Ajankohtaista

Vuoden 2022 Yhteisvastuukeräyksellä autetaan koronan seurauksista kärsiviä lapsia ja nuoria

Yhteisvastuukeräys hakee järjestökumppania vuonna 2022 toteutettavan keräyksen kotimaiseksi valtakunnalliseksi kumppaniksi. Keräyksen teemana/kohderyhmänä on Koronan seurauksista kärsivien lasten ja nuorten auttaminen.

Osuus keräyksen tuotosta kohdentuu valittavan kumppanin Suomessa toteuttamaan hankkeeseen/toimintaan, jolla autetaan keräyksen kohderyhmää.

Kumppani osallistuu sovitusti resurssiensa puitteissa myös kampanjan ja keräyksen valmisteluun, toteutukseen ja viestintään.

Kumppanihakuun voit osallistua täyttämällä sähköisen lomakkeen ja palauttamalla sen 12.2.2021 mennessä.

Pyydämme varautumaan myös mahdollisiin hakemukseen liittyviin tarkennus- ja lisäselvityspyyntöihin.

Päätös valinnasta tehdään maaliskuun 2021 aikana. Kaikille hakijoille ilmoitetaan valinnasta.

Tarkempaa tietoa aiheesta oheisessa liitteessä.

Hae kumppanuutta tästä avautuvalla sähköisellä lomakkeella 12.2.2021 mennessä. 

Eri syistä johtuva köyhyys koettelee vanhusväestöä Suomessa ja maailmalla. Vuoden 2021 Yhteisvastuukeräyksen tuotolla autetaan taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä niin Suomessa kuin kehittyvien maiden kriisialueilla. Keräys alkaa 7.2.2021.

”Elämässä tulee eteen sairauksia, työttömyyttä ja yllättäviä elämänkäänteitä. Sairauskierre apteekkilaskuineen saattaa suistaa velkakierteeseen. Työelämäaikaan otettuja lainoja onkin vaikea hoitaa, jos työura katkeaa ennenaikaisesti”, toteaa Yhteisvastuukeräyksen esimiespiispa Matti Repo.

Vähävaraiset vanhukset ovat usein tilanteessa, jossa vaikeudet kasaantuvat. Köyhyys aiheuttaa helposti terveydellisiä ongelmia, sosiaalista eristäytymistä, yksinäisyyttä ja digisyrjäytymistä.

Eläkeiän köyhyyden merkittäviä tekijöitä voivat olla työelämän ulkopuolelle jääminen, kotiäitiys, työkyvyttömyys, pitkäaikaistyöttömyys, pienipalkkaisuus, sairaudet – tai näiden kaikkien yhdistelmä. Listalle kuuluvat myös kallis asuminen, peritty huono-osaisuus, mielenterveyden ongelmat sekä monet yllättävät tekijät.

Suomessa vanhusten köyhyys näyttäytyy eri tavoin eri puolilla maata. Myös puuttumiskeinot ilmiöön ovat monimuotoisia. 40 prosenttia eläkeläisistämme saa eläkettä alle 1 250 euroa kuukaudessa. Karua on, että suurin yksittäinen seurakuntien ruoka-avun asiakasryhmä on vähävaraiset vanhukset.

Apua ikäihmisille seurakunnan diakoniatyön kautta

Kunkin seurakunnan keräystuotosta 20 prosenttia jää käytettäväksi ikäihmisten ahdingon helpottamiseen oman seurakunnan alueella.

Vuonna 2019 seurakuntien diakoniavastaanotoilla tavattiin yli 150 000 yli 70-vuotiasta, joka muodostaa kuitenkin vain reippaan kymmenesosan kaikista kohtaamisista. Diakoniatyöntekijöiden kokemus onkin, että ikääntyneet turvautuvat apuun vasta siinä vaiheessa, kun tilanne on mennyt jo todella huonoksi. Juuri eläkkeelle jääneet voivat tukea edelleen lapsiaan ja lapsenlapsiaan oman toimeentulon kustannuksella.

Yhteisvastuukeräyksen toisena valtakunnallisena tuotonsaajana toimiva Kirkon diakoniarahasto kohdentaa 10 prosentin osuutensa keräystuotosta ikäihmisten taloudelliseen auttamiseen ja elämänlaadun kohentamiseen. Diakoniarahaston avustukset haetaan paikallisseurakuntien diakoniatyön kautta, jossa hakijoiden avuntarve tunnetaan ja jokainen avuntarvitsija kohdataan.

”Tarve on suuri. Viime vuosina meille saapuneista avustushakemuksista yli 60-vuotiailta tulleita on ollut joka neljäs ja määrä on kasvussa. Ikääntyneiden avustushakemusten merkittävimmiksi syiksi nousevat pienet tulot ja sairaudet”, kertoo avustusvalmistelija Anita Salonen Kirkon diakoniarahastosta.

Digitaitojen valmennusta iäkkäille

Keräyksen toinen maanlaajuinen tuotonsaaja on Seurakuntaopiston kokoama kansanopistoverkosto, joka tulee toteuttamaan yhteisvastuuvaroilla ikäihmisille maksutonta digitaitojen opastusta lyhytkursseina vuodesta 2022 alkaen. Opetuksessa käydään läpi  esimerkiksi pankki-, Kela- ja virastoasiointia tietokoneen välityksellä sekä opastetaan laitteiden käytössä ja ongelmakohdissa.

