkon Ulkomaanavun ruohonjuuritason työhön kehittyvissä maissa.

”Keräsimme tänä vuonna varoja vanhemmuuden tukemiseen teemalla SINÄ RIITÄT hyvään vanhemmuuteen. Yhteisvastuukeräys katsoi tärkeäksi olla helpottamassa perheiden arkea yhteistyössä perhetyöhön erikoistuneiden kumppaneidemme Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Pelastakaa Lapset ry:n, Kirkon Ulkomaanavun ja seurakuntien perhetyön kanssa”, sanoo Kirkkopalvelujen keräysjohtaja Tapio Pajunen.

Keräyksen aktiivisimpaan aikaan iskeneen koronakriisin vuoksi kaikki lähikeräystoimet jouduttiin keskeyttämään. Samaten lukuisat konsertit, myyjäiset ja tapahtumat jouduttiin perumaan. Erityisen suuren loven keräystulokseen aiheuttivat äitienpäivätapahtumien perumiset ympäri Suomen. Tällä oli luonnollisesti vaikutusta keräystulokseen, joka pienentyi viimevuotisesta kolmanneksella jääden 1.995.818 euroon.

”Vaikka Yhteisvastuun keskeinen tehtävä on kerätä varoja vaikeassa elämäntilanteessa olevien ihmisten auttamiseen, halusimme toimia vastuullisesti ja minimoida keräystoimien aiheuttamat riskit”, keräysjohtaja Pajunen kertoo.

 Hätäapua, toimeentulotukea ja jatkoa koulunkäynnille

Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 60 prosentilla tuetaan lapsiperheitä Kirkon Ulkomaanavun kohteissa maailman köyhillä katastrofialueilla.

 ”Koronaviruksen myötä hidastunut talous ja koronarajoitukset ovat vieneet monilta vanhemmilta toimeentulon toimintamaissamme, joista useissa rajoitukset ovat jatkuneet tauotta maaliskuusta asti. Yhteisvastuuvaroilla olemme pystyneet toimittamaan hätäapua ja tukemaan perheiden toimeentuloa sekä lasten koulunkäynnin jatkumista koulujen ollessa kiinni”, kertoo Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva.

Keräyksen kotimaiset kumppanit Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset ry tehostavat lapsiperheitä tukevia toimintojaan 20 prosentilla keräytyistä varoista. Käytännön tukitoimet käynnistyvät pilottihankkeina vuoden 2021 alkukuukausina.

Loput 20 prosenttia varoista käytetään seurakunnissa tehtävään, vanhemmuutta tukevaan työhön. Seurakunnat ideoivat ja käyttävät varat vaihtelevin tavoin. Esimerkiksi Heinolassa pikkulasten vanhemmat pääsivät menneellä viikolla nauttimaan vapaaillasta musiikin ja illallisen merkeissä samalla kun perheen pikkuväelle oli järjestetty lastenhoito.

Vuoden 2020 keräystulos luovutettiin keräyksen suojelijalle, tasavallan presidentti Sauli Niinistölle 13.11.2020.

Ensi vuonna Yhteisvastuukeräys tukee taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä. 7.2.2021 alkavaa keräystä suunniteltaessa on jo monin tavoin valmistauduttu siihen mahdollisuuteen, ettei lähikeräyksiä voida ensi keväänäkään tehdä.

AVAA LIITE: Yhteisvastuukeräyksen tulokset seurakunnittain ja hiippakunnittain vuonna 2020 ja 2019

Lisätietoa:

Tapio Pajunen, keräysjohtaja, Kirkkopalvelut ry
tapio.pajunen@yhteisvastuu.fi, p. 0400 870 041

Leena Piirto, viestintäjohtaja, Kirkkopalvelut ry
leena.piirto@kirkkopalvelut.fi, p. 040 182 7264

Sirpa Seppä, viestinnän suunnittelija, Kirkkopalvelut ry
sirpa.seppa@kirkkopalvelut.fi, p. 040 579 7290

yhteisvastuu.fi

Vapaasti ladattavissa olevia kuva-aineistoja ja logoja Yhteisvastuusta löytyy
Kirkkopalvelujen kuvapankista

