Ajankohtaista

Suomen perinteisiä valttikortteja, jopa vientituotteeksi asti, ovat kansainvälisissä vertailuissa menestyneet oppilaat ja laadukas, perheen tulotasosta riippumatta jokaisen saatavilla oleva koulutus.

Mutta, onko Suomessa nuorilla aidosti yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua haluamaansa ammattiin?, kysytään  lapsi- ja nuorisoalan toimijoiden ja  Yhteisvastuukeräyksen yhteisessä kannanotossa. Kannanotto luovutettiin eduskuntaryhmille torstaina 7.2.2019.

”Mahdollisuus kouluttautua yksilön tai perheen varattomuuden sitä estämättä (Perustuslaki 16 §) on perus- ja ihmisoikeus. Sen on oltava aidosti totta myös Suomessa”, kannanotossa painotetaan.

Joka kymmenes suomalaislapsi kasvaa perheessä, jossa toimeentulo jää laskennallisen köyhyysrajan alapuolelle. Tämä tarkoittaa noin
120 000 lasta.

Perheen heikko taloudellinen tilanne voi olla este nuoren toivomalle koulutukselle, sillä toisen asteen opiskelun vaatimista hankinnoista saattaa olla lähes mahdotonta selvitä. Myös asuinpaikalla on väliä ─ samoja mahdollisuuksia ei ole tarjolla joka puolella Suomea.

Koulutuksen puutteella kauaskantoiset seuraukset

Jos nuori ei pääse opiskelemaan toiselle asteelle tai keskeyttää opintonsa, hän on pahimmillaan vaarassa syrjäytyä koko yhteiskunnasta. Tulevaisuudensuunnitelmat vaihtuvat turhautumiseen. Koulutuksen puute enteilee myös niukkaa arkea, sillä ilman toisen asteen tutkintoa suomalaisilla työmarkkinoilla on vaikea pärjätä. Myös yhteiskunnalle tämä tarkoittaa pitkää penniä.

Miten nuorten yhdenvertaiset opiskelumahdollisuudet voitaisiin turvata?

1) Maksuton toisen asteen koulutus
Perheen tai nuoren varattomuus ei saa olla esteenä toisen asteen opiskelulle. Maksuttomuuden kehittämiseen tarvitaan valtakunnallisen tason ratkaisuja, esimerkiksi lainsäädäntöä kaikille maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta.

2) Perustaidot riittävälle tasolle
On varmistettava, että perustaidot, kuten luku- ja kirjoitustaito sekä sosiaaliset taidot kehittyvät riittävästi peruskouluaikana, jotta osaaminen riittää toisen asteen opintoihin.

3) Painopiste ennaltaehkäiseviin palveluihin
Nuorten koulutusta ja opinnoissa pärjäämistä edistetään parhaiten kehittämällä ennaltaehkäisevää nuoriso- ja perhetyötä jo peruskoulussa, erityisesti yläkouluaikana. Sosiaali-, terveys-, ja mielenterveyspalvelujen sekä koulun opiskelijahuollon yhteistyömahdollisuudet on varmistettava. Avun pitää lähteä nuorten omasta kokemusmaailmasta ja heidän tarpeistaan.

Tutustu kannanottoon

Kannanoton allekirjoittavat:

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry, Milla Kalliomaa
Me-säätiö, Ulla Nord
Nuori Kirkko ry, Sami Ojala
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila
Lastensuojelun keskusliitto, Hanna Heinonen
Pelastakaa Lapset ry, Hanna Markkula-Kivisilta
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry, Anna Munsterhjelm
Yhteisvastuukeräys, Tapio Pajunen

Lisätiedot:

Tapio Pajunen, keräysjohtaja, Kirkkopalvelut ry
p. 0400 870 041, tapio.pajunen@kirkkopalvelut.fi

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avasi vuoden 2019 Yhteisvastuukeräyksen tv-puheessaan 3.2.2019.

─ Koulutus muuttaa maailmaa. Se tietää parempaa elämää yksittäisille ihmisille, hyvinvointia kokonaisille maille ja kehitystä koko ihmiskunnalle. Kaikilla on oltava aito, oikea mahdollisuus. Mahdollisuus kouluttautua ja tulla sitä kautta osalliseksi tähän yhteiskuntaan. Siitä meidän on pidettävä kiinni.

Lue presidentti Niinistön puhe tai katso se Yle Areenassa.

Republikens president Sauli Niinistös tal vid öppnandet av insamlingen Gemensamt Ansvar 2019 den 3 februari 2019

─ Utbildning förändrar världen. Det betyder ett bättre liv för enskilda individer, välfärd för hela länder och utveckling för hela mänskligheten. Alla ska ha samma reella, faktiska möjlighet. Möjlighet att utbilda sig och på det sättet bli delaktig i vårt samhälle. Det måste vi hålla fast vid.