”Helposti ne vanhukset, joilla on huono taloudellinen asema, jäävät digitalisaation ulkopuolelle. Silloin he ovat ulkopuolella koko yhteiskunnasta”, toteaa ikätoveriensa kaikenlaisen syrjäytymisen puolesta huolta kantava arkkiatri Risto Pelkonen.

Kaukana tarve on vieläkin suurempi kuin meillä

Yhteisvastuukeräys näkee tärkeäksi tukea avun tarpeessa olevia niin Suomessa kuin maailmalla. Tuotosta yli puolet, 60 prosenttia, ohjataan kehittyviin maihin Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahaston kautta.

”Kun Yhteisvastuukeräys perustettiin 50-luvun vaihteessa, se auttoi sodan tuhoista ja katovuosista kärsineitä suomalaisia. Kun hyvinvointi Suomessa vahvistui ja tietoisuutemme maailman hädästä samaan aikaan kasvoi, on vuodesta 1963 alkaen tuettu myös kansainvälistä diakoniaa”, toteaa keräysjohtaja Tapio Pajunen Kirkkopalveluista.

Maailman katastrofialueilla Yhteisvastuukeräyksen 2021 tuotolla tuetaan arvokkaan vanhuuden mahdollistamista auttamalla katastrofien, konfliktien ja luonnonmullistusten aiheuttamissa hätätilanteissa hauraimpia yhteisöjä, vanhuksia ja perheitä. Kansainvälisen diakonian esimerkkikohdemaa on Uganda, mutta apua ohjataan kulloisenkin tarpeen mukaan yli kymmeneen maahan. Osa yhteisvastuuvaroista käytetään äkillisten katastrofien kriisiapuun, esimerkkinä  taannoisen Beirutin sataman räjähdyksen uhreille ohjattu välitön apu. Valtaosa yhteisvastuuvaroista käytetään pitkävaikutteiseen kehitysyhteistyöhön kunkin maan paikallisten toimijoiden kumppanuudessa.

Vuoden 2021 Yhteisvastuukeräys alkaa 7.2.2021. Keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti ja vuoden 2021 keräyksen esimiehenä Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo. 

#enitenyllättiköyhyys
#yhteisvastuu2021

Vuodesta 1950 toiminut Yhteisvastuu on yksi Suomen suurimmista vuosittain järjestettävistä kansalaiskeräyksistä ja lähimmäisenrakkauden kansanliike. Keräyksellä autetaan hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja kehittyvissä maissa. 60 % keräyksen tuotosta ohjataan vuosittain Kirkon Ulkomaanavun välityksellä katastrofiapuun. 20 % keräystuotosta jakautuu kotimaisille erityiskohteille: puolet Kirkon diakoniarahastolle heikoimmassa asemassa olevien ikäihmisen auttamiseen yhdessä paikallisseurakuntien kanssa, toinen puolikas Seurakuntaopiston kokoamalle kansanopistoverkostolle, joka toteuttaa maksuttomia digitaitojen koulutuksia vähävaraisille ikäihmisille vuodesta 2022 lähtien. 20 % keräystuotosta ohjataan paikallisseurakunnan kautta paikallisiin ikäihmisiä tukeviin toimiin tai diakonia-avustuksiin. Keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti ja vuoden 2021 keräyksen esimiehenä piispa Matti Repo.

Yhteisvastuukeräyksen 2020 kohteena oli vanhemmuuden tukeminen Suomessa ja maailmalla. Koronakevät keskeytti hyvin startanneen kampanjan lähikeräykset ja tiputti keräystuloksen yli miljoonalla eurolla viimevuotisesta. Kahden miljoonan euron keräystuotoilla rahoitetaan vuonna 2021 starttaava Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Pelastakaa Lapset ry:n perheitä tukeva hanke. Seurakunnat toteuttavat tuotoilla monipuolisia tapahtumia ja toimintoja perheiden hyväksi ympäri Suomen. Suurin osa tuotosta ohjataan Kirkon Ulkomaanavun ruohonjuuritason työhön kehittyvissä maissa.

”Keräsimme tänä vuonna varoja vanhemmuuden tukemiseen teemalla SINÄ RIITÄT hyvään vanhemmuuteen. Yhteisvastuukeräys katsoi tärkeäksi olla helpottamassa perheiden arkea yhteistyössä perhetyöhön erikoistuneiden kumppaneidemme Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Pelastakaa Lapset ry:n, Kirkon Ulkomaanavun ja seurakuntien perhetyön kanssa”, sanoo Kirkkopalvelujen keräysjohtaja Tapio Pajunen.

Keräyksen aktiivisimpaan aikaan iskeneen koronakriisin vuoksi kaikki lähikeräystoimet jouduttiin keskeyttämään. Samaten lukuisat konsertit, myyjäiset ja tapahtumat jouduttiin perumaan. Erityisen suuren loven keräystulokseen aiheuttivat äitienpäivätapahtumien perumiset ympäri Suomen. Tällä oli luonnollisesti vaikutusta keräystulokseen, joka pienentyi viimevuotisesta kolmanneksella jääden 1.995.818 euroon.