Vapaasti ladattavissa olevia kuvia Yhteisvastuun vuoden 2020 ulkomaan esimerkkikohteesta Nepalista löytyy Kirkon Ulkomaanavun kuvapankista

Vuodesta 1950 toiminut Yhteisvastuu on lähimmäisenrakkauden kansanliike ja yksi Suomen suurimmista vuosittain järjestettävistä kansalaiskeräyksistä. Keräyksellä autetaan hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja kehitysmaissa. 60 % keräyksen tuotosta ohjataan vuosittain Kirkon Ulkomaanavun välityksellä katastrofiapuun. 40 % keräystuotosta jää Suomeen. Puolet vuoden 2020 keräyksen kotimaahan jäävästä osuudesta käytetään vanhemmuutta tukeviin toimenpiteisiin vuonna 2021 alkavan, vanhemmuutta tukevan hankkeen avulla. Hankkeen valtakunnallisina yhteistyökumppaneina ovat Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset ry. Toinen puolikas kotimaahan jäävästä osuudesta käytetään paikallisseurakunnan kautta paikallisiin vanhemmuutta tukeviin toimiin. Keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti. Vuoden 2021 Yhteisvastuukeräys alkaa 7.2.2021 kohteena vähävaraisten ikäihmisten tukeminen.

Syksyn 2020 Yhteisvastuu-starttien toteutus Teamsiin

Koronatilanne eri puolilla maata on vaikeutunut. Yhteisvastuukeräys haluaa toimia vastuullisesti ja huolehtia siitä, että keräyksen toiminnot eivät pahenna koronatilannetta. Tämänhetkisten olosuhteiden vuoksi olemme päättäneet, että kaikki syksyn 2020 Yhteisvastuu-startit toteutetaan Teamsin välityksellä. Seurakunnat voivat halutessaan koota pieniä ryhmiä seuraamaan verkossa toteutettavia startteja. Turvaohjeiden noudattaminen näissäkin kokoontumisissa on tärkeää. Yhteisvastuun tuottaja Tiina Putkinen on 19.10.2020 alkavalla […]

Lue lisää »

Koronatilanne eri puolilla maata on vaikeutunut. Yhteisvastuukeräys haluaa toimia vastuullisesti ja huolehtia siitä, että keräyksen toiminnot eivät pahenna koronatilannetta.

Tämänhetkisten olosuhteiden vuoksi olemme päättäneet, että kaikki syksyn 2020 Yhteisvastuu-startit toteutetaan Teamsin välityksellä. Seurakunnat voivat halutessaan koota pieniä ryhmiä seuraamaan verkossa toteutettavia startteja. Turvaohjeiden noudattaminen näissäkin kokoontumisissa on tärkeää.

Yhteisvastuun tuottaja Tiina Putkinen on 19.10.2020 alkavalla viikolla yhteydessä niihin hiippakuntiin, joiden starttien toteutus muuttuu päätöksen myötä. Myös keräysjohtaja Tapio Pajunen vastaa ilmeneviin kysymyksiin.

Lisätiedot:

Tuottaja Tiina Putkinen (19.10.2020 alkaen), p. 040 358 2825
tiina.putkinen@kirkkopalvelut.fi

Keräysjohtaja Tapio Pajunen, p. 0400 870 041
tapio.pajunen@kirkkopalvelut.fi

Yhteisvastuukeräyksellä on autettu ihmiskaupan uhreja. Työ jatkuu.

Vuoden 2017 Yhteisvastuukeräyksen tuotolla rahoitettu kolmivuotinen Harmaan eri sävyt -hanke on antanut laadukasta ammatillista matalan kynnyksen tukea ihmiskaupan tai ihmiskaupan kaltaisen hyväksikäytön uhreille. Järjestöjen tunnistamistilastossa tunnistettiin ja saatettiin avun piiriin 170 mahdollista ihmiskaupparikoksen uhria 2018–2019. Luku sisältää vain aiemmin tunnistamattomat uhrit tai sellaisiksi epäillyt. Kaksi kolmasosaa kirjatuista uhreista oli naisia. Mukana oli 20 Suomen kansalaista, […]

Lue lisää »

Vuoden 2017 Yhteisvastuukeräyksen tuotolla rahoitettu kolmivuotinen Harmaan eri sävyt -hanke on antanut laadukasta ammatillista matalan kynnyksen tukea ihmiskaupan tai ihmiskaupan kaltaisen hyväksikäytön uhreille. Järjestöjen tunnistamistilastossa tunnistettiin ja saatettiin avun piiriin 170 mahdollista ihmiskaupparikoksen uhria 2018–2019. Luku sisältää vain aiemmin tunnistamattomat uhrit tai sellaisiksi epäillyt.