Läs president Niinistös tal eller titta på det i Yle Areena.

Koulutus avaa ovia – mutta sen puute sulkee niitä. Suomessa kaikilla ei enää ole varaa toivomiinsa toisen asteen opintoihin, mutta ilman koulutusta töitä on vaikea saada. Myös maailman hauraimmissa maissa köyhyys on suurin este koulunkäynnille. Yhteisvastuu 2019 tukee lasten ja nuorten koulutusta Suomessa ja maailman katastrofialueilla. Keräys käynnistyy sunnuntaina 3.2.2019.

Suomessa noin 120 000 lasta ja nuorta kasvaa pienituloisessa perheessä. Monen nuoren kohdalla unelmien ammatti on vaarassa jäädä haaveeksi, jos perheellä ei ole varaa maksaa opinnoista aiheutuvia kustannuksia, kuten tietokonetta tai oppikirjoja.

Maailman pahimmilla katastrofialueilla monet lapset ja nuoret ovat menettäneet lähes kaiken tutun ja turvallisen paetessaan luonnonkatastrofeja ja konflikteja. Tulevaisuus näyttää toivottomalta ja oma merkitys maailmassa on usvan peitossa, kun koulunkäynti keskeytyy. Myös muuttuneet ilmasto-olosuhteet vaikeuttavat ruoantuotantoa, karjanhoitoa sekä lasten ja nuorten koulunkäyntiä, kun perheet joutuvat muuttamaan veden ja tuoreen laidunmaan perässä. Koulutus luo uusia toimeentulomahdollisuuksia haastavissa olosuhteissa.

− Koulutuksen ulkopuolelle jääminen ja unelmien kuoleminen on syvä yksilön tragedia, mutta se on myös merkittävä taloudellinen haaste koko yhteiskunnalle. Meidän on saatava perustuslain
16 § toteutumaan, eikä varattomuus saisi olla yhdenkään nuoren kouluttautumisen esteenä, sanoo Yhteisvastuun keräysjohtaja Tapio Pajunen.

– Niin Suomessa kuin katastrofien keskellä yhteiskunnan tulevaisuus on kiinni siitä, millaisia mahdollisuuksia erityisesti nuorille annetaan. Ottamalla heidät huomioon rakennamme tulevaisuutta, Lapuan piispa Simo Peura muistuttaa.

Apua opiskeluvälineiden hankintaan

Suomessa Yhteisvastuukeräyksellä tuetaan vähävaraisten lasten ja nuorten opiskelua esimerkiksi avustamalla maksullisten opiskeluvälineiden hankinnassa Kirkon diakoniarahaston kautta. Lisäksi diakoniarahaston avustuksilla tuetaan taloudellisesti eri syistä vaikeassa tilanteessa eläviä ihmisiä. Keräysvaroja käytetään myös monipuoliseen avustustyöhön paikallisseurakuntien kautta.

Ulkomailla yhteisvastuuvaroin autetaan katastrofien ja konfliktien aiheuttamissa hätätilanteissa pahiten kärsineitä ihmisiä, tänä vuonna erityisesti nuoria. Keräysvaroin tuetaan koulunsa keskeyttämään joutuneiden oppilaiden paluuta takaisin kouluun, jaetaan koulu- ja hygieniatarvikkeita sekä autetaan koulumaksuissa. Syrjäseuduille koulutetaan lisää päteviä opettajia ja rakennetaan turvallisia kouluja. Avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu.

Lisätiedot:

Tapio Pajunen, keräysjohtaja, Yhteisvastuu, tapio.pajunen@yhteisvastuu.fi, p. 0400 870 041

Yhteisvastuu on lähimmäisenrakkauden kansanliike ja yksi Suomen suurimmista vuosittain järjestettävistä kansalaiskeräyksistä. Keräyksellä autetaan hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja kehitysmaissa. Keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti. 60 % keräyksen tuotosta ohjataan vuosittain Kirkon Ulkomaanavun välityksellä katastrofiapuun, 20 % Kirkon diakoniarahaston kautta myönnettävään taloudelliseen apuun hädässä oleville Suomessa ja 20 % paikallisseurakuntien tekemään avustustyöhön.

Yhteisvastuu tv:ssä

Keräyksen avajaisjumalanpalvelus Alavuden kirkosta lähetetään Yle TV1 -kanavalla sunnuntaina 3.2.2019 klo 10. Tasavallan presidentin keräyksen avauspuhe lähetetään Yle TV1:ssä 3.2. kello 12.