”Vaikka Yhteisvastuun keskeinen tehtävä on kerätä varoja vaikeassa elämäntilanteessa olevien ihmisten auttamiseen, halusimme toimia vastuullisesti ja minimoida keräystoimien aiheuttamat riskit”, keräysjohtaja Pajunen kertoo.

 Hätäapua, toimeentulotukea ja jatkoa koulunkäynnille

Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 60 prosentilla tuetaan lapsiperheitä Kirkon Ulkomaanavun kohteissa maailman köyhillä katastrofialueilla.

 ”Koronaviruksen myötä hidastunut talous ja koronarajoitukset ovat vieneet monilta vanhemmilta toimeentulon toimintamaissamme, joista useissa rajoitukset ovat jatkuneet tauotta maaliskuusta asti. Yhteisvastuuvaroilla olemme pystyneet toimittamaan hätäapua ja tukemaan perheiden toimeentuloa sekä lasten koulunkäynnin jatkumista koulujen ollessa kiinni”, kertoo Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva.

Keräyksen kotimaiset kumppanit Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset ry tehostavat lapsiperheitä tukevia toimintojaan 20 prosentilla keräytyistä varoista. Käytännön tukitoimet käynnistyvät pilottihankkeina vuoden 2021 alkukuukausina.

Loput 20 prosenttia varoista käytetään seurakunnissa tehtävään, vanhemmuutta tukevaan työhön. Seurakunnat ideoivat ja käyttävät varat vaihtelevin tavoin. Esimerkiksi Heinolassa pikkulasten vanhemmat pääsivät menneellä viikolla nauttimaan vapaaillasta musiikin ja illallisen merkeissä samalla kun perheen pikkuväelle oli järjestetty lastenhoito.

Vuoden 2020 keräystulos luovutettiin keräyksen suojelijalle, tasavallan presidentti Sauli Niinistölle 13.11.2020.

Ensi vuonna Yhteisvastuukeräys tukee taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä. 7.2.2021 alkavaa keräystä suunniteltaessa on jo monin tavoin valmistauduttu siihen mahdollisuuteen, ettei lähikeräyksiä voida ensi keväänäkään tehdä.

AVAA LIITE: Yhteisvastuukeräyksen tulokset seurakunnittain ja hiippakunnittain vuonna 2020 ja 2019

Lisätietoa:

Tapio Pajunen, keräysjohtaja, Kirkkopalvelut ry
tapio.pajunen@yhteisvastuu.fi, p. 0400 870 041

Leena Piirto, viestintäjohtaja, Kirkkopalvelut ry
leena.piirto@kirkkopalvelut.fi, p. 040 182 7264

Sirpa Seppä, viestinnän suunnittelija, Kirkkopalvelut ry
sirpa.seppa@kirkkopalvelut.fi, p. 040 579 7290

yhteisvastuu.fi

Vapaasti ladattavissa olevia kuva-aineistoja ja logoja Yhteisvastuusta löytyy
Kirkkopalvelujen kuvapankista

Vapaasti ladattavissa olevia kuvia Yhteisvastuun vuoden 2020 ulkomaan esimerkkikohteesta Nepalista löytyy Kirkon Ulkomaanavun kuvapankista

Vuodesta 1950 toiminut Yhteisvastuu on lähimmäisenrakkauden kansanliike ja yksi Suomen suurimmista vuosittain järjestettävistä kansalaiskeräyksistä. Keräyksellä autetaan hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja kehitysmaissa. 60 % keräyksen tuotosta ohjataan vuosittain Kirkon Ulkomaanavun välityksellä katastrofiapuun. 40 % keräystuotosta jää Suomeen. Puolet vuoden 2020 keräyksen kotimaahan jäävästä osuudesta käytetään vanhemmuutta tukeviin toimenpiteisiin vuonna 2021 alkavan, vanhemmuutta tukevan hankkeen avulla. Hankkeen valtakunnallisina yhteistyökumppaneina ovat Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset ry. Toinen puolikas kotimaahan jäävästä osuudesta käytetään paikallisseurakunnan kautta paikallisiin vanhemmuutta tukeviin toimiin. Keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti. Vuoden 2021 Yhteisvastuukeräys alkaa 7.2.2021 kohteena vähävaraisten ikäihmisten tukeminen.

Koronatilanne eri puolilla maata on vaikeutunut. Yhteisvastuukeräys haluaa toimia vastuullisesti ja huolehtia siitä, että keräyksen toiminnot eivät pahenna koronatilannetta.

Tämänhetkisten olosuhteiden vuoksi olemme päättäneet, että kaikki syksyn 2020 Yhteisvastuu-startit toteutetaan Teamsin välityksellä. Seurakunnat voivat halutessaan koota pieniä ryhmiä seuraamaan verkossa toteutettavia startteja. Turvaohjeiden noudattaminen näissäkin kokoontumisissa on tärkeää.

Yhteisvastuun tuottaja Tiina Putkinen on 19.10.2020 alkavalla viikolla yhteydessä niihin hiippakuntiin, joiden starttien toteutus muuttuu päätöksen myötä. Myös keräysjohtaja Tapio Pajunen vastaa ilmeneviin kysymyksiin.