Kaksi kolmasosaa kirjatuista uhreista oli naisia. Mukana oli 20 Suomen kansalaista, muut 150 ihmiskaupparikoksen kohteeksi epäiltyä olivat ulkomailta, valtaosin EU:n ulkopuolelta. Suurin ryhmä (62) oleskeli Suomessa turvapaikanhakijan statuksella, seuraavaksi suurin ryhmä (57) olivat ne, joilla oli oleskelulupa tai rekisteröinti Suomeen.

Ihmiskaupparikoksen tunnusmerkit viittasivat valtaosin työvoiman hyväksikäyttöön. Seuraavina olivat pakkoavioliitot, seksuaalinen hyväksikäyttö, prostituutioon painostaminen tai pakottaminen, kotitaloustyössä hyväksikäyttö sekä rikolliseen toimintaan pakottaminen.

Hankkeessa tunnistettiin säännönmukaisuuksia liittyen erityisesti ns. harmaisiin asiakastapauksiin, joissa asiakkaan asema ihmiskaupan uhrina ei ole selkeä. Tyypillisesti näissä tapauksissa asiakkaan oleskelustatus on ollut epävarma. Usein hyväksikäytön hetkellä asiakas on ollut joko turvapaikanhakija, paperiton tai Suomessa perhesiteen perusteella. Yhdistävänä tekijänä on ollut, että asiakas on pelännyt oleskeluluvan menettämistä ja sen myötä maasta poistamista, mikäli lähtisi hyväksikäyttötilanteesta.

Ruohonjuuritason apu ohjattiin neljän järjestön kautta

Harmaan eri sävyt -hankkeen tuki toteutettiin neljän järjestön yhteistyönä. Mukana olivat Monika-Naiset liitto, Pakolaisneuvonta, Pro-tukipiste sekä Rikosuhripäivystys. Kullekin mukana olleelle järjestölle myönnettiin keräysvaroista 115 000 euroa.

Järjestöt toteavat loppuraportissaan, että Yhteisvastuu-hankkeen tuoma lisätuki on ollut korvaamaton apu uhrien tunnistamis- ja auttamistyölle sekä verkosto- ja vaikuttamistyölle. Varoilla pystyttiin kehittämään palvelupolkuja myös niille asiakkaille, jotka eivät päässeet tai halunneet ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän asiakkaiksi. Mahdollisuus kriisirahan käyttöön osoittautui erittäin tärkeäksi, jotta asiakkaiden akuutteihin tarpeisiin voitiin vastata.

Rikosuhripäivystyksen toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åbergin mukaan saatu tuki oli kullanarvoista ja se saatiin juuri siinä vaiheessa, kun hyväksikäytölle alttiiden, haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden määrä palveluissa kasvoi huomattavasti.

– Yhteisvastuukeräyksen avulla Rikosuhripäivystykseen palkattiin hanketyötekijä, jonka avulla pystyimme aiempaa paremmin tavoittamaan, tunnistamaan ja auttamaan kasvavaa määrää ihmiskaupan ja sen lähirikosten uhreja. Tavoittavan työn ansiosta palveluihimme ovat löytäneet myös sellaiset asiakkaat, jotka eivät olleet aiemmin tienneet avunsaanti-mahdollisuuksista.

Kriisirahaston avulla on lisäksi tarjottu konkreettista apua niille asiakkaille, jotka statuksensa tai tilanteensa vuoksi muuten eivät olisi sitä saaneet, esimerkiksi mahdollisuus käyttää lakimiestä jo esitutkinnan alussa.