Yhteisvastuun tv-dokumentit, joissa suomalaiset ja kenialaiset nuoret kertovat koulutuksen merkityksestä, katsottavissa 3.2. alkaen, yhteisvastuu.fi.

Yhteisvastuu somessa #yhteisvastuu, #tyhmävaiköyhä.

Suomalaiset lahjoittivat Yhteisvastuukeräykselle tänä vuonna 3 138 702,14 euroa. Varoilla torjutaan nälkää ja köyhyyttä Suomessa ja maailman konfliktialueilla.

– Suomi on hyvien ihmisten maa. Suomalaiset haluavat tukea avun tarpeessa olevia lähimmäisiä, niin lähellä kuin kaukana. Kenenkään päivittäinen arjesta selviytyminen ei kuitenkaan saisi olla toisten armeliaisuuden varassa. Tarvitaan myös vahvoja yhteiskunnallisia toimia. Nälkää ei tule nähdä, mutta nälkä tulee nähdä! sanoo Yhteisvastuukeräyksen johtaja Tapio Pajunen.

(lisää…)

Köyhien lasten määrä Suomessa on kasvussa. Tuoreimpien, vuoden 2016 tulonjakotilastojen mukaan 10,2 prosenttia lapsista kuului pienituloiseen kotitalouteen. Tämä tarkoittaa 110 000 lasta. Samalla vähävaraisten lapsiperheiden asema on heikentynyt esimerkiksi sosiaalietuuksien leikkausten ja jäädytysten vuoksi.

Monien nuorten kohdalla unelmien ammatti on vaarassa jäädä haaveeksi, jos perheellä ei ole varaa maksaa opinnoista aiheutuvia kustannuksia, kuten tietokonetta, oppikirjoja tai ammatillisissa opinnoissa tarvittavia välineitä.

Maailman pahimmilla katastrofialueilla monet lapset ja nuoret ovat menettäneet lähes kaiken tutun ja turvallisen, kun he ovat joutuneet pakenemaan luonnonkatastrofeja ja konflikteja. Tulevaisuus näyttää toivottomalta ja oma merkitys maailmassa on usvan peitossa, kun koulunkäynti keskeytyy.

Koulutus on tärkeää yhteiskunnalliselle kehitykselle ja eriarvoisuuden vähentämiselle. Etenkin hauraissa maissa ja katastrofitilanteissa koulutus luo uskoa tulevaisuuteen ja tuo vakautta arkeen.

Suomessa vuoden 2019 yhteisvastuuvaroin tuetaan vähävaraisten lasten ja nuorten opiskelua esimerkiksi avustamalla maksullisten opiskeluvälineiden hankinnassa.

Maailman katastrofialueilla keräyksen tuotolla tuetaan laadukasta koulutusta lapsille ja nuorille. Turvalliset koulurakennukset ja koulutetut opettajat auttavat lapsia toipumaan traumaattisista kokemuksista, sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseen ja oppimaan tulevaisuuden kannalta elintärkeitä taitoja.

Avun vievät perille Kirkon Ulkomaanapu (60 % keräystuotosta), Kirkon diakoniarahasto ja paikallisseurakuntien diakoniatyö (molemmat 20 % keräystuotosta).

Vuoden 2019 Yhteisvastuukeräys alkaa sunnuntaina 3.2.2019.

Nuorten valokuvaajien nälkä-aiheisessa valokuvanäyttelyssä Helsingin päärautatieaseman Postihallissa pääsiäisviikolla nälkää lähestytään kymmenestä eri näkökulmasta. Näyttelyn jokaisella kuvalla on oma tarinansa. Osa teoksista kuvaa nälkää Suomessa, osa ulkomailla.

Näyttelyssä on esillä Esa Ylijääskön, Lauri Laukkasen, Matias Honkamaan, Meeri Koutaniemen, Miikka Pirisen, Sara Hornigin ja Vilja Haralan teokset.

Nuoret valokuvaajat -yhteisö ja Yhteisvastuukeräys järjestivät yhteistyössä myös nuorille kuvaajille suunnatun avoimen valokuvakilpailun helmikuussa 2018, jossa kuvaajien toivottiin lähestyvän nälkä-teemaa vapaasti omasta näkökulmastaan. Kilpailun kautta näyttelyyn valittiin myös Christian Pirskasen, Mikhail Kopychkon ja Minna Rissasen teokset.