Lisätiedot:

Tuottaja Tiina Putkinen (19.10.2020 alkaen), p. 040 358 2825
tiina.putkinen@kirkkopalvelut.fi

Keräysjohtaja Tapio Pajunen, p. 0400 870 041
tapio.pajunen@kirkkopalvelut.fi

Vuoden 2017 Yhteisvastuukeräyksen tuotolla rahoitettu kolmivuotinen Harmaan eri sävyt -hanke on antanut laadukasta ammatillista matalan kynnyksen tukea ihmiskaupan tai ihmiskaupan kaltaisen hyväksikäytön uhreille. Järjestöjen tunnistamistilastossa tunnistettiin ja saatettiin avun piiriin 170 mahdollista ihmiskaupparikoksen uhria 2018–2019. Luku sisältää vain aiemmin tunnistamattomat uhrit tai sellaisiksi epäillyt.

Kaksi kolmasosaa kirjatuista uhreista oli naisia. Mukana oli 20 Suomen kansalaista, muut 150 ihmiskaupparikoksen kohteeksi epäiltyä olivat ulkomailta, valtaosin EU:n ulkopuolelta. Suurin ryhmä (62) oleskeli Suomessa turvapaikanhakijan statuksella, seuraavaksi suurin ryhmä (57) olivat ne, joilla oli oleskelulupa tai rekisteröinti Suomeen.

Ihmiskaupparikoksen tunnusmerkit viittasivat valtaosin työvoiman hyväksikäyttöön. Seuraavina olivat pakkoavioliitot, seksuaalinen hyväksikäyttö, prostituutioon painostaminen tai pakottaminen, kotitaloustyössä hyväksikäyttö sekä rikolliseen toimintaan pakottaminen.

Hankkeessa tunnistettiin säännönmukaisuuksia liittyen erityisesti ns. harmaisiin asiakastapauksiin, joissa asiakkaan asema ihmiskaupan uhrina ei ole selkeä. Tyypillisesti näissä tapauksissa asiakkaan oleskelustatus on ollut epävarma. Usein hyväksikäytön hetkellä asiakas on ollut joko turvapaikanhakija, paperiton tai Suomessa perhesiteen perusteella. Yhdistävänä tekijänä on ollut, että asiakas on pelännyt oleskeluluvan menettämistä ja sen myötä maasta poistamista, mikäli lähtisi hyväksikäyttötilanteesta.

Ruohonjuuritason apu ohjattiin neljän järjestön kautta

Harmaan eri sävyt -hankkeen tuki toteutettiin neljän järjestön yhteistyönä. Mukana olivat Monika-Naiset liitto, Pakolaisneuvonta, Pro-tukipiste sekä Rikosuhripäivystys. Kullekin mukana olleelle järjestölle myönnettiin keräysvaroista 115 000 euroa.

Järjestöt toteavat loppuraportissaan, että Yhteisvastuu-hankkeen tuoma lisätuki on ollut korvaamaton apu uhrien tunnistamis- ja auttamistyölle sekä verkosto- ja vaikuttamistyölle. Varoilla pystyttiin kehittämään palvelupolkuja myös niille asiakkaille, jotka eivät päässeet tai halunneet ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän asiakkaiksi. Mahdollisuus kriisirahan käyttöön osoittautui erittäin tärkeäksi, jotta asiakkaiden akuutteihin tarpeisiin voitiin vastata.

Rikosuhripäivystyksen toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åbergin mukaan saatu tuki oli kullanarvoista ja se saatiin juuri siinä vaiheessa, kun hyväksikäytölle alttiiden, haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden määrä palveluissa kasvoi huomattavasti.

– Yhteisvastuukeräyksen avulla Rikosuhripäivystykseen palkattiin hanketyötekijä, jonka avulla pystyimme aiempaa paremmin tavoittamaan, tunnistamaan ja auttamaan kasvavaa määrää ihmiskaupan ja sen lähirikosten uhreja. Tavoittavan työn ansiosta palveluihimme ovat löytäneet myös sellaiset asiakkaat, jotka eivät olleet aiemmin tienneet avunsaanti-mahdollisuuksista.

Kriisirahaston avulla on lisäksi tarjottu konkreettista apua niille asiakkaille, jotka statuksensa tai tilanteensa vuoksi muuten eivät olisi sitä saaneet, esimerkiksi mahdollisuus käyttää lakimiestä jo esitutkinnan alussa.

Myös Monika-Naiset liiton toiminnanjohtaja Jenni Tuominen kiittää sitä, että hankerahoituksella pystyttiin palkkaamaan ensimmäistä kertaa ihmiskaupan vastaiseen työhön keskittyvä työntekijä.

– Koordinaattorin kautta ihmiskaupan vastaisesta työstä on tullut suunnitelmallisempaa ja tavoitteellisempaa. Olemme pystyneet jakamaan tietoa ja osaamista uhrien tunnistamiseen ja asiakkaiden ohjaamiseen avun piiriin. Konkreettisesti koordinaattori on toiminut muun muassa tukihenkilönä rikosprosesseissa ja oleskelulupiin liittyvissä viranomaisasioissa.

Vaikuttamistyön ansiosta ihmiskauppa on ollut esillä mediassa. Ihmiskaupan vastainen työ on saanut vahvan poliittisen tuen hallitusohjelmatasolla ja ihmiskaupan uhrien auttamista koskevan lainsäädännön uudistamista valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Hankkeen tulosten myötä myös STEA-avustusta on myönnetty ihmiskaupan vastaiseen työhön viimeistään vuodesta 2020 alkaen.