Myös Monika-Naiset liiton toiminnanjohtaja Jenni Tuominen kiittää sitä, että hankerahoituksella pystyttiin palkkaamaan ensimmäistä kertaa ihmiskaupan vastaiseen työhön keskittyvä työntekijä.

– Koordinaattorin kautta ihmiskaupan vastaisesta työstä on tullut suunnitelmallisempaa ja tavoitteellisempaa. Olemme pystyneet jakamaan tietoa ja osaamista uhrien tunnistamiseen ja asiakkaiden ohjaamiseen avun piiriin. Konkreettisesti koordinaattori on toiminut muun muassa tukihenkilönä rikosprosesseissa ja oleskelulupiin liittyvissä viranomaisasioissa.

Vaikuttamistyön ansiosta ihmiskauppa on ollut esillä mediassa. Ihmiskaupan vastainen työ on saanut vahvan poliittisen tuen hallitusohjelmatasolla ja ihmiskaupan uhrien auttamista koskevan lainsäädännön uudistamista valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Hankkeen tulosten myötä myös STEA-avustusta on myönnetty ihmiskaupan vastaiseen työhön viimeistään vuodesta 2020 alkaen.

***

Vuoden 2017 Yhteisvastuukeräyksen tuotolla rahoitetun kolmivuotisen (2018–2020) Harmaan eri sävyt -hankkeen toimijoita olivat Neliapilajärjestöt: Monika-Naiset liitto, Pakolaisneuvonta, Pro-tukipiste ja Rikosuhripäivystys. Hankkeen tavoitteena oli tehostaa järjestöjen ihmiskaupan vastaista työtä tavoittamalla, tunnistamalla ja tukemalla aikaisempaa paremmin ihmiskaupan uhreja ja erityisen haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä.

Lisätiedot:

Tapio Pajunen
keräysjohtaja/Yhteisvastuu
tapio.pajunen@kirkkopalvelut.fi, p. 0400 870 041

Leena-Kaisa Åberg
toiminnanjohtaja/Rikosuhripäivystys
leena-kaisa.aberg@riku.fi, p. 050 337 8703

Jenni Tuominen
toiminnanjohtaja/Monika-Naiset liitto ry
jenni.tuominen@monikanaiset.fi, p. 045 675 9276

Avustusjärjestöt vetoavat Euroopan unioniin köyhyyden torjumiseksi

Koronapandemian vuoksi Suomea ja koko Eurooppaa on tänä keväänä kohdannut poikkeuksellinen ja odottamaton köyhyyden aalto. Miljoonien eurooppalaisten tulot ovat vähentyneet dramaattisesti lomautusten ja työttömyyden vuoksi. Vaikutukset kotitalouksiin ja erityisesti lasten asemaan ovat merkittäviä. Avun tarvitsijoiden määrän on arvioitu nousevan Euroopassa 13 miljoonasta jopa 87 miljoonaan koronapandemian seurauksena. Kirkkopalvelut ry vetoaa yhdessä eurooppalaisten avustusjärjestöjen kanssa Euroopan […]

Lue lisää »

Koronapandemian vuoksi Suomea ja koko Eurooppaa on tänä keväänä kohdannut poikkeuksellinen ja odottamaton köyhyyden aalto. Miljoonien eurooppalaisten tulot ovat vähentyneet dramaattisesti lomautusten ja työttömyyden vuoksi. Vaikutukset kotitalouksiin ja erityisesti lasten asemaan ovat merkittäviä. Avun tarvitsijoiden määrän on arvioitu nousevan Euroopassa 13 miljoonasta jopa 87 miljoonaan koronapandemian seurauksena.

Kirkkopalvelut ry vetoaa yhdessä eurooppalaisten avustusjärjestöjen kanssa Euroopan unioniin köyhyyden vastaisten toimien tehostamiseksi. Vetoomuksessa vaaditaan EU:lta kiireellistä apua köyhimmille kansalaisille ja määrärahojen kohdentamista pitkäjänteiseen köyhyyden vastaiseen työhön EU:n jäsenmaissa.