• Yhteisvastuukeräyksen tehtävä on toimia niiden ihmisten äänenä, jotka eivät itse saa ääntään kuuluviin. Juuri valokuva on tässä oivallinen väline. Esimerkiksi USA:n 1930-luvun suuresta lamasta on monen mieleen vahvasti iskostunut FSA-projektin valokuvat, kuten Dorothea Langen pysäyttävä kuva siirtolaisäidistä. Kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa. Tätä puhetta tarvitaan mm. niiden yli 100 000 ihmisen puolesta, jotka Suomessakin ovat pakotetut turvautumaan leipäjonoihin, pohtii Yhteisvastuun keräysjohtaja Tapio Pajunen.

Valokuvanäyttely on esillä Helsingin päärautatieaseman Postihallissa pääsiäisviikolla 26.3.─1.4.2018. Näyttelyn järjestää Yhteisvastuukeräys, joka vuoden 2018 kampanjallaan torjuu nälkää ja köyhyyttä Suomessa ja maailman pahimmilla katastrofialueilla.

Lisätiedot:

Mikael Tammilehto
yhteyskoordinaattori, Kirkkopalvelut ry
mikael.tammilehto@kirkkopalvelut.fi, p. 040 358 2825

Kuva: Lauri Laukkanen

Onko sinulla tai lähipiirilläsi kokemuksia nälästä, joista haluaisit kertoa? Osallistu Ilta-Sanomien ja Yhteisvastuun yhteiseen Minun oli nälkä -kirjoituskilpailuun.

• Kirjoita omasta tai lähipiirisi kokemuksista: Miten ruoan puute näyttäytyy arjessasi? Miltä nälkä tuntuu? Millaiset asiat ovat kohdallasi johtaneet tilanteeseen, että ruokaa ei ole riittävästi? Halutessasi voit kirjoittaa suomalaisesta nälästä ja köyhyydestä yleisemmälläkin tasolla.

• Lähetä maksimissaan 5 000 merkin (sis. välilyönnit) mittainen teksti osoitteeseen tarina@yhteisvastuu.fi 11.3. mennessä. Liitä viestiin yhteystietosi ja mahdollinen nimimerkkisi, mikäli et halua nimeäsi julkisuuteen tekstin mahdollisen julkaisun yhteydessä. Kirjoita tekstisi viestin tekstikentään – älä lähetä liitteitä.

Kuluvan kevään Yhteisvastuukeräyksen lipaskeräystempauksiin kaduilla tai kauppakeskuksissa pystyy nyt ensimmäistä kertaa osallistumaan kätevästi myös ilman käteistä rahaa. Osa keräyslippaista on digitaalisia, joihin voi lahjoittaa helposti lähi- tai korttimaksulla. Toki ilman käteistä keräykseen pystyy osallistumaan tuttuun tapaan myös netissä tai puhelimella.

Lue Ylen juttu aiheesta.

1990-luvun lamavuosina nälän väliaikaisratkaisuksi syntyneet leipäjonot ovat jääneet pysyvästi paikkaamaan hyvinvointivaltion repeämiä. Sittemmin jonoja on puolustettu järkevänä tapana vähentää ruoka-hävikkiä. Joka kolmas ruoka-avun jonottaja kuitenkin tuntee häpeää.

− Ihmisten hyvinvointi ei voi olla toisten armeliaisuuden varassa. Leipäjonoista olisi syytä päästä kokonaan eroon, mikä vaatii muutoksia yhteiskunnallisissa rakenteissa, Yhteisvastuukeräyksen Nälkä-työryhmä toteaa erityisesti suomalaista nälkää koskevassa kannanotossaan.

Akuutille ruoka-avulle tulisi järjestää inhimillisempiä vaihtoehtoja, kuten yhteisöllisiä ruokailuja tai laajentaa ruokien alennusmyyntejä ilta-aikaan ennen kauppojen sulkeutumista. Ruoka-avulla nälkä tai ruokahävikki eivät kuitenkaan katoa lopullisesti.

Kannanoton mukaan Suomessa eniten nälkää ruokkiva rakenne on perusturvan alhaisuus, mistä Suomi on saanut moitteita myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealta. Tällä hetkellä perusturva kattaa tavanomaisia elinkustannuksia alimmillaan vain 73-prosenttisesti.

− Perusturvan korottaminen vaatii poliittisia päätöksiä. Siten myös nälkä on viime kädessä poliittinen valinta. Siksi sanomamme on: nälkää ei tule nähdä, mutta nälkä tulee nähdä!, kannanotossa vedotaan.

Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen luovutti työryhmän kannanoton maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle Kotkassa 13. helmikuuta.

Lue koko kannanotto ja taustaselvitys nälästä.

Lisätietoja:

Tapio Pajunen, keräysjohtaja, Yhteisvastuukeräys
p. 0400 870 041, tapio.pajunen@yhteisvastuu.fi