***

Vuoden 2017 Yhteisvastuukeräyksen tuotolla rahoitetun kolmivuotisen (2018–2020) Harmaan eri sävyt -hankkeen toimijoita olivat Neliapilajärjestöt: Monika-Naiset liitto, Pakolaisneuvonta, Pro-tukipiste ja Rikosuhripäivystys. Hankkeen tavoitteena oli tehostaa järjestöjen ihmiskaupan vastaista työtä tavoittamalla, tunnistamalla ja tukemalla aikaisempaa paremmin ihmiskaupan uhreja ja erityisen haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä.

Lisätiedot:

Tapio Pajunen
keräysjohtaja/Yhteisvastuu
tapio.pajunen@kirkkopalvelut.fi, p. 0400 870 041

Leena-Kaisa Åberg
toiminnanjohtaja/Rikosuhripäivystys
leena-kaisa.aberg@riku.fi, p. 050 337 8703

Jenni Tuominen
toiminnanjohtaja/Monika-Naiset liitto ry
jenni.tuominen@monikanaiset.fi, p. 045 675 9276

Koronapandemian vuoksi Suomea ja koko Eurooppaa on tänä keväänä kohdannut poikkeuksellinen ja odottamaton köyhyyden aalto. Miljoonien eurooppalaisten tulot ovat vähentyneet dramaattisesti lomautusten ja työttömyyden vuoksi. Vaikutukset kotitalouksiin ja erityisesti lasten asemaan ovat merkittäviä. Avun tarvitsijoiden määrän on arvioitu nousevan Euroopassa 13 miljoonasta jopa 87 miljoonaan koronapandemian seurauksena.

Kirkkopalvelut ry vetoaa yhdessä eurooppalaisten avustusjärjestöjen kanssa Euroopan unioniin köyhyyden vastaisten toimien tehostamiseksi. Vetoomuksessa vaaditaan EU:lta kiireellistä apua köyhimmille kansalaisille ja määrärahojen kohdentamista pitkäjänteiseen köyhyyden vastaiseen työhön EU:n jäsenmaissa.

Ruoka-avulle suuri tarve – kohtaava työ muuttunut hätäavuksi

Ruoka-avulle on koronaviruksen vuoksi ollut erityisen suuri tarve. Suomessa avun tarvetta ovat lisänneet lomautusten ja työttömyyden lisäksi koulun ja varhaiskasvatuksen tuen väheneminen perheiden arjessa sekä työttömyysturvan ja muiden etuuksien käsittelyaika. Ruoka-aputoimijat kertovat avuntarvitsijoiden joukossa olleen kevään aikana paljon ensikertalaisia.

”Ruoka-aputoimijat mukauttivat toimintaansa nopeasti, käynnistivät uudenlaista yhteistyötä ja näin turvasivat ruoka-avun jatkumisen poikkeustilanteessa. Työtä on tehty äärirajoilla, sillä resurssit eivät ole lisääntyneet, vaikka avun tarve on kasvanut. Kohtaava työ väheni merkittävästi monimuotoisen ruoka-avun muuttuessa hätäavuksi. Moni ruoka-avussa asioiva tarvitsisi apua löytääkseen tarvitsemansa palvelut ja etuudet sekä pitkäjänteistä tukea päästäkseen jaloilleen”, Ruoka-apu.fi-verkkopalvelun projektipäällikkö Reetta Nick kuvailee nykytilannetta.

Niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa työttömyyden, lomautusten ja eristäytymisen kerrannaisvaikutukset vaikeuttavat heikossa asemassa olevien arkea vielä pitkään. Poikkeustilanteessa korostuvat myös päihteiden käytön ja väkivallan lisääntyminen kotitalouksissa, mielenterveyskysymykset, yksinäisyys, ikääntyneiden ja riskiryhmiin kuuluvien eristäytyneisyys. Nämä heijastuvat myös lapsiin.

Lapsiperheet tarvitsevat tukea arkeen

Kirkkopalvelut ry:n koordinoiman valtakunnallisen Yhteisvastuukeräyksen teemana vuonna 2020 on lapsiperheiden arjen tukeminen.

”Koronan ja etäopiskeluun siirtymisen seuraukset näkyvät lapsiperheissä laaja-alaisesti. Kaikki perheet eivät jaksa tai kykene tukea lasta riittävästi ja monelle lapselle ainoat turvalliset aikuiset löytyvät koulusta. Lisäksi usealle lapselle kouluateria on päivän ainoa lämmin ateria”, kertoo sosiaalineuvos Tapio Pajunen Yhteisvastuukeräyksestä.

Koronapandemian jälkeisissä jälleenrakennustöissä tulisi kiinnittää erityistä huomiota kansalaisten tasa-arvoisuuden palauttamiseen ja lasten hyvinvointiin. Vetoomuksen allekirjoittaneet avustusjärjestöt muistuttavat, että kelvolliset elinolosuhteet, terveys, koti ja koulutus, sekä kulttuuri ja vapaa-ajan harrastuksetkuuluvat jokaisen eurooppalaisen oikeuksiin.