Ruoka-avulle suuri tarve – kohtaava työ muuttunut hätäavuksi

Ruoka-avulle on koronaviruksen vuoksi ollut erityisen suuri tarve. Suomessa avun tarvetta ovat lisänneet lomautusten ja työttömyyden lisäksi koulun ja varhaiskasvatuksen tuen väheneminen perheiden arjessa sekä työttömyysturvan ja muiden etuuksien käsittelyaika. Ruoka-aputoimijat kertovat avuntarvitsijoiden joukossa olleen kevään aikana paljon ensikertalaisia.

”Ruoka-aputoimijat mukauttivat toimintaansa nopeasti, käynnistivät uudenlaista yhteistyötä ja näin turvasivat ruoka-avun jatkumisen poikkeustilanteessa. Työtä on tehty äärirajoilla, sillä resurssit eivät ole lisääntyneet, vaikka avun tarve on kasvanut. Kohtaava työ väheni merkittävästi monimuotoisen ruoka-avun muuttuessa hätäavuksi. Moni ruoka-avussa asioiva tarvitsisi apua löytääkseen tarvitsemansa palvelut ja etuudet sekä pitkäjänteistä tukea päästäkseen jaloilleen”, Ruoka-apu.fi-verkkopalvelun projektipäällikkö Reetta Nick kuvailee nykytilannetta.

Niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa työttömyyden, lomautusten ja eristäytymisen kerrannaisvaikutukset vaikeuttavat heikossa asemassa olevien arkea vielä pitkään. Poikkeustilanteessa korostuvat myös päihteiden käytön ja väkivallan lisääntyminen kotitalouksissa, mielenterveyskysymykset, yksinäisyys, ikääntyneiden ja riskiryhmiin kuuluvien eristäytyneisyys. Nämä heijastuvat myös lapsiin.

Lapsiperheet tarvitsevat tukea arkeen

Kirkkopalvelut ry:n koordinoiman valtakunnallisen Yhteisvastuukeräyksen teemana vuonna 2020 on lapsiperheiden arjen tukeminen.

”Koronan ja etäopiskeluun siirtymisen seuraukset näkyvät lapsiperheissä laaja-alaisesti. Kaikki perheet eivät jaksa tai kykene tukea lasta riittävästi ja monelle lapselle ainoat turvalliset aikuiset löytyvät koulusta. Lisäksi usealle lapselle kouluateria on päivän ainoa lämmin ateria”, kertoo sosiaalineuvos Tapio Pajunen Yhteisvastuukeräyksestä.

Koronapandemian jälkeisissä jälleenrakennustöissä tulisi kiinnittää erityistä huomiota kansalaisten tasa-arvoisuuden palauttamiseen ja lasten hyvinvointiin. Vetoomuksen allekirjoittaneet avustusjärjestöt muistuttavat, että kelvolliset elinolosuhteet, terveys, koti ja koulutus, sekä kulttuuri ja vapaa-ajan harrastuksetkuuluvat jokaisen eurooppalaisen oikeuksiin.

Kirkkopalvelut ry on hyvinvointi- ja koulutuspalvelujen tuottaja, hyväntekeväisyystoimija sekä seurakuntien ja kristillisten toimijoiden valtakunnallinen yhteistyö- ja palvelujärjestö. Kirkkopalvelut ry koordinoi evankelis-luterilaisten seurakuntien jakamaa EU:n ruoka-apua. Järjestön hallinnoima Osallistava yhteisö -hanke on valtakunnallinen ruoka-aputoiminnan kehittämishanke ja Ruoka-apu.fi-verkkopalvelun tuottaja. Kirkkopalvelut työllistää 412 työntekijää ja sen jäseninä on 318 seurakuntaa ja 81 järjestöä. Kirkkopalvelujen liikevaihto vuonna 2019 oli 38,1 miljoonaa euroa.

Liite: Appeal to the European Union from solidarity associations_VETOOMUS_17.6.2020

Lisätiedot:

Sosiaalineuvos
Tapio Pajunen
Kirkkopalvelut ry
+358 40 0870041
tapio.pajunen@kirkkopalvelut.fi

Reetta Nick
Projektipäällikkö, Osallistava yhteisö -hanke
Kirkkopalvelut ry
+358 40 8091684
reetta.nick@kirkkopalvelut.fi

ruoka-apu.fi

yhteisvastuu.fi

kirkkopalvelut.fi