Kirkkopalvelut ry on hyvinvointi- ja koulutuspalvelujen tuottaja, hyväntekeväisyystoimija sekä seurakuntien ja kristillisten toimijoiden valtakunnallinen yhteistyö- ja palvelujärjestö. Kirkkopalvelut ry koordinoi evankelis-luterilaisten seurakuntien jakamaa EU:n ruoka-apua. Järjestön hallinnoima Osallistava yhteisö -hanke on valtakunnallinen ruoka-aputoiminnan kehittämishanke ja Ruoka-apu.fi-verkkopalvelun tuottaja. Kirkkopalvelut työllistää 412 työntekijää ja sen jäseninä on 318 seurakuntaa ja 81 järjestöä. Kirkkopalvelujen liikevaihto vuonna 2019 oli 38,1 miljoonaa euroa.

Liite: Appeal to the European Union from solidarity associations_VETOOMUS_17.6.2020

Lisätiedot:

Sosiaalineuvos
Tapio Pajunen
Kirkkopalvelut ry
+358 40 0870041
tapio.pajunen@kirkkopalvelut.fi

Reetta Nick
Projektipäällikkö, Osallistava yhteisö -hanke
Kirkkopalvelut ry
+358 40 8091684
reetta.nick@kirkkopalvelut.fi

ruoka-apu.fi

yhteisvastuu.fi

kirkkopalvelut.fi

Vaikka 70-vuotias Yhteisvastuu ei nyt pääse ulos, keräys jatkuu! Vuoden 2020 Yhteisvastuulla rakennettavan matalan kynnyksen tuen tarve vanhemmuuteen on korona-ajan myötä vain kasvanut! Suomessa tukitoimet toteutetaan Pelastakaa Lapset ry:n, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja seurakuntien yhteisvoimin. Maailman katastrofialueilla avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu.

Seurakunnat voivat Kirkkohallituksen täysistunnon suosituksen mukaisesti toteuttaa kolehdin sijasta rahankeräyksen Yhteisvastuulle myös radioitavissa, striimattavissa ja televisioitavissa jumalanpalveluksissa korona-aikana. Voit valita seuraavista sähköisistä lahjoitustavoista sopivimmat ja ilmoittaa niistä jumalanpalveluksen tietojen yhteydessä. Sähköisiä keräysmuotoja kannattaa pitää esillä myös nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa.

Ohjaa lahjoittamaan seurakunnan omaan MobilePay-lahjoitusnumeroon

Seurakuntasi MobilePay-numeroon tehdyt lahjoitukset kerryttävät seurakuntasi keräystulosta. Seurakuntien MobilePay-numerot.

Ohjaa lahjoittamaan seurakunnan oman nettilahjoitussivun kautta

Kun ilmoitat seurakuntasi nettilahjoitussivun osoitteen samassa paikassa, jossa kerrot esim. jumalanpalveluksen ajankohdan, lahjoittaja voi kätevästi osallistua linkin kautta seurakunnan nettikeräykseen.

Esimerkiksi Jyväskylän seurakunnan nettilahjoitussivun osoite on https://yhteisvastuu.ekansio.com/yhteisvastuukerays/?id=1013&lang=fi

Osoitteessa tunnus 1013 vie Jyväskylän seurakunnan lahjoitussivulle. Vaihtamalla 1013-numerosarjan tilalle oman seurakuntasi lahjoitustunnuksen, saat oman seurakuntasi lahjoitussivun osoitteen. Tarkista tunnus tästä listasta tai tilaa se keräystoimistosta yhteisvastuu@yhteisvastuu.fi

Halutessasi voit liittää Yhteisvastuun lahjoitusbannerin tekstin yhteyteen tuomaan huomioarvoa. Jos haluat bannerin, tilaa se täältä: yhteisvastuu@yhteisvastuu.fi

Ohjaa lahjoittamaan pankin kautta seurakunnan viitteellä

Perinteinen pankkilahjoitusmahdollisuus toimii toki myös. Jos lahjoittaja käyttää seurakunnan viitenumeroa, lahjoitus kartuttaa seurakunnan keräyspottia. Viitenumeron voit tarkistaa  tästä liitteestä.

Aktia FI82 4055 0010 4148 41
Nordea FI16 2089 1800 0067 75
Pohjola pankki FI14 5000 0120 2362 28

Ohjaa lahjoittamaan tekstiviestillä

• edellisistä poiketen tämä lahjoitustapa ei kerrytä seurakunnan omaa osuutta
  

Lähetä tekstiviesti APU5  numeroon 16588 (lahjasi 5 euroa)
Lähetä tekstiviesti APU10  numeroon 16588 (lahjasi 10 euroa)
Lähetä tekstiviesti APU20  numeroon 16588 (lahjasi 20 euroa)

Mikäli keräysvetoomuksessa mainitaan tilinumero tai muu yksilöity maksumahdollisuus, on ilmoitettava aina seuraavat tiedot:

1) rahankeräyksen järjestäjä = Kirkkopalvelut

2) keräyksellä kerättävien varojen käyttötarkoitus = Yhteisvastuun tuotto käytetään vanhemmuuden tukemiseen Suomessa ja maailmalla

3) sekä lupanumero tai pienkeräysnumero =

Keräyslupa RA/2019/704, voimassa 1.9.2019-31.8.2020, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 23.8.2019. Keräyslupa ÅLR 2019/3450, voimassa 1.9.2019-31.8.2020, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 2.5.2019.

Nämä tiedot on oltava näkyvillä myös seurakunnan kotisivuilla, mikäli lahjoitusmahdollisuutta tarjotaan siellä.

Toimi näin, jos tila, aika tai energia ei tiitä em. tietojen ilmoittamiseen:

Mikäli jumalanpalveluksessa viitataan ainoastaan mahdollisuuteen lahjoittaa suoraan Yhteisvastuun valtakunnalliselle rahankeräystilille esimerkiksi Yhteisvastuun nettisivujen kautta, rahankeräyksen lupanumeroa ei ole välttämätöntä ilmoittaa. Esim: Voit lahjoittaa osoitteessa yhteisvastuu.fi tai yhteisvastuu.fi/lahjoita

Lue lisää:

Yhteisvastuu > Seurakunnille > Materiaalit (Salasana 2020)
Kirkkopalvelut > Kolehdit (täältä löydät Kirkkohallituksen koko ohjeen)

TIEDOTE 13.3.2020

Yhteisvastuukeräyksen toteuttamisessa tulee käyttää harkintaa ja noudattaa viranomaisten antamia turva- ja suojaohjeita sekä pyrkiä välttämään virukselle altistumista tai sen levittämistä.  Erityisesti massatilaisuuksien kohdalla tulee noudattaa viranomaisten antamia ohjeita. Tällä hetkellä päätösvalta paikallisten keräystoimien ja tapahtumien toteuttamisesta tai peruuttamisesta on keräystä toteuttavalla seurakunnalla.

Katso tiedote seurakunnille sähköisistä keräystavoista korona-aikana.

Tapio Pajunen

Yhteisvastuukeräys, keräysjohtaja

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avasi vuoden 2020 Yhteisvastuukeräyksen tv-puheessaan 2.2.2020.

─ Vanhemmuuden tukeminen on vaikuttavaa, ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä. Miten pystyisimme rohkaisemaan vanhempia ottamaan avun tarve puheeksi riittävän ajoissa? Tukea voi tarvita kuka vain, taustaan tai taloudelliseen asemaan katsomatta.

Lue presidentti Niinistön puhe.

Katso presidentti Niinistön puhe sekä koskettavat Yhteisvastuu-dokumentit Yle Areenassa.

Yhteisvastuu 2020 tekee ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä tukemalla vanhemmuutta Suomessa ja maailman katastrofialueilla. Keräys käynnistyy sunnuntaina 2.2. Suomessa vanhemmuutta tuetaan yhteisvastuuvaroilla yhdessä Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Pelastakaa Lapset ry:n kanssa. Maailman katastrofialueille avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu.

Kun vanhempi voi hyvin, lapsi voi hyvin. Tutkimusnäyttö osoittaa, että lapsen ja vanhemman välinen myönteinen suhde edistää lapsen kokonaiskehitystä.

Vanhemman yksinäisyys, stressi ja sosiaalisen tuen puute ovat riskitekijöitä lapsen myönteiselle kehitykselle. Tuen tarpeellisuudesta huolimatta monien vanhempien kokemus on, että he saavat liian vähän sosiaalista tukea ja huonosti apua vanhemmuuteen liittyviin haasteisiin. Toisaalta vanhempien stressiin liittyvät tutkimukset osoittavat, että sosiaalinen tuki auttaa vanhempia ja tukee koko perheen terveyttä erityisesti silloin, kun vanhemmilla on haasteita arjessa.

”Vanhemmuuden tukeminen on yhteisvastuullinen tehtävä”, keräyksen esimiehenä toimiva arkkipiispa Tapio Luoma tähdentää.

Tutkimuksessa nelivuotiaiden lasten terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluista lähes kaikki vanhemmat kaipaavat tukea lapsiperhepalvelujen ammattilaisilta, mutta tuen tarve jää usein kertomatta. Näin on etenkin silloin, kun tuen tarve liittyy vanhemman omaan jaksamiseen. Lisähaaste on, että lasten kasvaessa kouluikään vanhemmuuden tuki vähenee oleellisesti.

Perheet Suomessa sinnittelevät liian yksin

Kulttuuriimme kuuluu vahva yksin selviämisen pyrkimys, jonka myötä oletamme, että vanhemmat selviävät ilman apua. ”Näin ei kuulu olla! Vanhemmuus on maailman tärkein työ, ja siihen kuuluu saada tukea ajoissa”, Yhteisvastuun keräysjohtaja Tapio Pajunen painottaa.

Nyt kerättävän Yhteisvastuun tuotosta 40 prosenttia jää Suomeen. Puolet kotimaan osuudesta käytetään vanhemmuutta tukeviin toimenpiteisiin seurakunnissa. Toinen puolikas kotimaahan jäävästä tuotosta käytetään vanhemmuutta sekä lapsen ja vanhemman välistä suhdetta vahvistaviin, kynnyksettömiin tukitoimiin eri puolilla Suomea. Kumppaneina ovat Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset ry. Tukimuodot käynnistyvät vuoden 2021 alusta eteenpäin.

”Yhteisvastuun tuotolla tuotettava tuki voi olla esimerkiksi vertaistukea vanhemmalle, perheen yhteinen harrastusmahdollisuus tai luotettavan aikuisen tuki kuormittuneille perheille”, pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta Pelastakaa Lapset ry:stä  kertoo.

Myös toisena valtakunnallisena yhteistyökumppanina toimivan Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri Milla Kalliomaa pitää vanhemmuuden tukea tärkeänä Yhteisvastuu keräyskohteena. Erityisesti kaivataan lisää matalan kynnyksen apua vanhemmuuden arkeen.

”Yksi suurimmista vanhemmuuden haasteista on yksinäisyys. Monista arjen haasteista selviää, jos on toimivia verkostoja, ystävien ja läheisten tukea. Yhteisvastuuvaroilla haluamme luoda paikkoja, joissa myös lasten ja perheiden keskinäinen tuki vahvistuu.”

Rahoitettavissa  toiminnoissa pyritään vastaamaan myös aivan uusiin, koronakriisin perheissä esiin nostamiin haasteisiin.

Vanhempien työllistyminen mahdollistaa lasten koulutien

Yhteisvastuun tuotosta 60 prosenttia ohjataan kansainväliseen apuun Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahaston kautta. Ulkomailla vanhemmuuden ja perheiden monipuolinen tukeminen on elintärkeää esimerkiksi luonnonkatastrofeille alttiilla alueilla ja pakolaisleireillä, joissa vanhemmat joutuvat keskittymään selviytymiseen ja toimeentulon hankkimiseen.

”Vanhempien toimeentulo takaa myös lasten koulutuksen. Haastavissa olosuhteissa koulunkäynti ja työnteko luovat jatkuvuutta ja turvallisuutta perheille”, Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg sanoo.

Maailman katastrofialueilla Yhteisvastuukeräyksen 2020 tuotolla tuetaan erityisesti naisten ja äitien koulutusta ja toimeentulomahdollisuuksien kasvattamista.

Vuonna 2020 Yhteisvastuu juhlii 70 vuotta jatkunutta, vuonna 1950 alkanutta taivaltaan.

yhteisvastuu.fi

Edunsaajajärjestöjen tällä hetkellä saatavilla olevat perheille, vanhemmille, lapsille ja nuorille suunnatut palvelut löytyvät osoitteista: mll.fi  ja pelastakaalapset.fi, Kirkon Ulkomaanapu: kirkonulkomaanapu.fi.

Vapaasti ladattavissa olevia kuva-aineistoja ja logoja Yhteisvastuusta löytyy Kirkkopalvelujen kuvapankista

Vapaasti ladattavissa olevia kuvia Yhteisvastuun ulkomaan esimerkkikohteesta Nepalista löytyy Kirkon Ulkomaanavun kuvapankista

Vuodesta 1950 toiminut Yhteisvastuu on lähimmäisenrakkauden kansanliike ja yksi Suomen suurimmista vuosittain järjestettävistä kansalaiskeräyksistä. Keräyksellä autetaan hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja kehitysmaissa. 60 % keräyksen tuotosta ohjataan vuosittain Kirkon Ulkomaanavun välityksellä katastrofiapuun. 40 % keräystuotosta jää Suomeen. Puolet kotimaahan jäävästä osuudesta käytetään vanhemmuutta tukeviin toimenpiteisiin vuonna 2021 alkavan, vanhemmuutta tukevan hankkeen avulla. Hankkeen valtakunnallisina yhteistyökumppaneina ovat Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset ry. Toinen puolikas kotimaahan jäävästä osuudesta käytetään paikallisseurakunnan kautta paikallisiin vanhemmuutta tukeviin toimiin. Keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti ja vuoden 2020 keräyksen esimiehenä arkkipiispa Tapio Luoma.

Vapaasti levitettävät videodokumentit Yhteisvastuu-kohteista

Dokumenttifilmeissä kerrotaan esimerkkejä siitä, minkälaiseen työhön nyt kerättävät varat suunnataan. Löydät dokumentit  myös Yhteisvastuun YouTube-kanavalta sekä Yle Areenasta.

• • Keräyksen esimiehen, arkkipiispa Tapio Luoman, lahjoitusvetoomus 2020
  • Kotimaisen kohteen video 1 / Nadian tarina
  • Kotimaisen kohteen video 2 / Villen tarina
  • Ulkomaisen kohteen video 1 / Khincha Lal Pahari, Nepal
  • Ulkomaisen kohteen video 2 / Dil Maya Syantang, Nepal 

Yhteisvastuu somessa:
#yhteisvastuu
#sinäriität2020
#minäkannanyhteisvastuuta

Lisätiedot:

Tapio Pajunen, keräysjohtaja, Yhteisvastuu,
tapio.pajunen@yhteisvastuu.fi, p. 0400 870 041
Milla Kalliomaa, pääsihteeri, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
milla.kalliomaa@mll.fi, p. 075 324 5552
Hanna Markkula-Kivisilta, pääsihteeri, Pelastakaa Lapset ry,
hanna.markkula-kivisilta@pelastakaalapset.fi, p. 050 462 1148
Jouni Hemberg, toiminnanjohtaja, Kirkon Ulkomaanapu,
jouni.hemberg@kirkonulkomaanapu.fi, p. 050 325 9579
Sirpa Seppä, viestinnän suunnittelija, Kirkkopalvelut ry,
sirpa.seppa@kirkkopalvelut.fi, p. 050 579 7290